Henkilöstö osana yritystoimintaa

Pohjois-Pohjanmaalaisella tilalla yrittäjinä toimivat veljekset Jaakko ja Lauri Niemi sekä vuonna 2023 yrittäjäksi mukaan tullut Saana Tanskanen-Niemi. Nurmelan tilalla lypsää tällä hetkellä neljä lypsyrobottia ja investointiprosessi laajentamiseen on käynnissä.

Investoinnin suunniteltu valmistumisajankohta on syksyllä 2025, jolloin tilalla tulee lypsämään viisi lypsyrobottia ja käytössä on uudet eläintilat.

Hyvä työilmapiiri tukipilarina

Viljelyksessä on 447 hehtaaria, ja lypsylehmien määrä neljän robotin tilalla on 209 kappaletta. Lypsylehmät on sijoitettu kahteen eri navettaan, ja vasikat ovat erillisessä rakennuksessa. Vakituisia työntekijöitä tilalla on neljä, sekä lisäksi 1-2 määräaikaista kausityöntekijää.

Yrittäjät Jaakko ja Lauri toimivat täysipäiväisinä työntekijöinä tilalla Saanan käydessä lisäksi ulkopuolisella töissä. Hyvää työilmapiiriä ja työntekijöiden luotettavuutta henkilöstöjohtamiseen panostavalla tilalla pidetään yhtenä tärkeimmistä tukipilareista tilan kannattavalle toiminnalle. 

Innovatiivinen ja kehitykseen tähtäävä yrittäjä Saana toteaakin hymyissä suin, että heidän mottonaan on palkata heitä itseään fiksumpia tekijöitä, joiden asenne ratkaisee maataloustaustaa ennemmin.

Yrittäjille tärkeitä asioita ovat kotimaisuuden lisäksi halu katsoa asioita ennakkoluulottomasti sekä jatkuva tilan toiminnan kehittäminen. Yrittäjät ovat määritelleet henkilöstönsä roolit ja vastuualueet. Työtekijät osallistuvat aktiivisesti myös suunnitteluun ja tuovat omat näkemyksensä esille. Sitä pidetään erittäin arvokkaana tekijänä toimintatapojen kehittämisessä.

Nurmelan tilan yrittäjien tavoitteena on luoda mukava työpaikka, joka motivoi tekemään työt hyvin. "Kannustamme henkilökuntaa kouluttautumaan ja kustannamme koulutukset. Olemme itsekin ahkeria verkostoitujia.", kertoo Saana Tanskanen-Niemi.

Kehitystä monikantakeskusteluilla 

Nurmelan tilalla pidetään monikantakeskusteluita, joihin kuuluvat hallituspalaverit, pidemmät tiimipalaverit sekä viikkopalaverit. Hallituspalavereihin osallistuvat yrittäjien lisäksi yhteistyökumppanit, kuten pankin ja meijerin edustajat sekä tuotannon ja talouden asiantuntijat. Palaverissa käydään läpi tilannetsekki kustakin osa-alueesta ja tehdään tulevaisuuden suunnitelmia ja päätetään jatkotoimista.

Pidempiä tiimipalavereita pidetään useamman kerran vuodessa, jolloin käydään läpi menneet asiat ja kuinka asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Tällöin käydään läpi myös vastuunjaot ja tehdään niihin muutoksia, jos se koetaan tarpeelliseksi. Lomat ja resurssit suunnitellaan myös näissä pidemmissä tiimipalavereissa.

Viikkopalavereihin osallistuvat työvuoroissa silloisella hetkellä olevat työntekijät sekä yrittäjät itse. Näiden palavereiden tarkoitus on pilkkoa tavoitteet osatavoitteiksi ja tehdä korjaavat toimenpiteet, jos aiempiin tavoitteisiin ei olla päästy. Samalla käydään läpi myös ajankohtaiset asiat.

Johtaminen, vastuut ja tavoitteet

Johtaminen ja vastuunkanto Nurmelan tilalla tehdään tiimissä. Ensin määritellään vastuualueet ja sovitaan omat työroolit. Tilanteiden muuttuessa vastuuta jaetaan, periaatteena jatkuva parantaminen.

Keskustelu ja tiedonvälitys pidetään mahdollisimman avoimina, jolloin tekemisessä hyödynnetään myös jokaisen tiimiin kuuluvan vahvuuksia, persoonallisia ominaisuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Näin luodaan pohjaa onnistuneelle yhteistyölle. Ulkoistamalla toimintoja eri alojen asiantuntijoille ehkäistään tilasokeutta.

Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritään hallitsemaan työmäärää ja ennakoimaan työvoimaresurssit.
- Rutiinit saadaan vietyä käytäntöön, kun jokaisella työntekijällä on kirkkaana mielessä tavoitteet, joita kohti ollaan menossa ja mitä toimenpiteitä tehdään päivittäisessä työssä, jotta näihin tavoitteisiin ylletään, kertoo Saana.

Työkaluina rutiinien jalkauttamiseen käytetään tilan strategiaa, joka on tehty yhteistyössä työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa yrittäjien päättäessä lopulliset isot linjat. Viikkosuunnitelmien ja parannuspalavereiden avulla viedään päätetyt asiat käytäntöön.

Tavoitteen vieminen käytäntöön

Nurmelan tilan tavoitteeksi asetettiin liian pitkäksi venyneen poikimavälin lyhentäminen 400 päivästä 380 päivään, jotta tilan kannattavuus pysyisi parempana ja lehmät poikisivat ajallaan tasaisesti.

Tavoitteena on maksimissaan kaksi siemennystä lehmää kohden. Siemennyksien määrä on tällöin 500 kappaletta vuodessa, joka tarkoittaa 9,5 siemennystä viikossa. Henkilöstön tehtävänä on siis saada seitsemän lehmää ja 2,5 hiehoa siemennettyä viikossa, kun uudistusprosentti on kolmekymmentä. Sovitut säännöt kirjoitetaan navetan valkotaululle ylös ja sitä seurataan. 
- Sääntöä on noudatettu nyt vuoden verran, ja tulokset alkavat näkyä tasaisempina poikimisina sekä poikimavälin lyhentymisenä, toteaa Saana.

Käytössä on hälytysrajat tunnuslukuihin, joiden avulla siemennysten toteutumista seurataan viikoittain. Ongelmien ilmentyessä ryhdytään välittömästi selvittämään mistä tiinehtymättömyys johtuu, onko esimerkiksi ruokintaa korjailtava.

Henkilöstön motivointi avainasemassa

Tiimihenkeä Nurmelan maatilalla luodaan pikkujoulujen, saunailtojen sekä yhteisten ruokailujen merkeissä. Työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön koetaan myös palkitsevana. Näillä asioilla on suuri merkitys, että jaksaa puurtaa arjessa.

Teksti: Henna Julkunen
Kuvat: Saana Tanskanen-Niemi

Artikkeli on julkaistu Menestyvä maitotila -lehdessä. Lue koko lehti diginä:
Menestyvä maitotila Kevät 2024