Laatuviljasopimus

Mitä tarkemmin tiedämme etukäteen, mitä sopimusviljelijämme viljelevät, mikä oli sadon laatu ja milloin viljat halutaan myydä tai toimittaa eteenpäin, sitä paremmin pystymme varautumaan tarjontaan ja hyödyntämään markkinaa ja sitä kautta varmistamaan joustavat toimitukset ja kilpailukykyiset hinnat. 

Sopimustoiminnalla ja myynnin jaksottamisen avulla on mahdollista tasata muutosten vaikutusta ja parantaa viljelyn taloudellista tulosta. Tavoitteemme on löytää sopimusasiakkaidemme sadolle parhaat ja tilan tarpeisiin sopivat viljakauppavaihtoehdot. Haluamme varmistaa kotimaisen sadon menekin sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisesti. Vilja on aito vientituote.

Sopimustoiminta on yhteistyötä

Sopimustoiminnan tavoite on, että viljaa käyttävät asiakkaamme viljelyttävät mahdollisimman korkealaatuista raaka-ainetta tilakohtaiset olosuhteet ja viljelykäytännöt huomioon ottaen. Lisäksi viljakauppiaina lähtökohtamme on etsiä sopimusviljelijöidemme sadolle paras markkinahinta. Tämän vuoksi olemme uudistaneet sopimusmallimme. Tavoitteemme on tarjota sopiva kauppatapa kaikkiin markkinatilanteisiin ja tilakohtaiset tarpeet huomioiden ja samalla lisätä viljelijän valinnanvapautta myyntipäätöksissä.

Laatuviljasopimus on puitesopimus, joka muuttuu sitovaksi vasta, kun hinta on sovittu. Sopimuksen luonteeseen kuuluu, että myyjä antaa ostajalle mahdollisuuden tarjota. Toisaalta hyvien kauppatapojen mukaan myyjä myös ilmoittaa, mikäli myy satonsa muualle.

Lantmännen Agro -sopimuksen ehdot tarkistetaan vuosittain. Sopimusehtojen mukaisesti sadosta täytyy toimittaa syksyllä edustavat ennakkonäytteet ja satoarviot, joiden perusteella sopimussadon markkinointi suunnitellaan. Glyfosaatin käyttö ennen puintia sekä yhdyskuntalietteen ja siitä valmistettujen lannoitteiden käyttö on kielletty. Viljelijä on ilmoitusvelvollinen, mikäli tilalta on löytynyt salmonellaa.

Teemme sopimuksia monipuolisesti mylly- ja teollisuusvehnästä, mallas-, tärkkelys- ja rehuohrasta, suurimo-, vienti- ja rehukaurasta, rypsistä, rapsista, rehuherneestä, härkäpavusta ja kaikista luomuviljoista. Siemensopimuksia tehdään viljoista ja nurmikasveista. Laatuviljasopimuksella tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laatua. Suunniteltu käyttötarkoitus ja lajike kirjataan sopimukseen.

Viljelyohjelmilla tulokseen, sopimuksella varmuutta sadon markkinointiin

Sopimusviljelijänä saat:

  • Entistä monipuolisemmat sopimusvaihtoehdot
  • Maksuttoman ennakkoanalyysin sadostasi (hometoksiinimittaus maksullinen)
  • Etuoikeuden viljatoimituksiin ja uutuuslajikkeisiin
  • Kasvinsuojeluneuvonta
  • Viljakaupan ammattilaisen palvelut

Sopimuskasvit

Teemme Laatuviljasopimuksia rukiista, syys- ja kevätvehnästä, ohrasta, kaurasta, rypsistä ja rapsista sekä herneestä ja härkäpavusta - myös luomutuotannosta. Sopimuksilla varmistetaan omien rehutehtaidemme viljaraaka-aine Ylivieskassa ja Kaipiaisissa. Lisäksi teemme sopimusyhteistyötä mm. seuraavien kotimaisten viljankäyttäjien kanssa: Anora, A-rehu, Vaasan, Viking Malt ja Nordic Soya.

(päivitetty 3.3.2022)

Vehnä

Kevätvehnä ohjautuu laadun ja markkinatilanteen mukaan mylly- tai rehukäyttöön. Jo ennen kylvöä on syytä miettiä, tavoitteleeko korkeaa valkuaista ja myllylaatua, vai suurta satoa ja tyytyy alempaan valkuaistasoon, jolloin erän kannattavin toimituspaikka saattaa löytyä rehutehtaalta. Erityisesti syysvehnä soveltuu viljeltäväksi rehukäyttöön. Tällöin vehnänviljelyn kustannuksia voidaan alentaa valitsemalla mahdollisimman satoisa lajike ja myöhästyttämällä puintia, koska sakoluvun säilymisestä ei tarvitse huolehtia. 

Öljykasvit

Öljykasvisopimuksia tehdään rypsistä ja rapsista.  

Ruis

Rukiin kotimainen käyttö on lähes yksinomaan myllytarkoituksiin. Kotimaiset myllyt käyttävät kaikkia sakolukuluokkia. Rukiin kylvö kannattaa ottaa huomioon jo kevään viljelysuunnitelmaa tehtäessä.

Ohra

Mallasohraa tuotetaan Viking Maltille ja vientiin. Tärkeimmät mallasohrasopimuslajikkeet ovat RGT Planet,  Harbinger, Irina ja Trekker. Lisäksi sopimuksia tehdään Barkesta ja Tipplestä. 

Tärkkelysohran sopimustuotannossa tavoitteena on korkea tärkkelyspitoisuus ja suuri, pyöreähkö jyvä. Suositeltavimmat lajikkeet ovat kaikki mallasohraksi hyväksytyt 2-tahoiset lajikkeet sekä Arild, SW Mitja, Brage ja Ragna. Sopimuksia tehdään myös muista lajikkeista. 

Rehuohrasopimuksia teemme omien rehutehtaidemme tarpeeseen sekä vientiin. Ohranviljelyssä kannattaa erityisesti Etelä-Suomessa suosia mallastukseen soveltuvia lajikkeita. Erityisesti Pohjanmaan toimituksiin ohran sopimusalaa on mahdollista lisätä.

Kaura

Suurimo- ja vientikauran tulee olla suurijyväistä ja hehtolitranpainoltaan korkeaa sekä väriltään kirkasta. Hyviä suurimokauralajikkeita ovat mm. Avetron, Bettina, Belinda, Marika, Avanti ja Ringsaker. Emme tee sopimuksia Akseli-lajikkeesta.

Tuotetusta kaurasta valtaosa toimitetaan vientiin. Pääosa viedystä kaurasta menee elintarvikekäyttöön, joten sen on täytettävä elintarvikekauralle asetetut laatuvaatimukset – myös hometoksiinien osalta. Suomalaisella kauralla on vakiintunut asiakaskunta viennissä, ja sillä on tasainen menekki. Siksi kauran viljelyalaa olisi hyvä kasvattaa. Myös rehutehtaiden ostama kaura käytetään tänä päivänä enimmäkseen kuorittuna, joten myös rehukaurassa matala kuoripitoisuus ja suuri jyväkoko ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Herne ja papu

Keitto- ja rehuherne sekä härkäpapu ovat hyviä välikasveja yksipuoliseen viljanviljelyyn. Näiden kysyntä kasvaa edelleen kaudelle 2022. Ruokaherneeksi soveltuvat ensisijassa vihreäsiemeniset lajikkeet. Koska keltasiemeniset lajikkeet ovat yleistyneet, kannattaa kaikkien vihreäsiemenisten erien ruokahernekelpoisuus tutkituttaa.