Mallasohra on Mika Äijälän mukaan varma kasvi, kunhan kasvulle luodaan hyvät olosuhteet.

Mallasohran viljely kannattaa

21.12.2018 // Teksti ja Kuvat Teija Aaltonen

4/2018
Viljelyvarma, mutta vaatelias mallasohra on Kylä-Isotalon tilan vakiokasvi. Kunhan kasvutekijät ovat kunnossa, jyviä sataa laariin kiitettävästi. Jalostustyön myötä satoisuus ja laatu ovat kohentuneet vuosi vuodelta.

Tuleentunut mallasohrapelto huojuu elokuun leppeässä tuulessa Salon Kuusjoella sijaitsevassa Kanungin kylässä. Ennätyksellinen hellekesä ei ole tehnyt silminnähtävää haittaa kasvustoon. Rikkoja ei näy ja satotoiveetkin ovat melko maltillisesti keskiverron alapuolella. Puinnin aika on pian käsillä.

– Tilalla on viljelty mallasohraa jo 70-luvulta lähtien. Sain tilan vastuulleni yli kolmekymmentä vuotta sitten, ja mallasohra on ollut viljelyohjelmassani joka vuosi. Kokemuksia on siis kertynyt pitkältä ajanjaksolta, sanoo Kylä-Isotalon tilaa neljännessä polvessa viljelevä Mika Äijälä.

Kylä-Isotalo on ollut jo vuosikymmenien ajan puhtaasti kasvinviljelytila. Nykyään viljelyssä oleva pinta-ala on 550 hehtaaria, josta mallasohran osuus oli tänä vuonna 150 ha. Viljelyssä on myös kevät- ja syysvehnää, kauraa ja rapsia. Mallasohralajikkeita oli viljelyssä kaksi, sillä useampi lisäisi työmäärää, kuten koneiden puhdistusta.

Kannattavuus keskipisteessä

– Viljelemme aina mallasohraa monestakin hyvästä syystä. Ensinnäkin sen kannattavuus on parempi kuin rehuohran. Tilallamme mallasohran sato on ­onnistunut aina hyvin eli kyseessä on varma kasvi, kunhan kasvulle luodaan hyvät olosuhteet oikein ajoitetuin viljelytoimin. Parina erityisen runsassateisena kesänä pieni osa iti tähkiin, mutta silloinkin pääosa sadosta oli laadultaan kelvollista.

Äijälän pitkän kokemuksen mukaan mallasohran viljely on nykyään sekä helpompaa että kannattavampaa kuin takavuosina.

– Mallasohran viljely on hyötynyt kovasti kasvi­jalostuksen markkinoille tuomista uusista lajikkeista. Jyväkoko on iso ja tasalaatuinen. Satotaso on noussut yhdestä kahteen prosenttia vuodessa uusien lajikkeiden myötä. Viljelyvarmuus paranee, samoin laatu.

Tilalla viljellään RGT Planet -lajiketta, joka kelpaa myös vientiin. Vientikelpoisuus avaa viljelijälle mahdollisuuden saada viljastaan parempaa hintaa kilpailuttamalla. Äijälä korostaakin Euroopan viljakaupan tilanteiden seurannan tärkeyttä. Osa ohrasta etenee markkinoille sopimusviljelynä Lantmännenin kautta. Vipekka-lajike menee suoraan Viking Maltille entsyymiohraksi.

– Toisaalta uusia lajikkeita tulee markkinoille liiankin taajaan. Jotkut poistuvat niin nopeasti, että niistä ei ehdi kertyä tarpeeksi viljelykokemuksia. Mallasohran viljelyä harkitsevan kannattaakin kysyä sopimusviljelykumppaneilta, mitä lajikkeita he suosittelevat. Siitä voi sitten ryhtyä haarukoimaan omalle tilalle sopivia lajikkeita.

Kasvutekijät kuntoon

Satoisa ja varma mallasohra on vaatelias kasvi. Kasvulle on taattava kunnolliset olosuhteet eli perusasioiden on oltava kuosissa. Maan on oltava hyvässä kasvukunnossa. Ohra ei viihdy happamassa maassa, pH-arvoa on tärkeä kontrolloida.

– Tasainen ja hyvä orastuminen taataan riittävillä muokkaustöillä. Maa on vähintäänkin kultivoitava, sillä ohra hermostuu kovista sateista. Hapettomassa tilassa vedessä makaavat juuret voivat huonosti ja kasvusto kellastuu.

Uusien lajikkeiden myötä aiempaa reippaampi lannoitemäärä on mahdollinen. Äijälän kokemuksen mukaan vanhoilla lajikkeilla typpilannoituksen osuus oli 80–90 kg, nyt typpeä voi antaa 130 kg. Valkuainen pysyy silti halutuissa rajoissa.

– Lannoitamme kahdessa vaiheessa, ensin kylvöjen yhteydessä ja toiseen kertaan kasvukaudella. Oraalle 2–3 lehtivaiheessa annettu lisätyppi parantaa satoa. Tuolloin juuristo ei ole vielä kovin vahva, mutta pintaan annettu lannoitus hyödyttää kasvia. Tämä lannoitustapa toimii kokemuksemme mukaan hyvin tilan maalajissa eli hietasavessa.

Maalajin merkitys onkin huomioitava seikka ­mallasohran viljelyssä. Jos tilan pelloilla on erilaisia maalajeja, viljelytoimia on räätälöitävä. Pellon ­sijainnillakin on merkitystä: aukealla sato valmistuu tasaisesti.

– Tautien torjunta on tietysti tärkeää. Torjumme yhdestä kahteen kertaa kasvukaudesta riippuen, myös laontorjunta kuuluu asiaan. Lisäksi viljelykierto on toimiva tapa katkaista kasvitautien eteneminen. Viljelemme rapsia viljelykierrossa.

– Satotasot ovat nousseet reippaasti uusien ­lajikkeiden myötä näinä vuosina, kun olen viljellyt mallasohraa. Vuonna 1987 oli hyvä, kun sai 4 000 kiloa hehtaarilta. Nyt keskisatomme on 6 000 kg/ha, myös 7 000 kg/ha on mahdollinen hyvänä vuonna. Viime vuonna kesä oli sopivan sateinen mallasohralle, ja satoa tuli yli 6 000 kg/ha. Vuodet eivät ole kuitenkaan veljiä. Kulunut kesä oli ennätyshelteinen ja vähäsateinen, joten nyt arvioin sadon määräksi 5 000 kg/ha, sanoo Äijälä.

Mallasohra Suomessa

  • Mallasohralajikkeita on viime vuosina viljelty yli 150 000 hehtaarin alalla.
  • Vuosituotanto viimeisenä kymmenenä vuotena noin 450 000 tonnia, josta puolet on täyttänyt mallaslaadulle asetetut laatuvaatimukset.
  • Mallastamoteollisuus käyttää mallasohraa yli 100 000 tonnia vuodessa. Panimoteollisuus käyttää mallastamoiden valmistamaa mallasta noin 55 000 tonnia vuodessa.
  • Sato on ollut keskimäärin 4 330 kiloa hehtaarilta (vv. 2012-2016), noin 500 kiloa rehuohran satoja suurempi.

Lähde: vyr.fi

4/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita