Suomalainen kaura on vahva brändi maailmalla korkean hehtolitrapainonsa ja kirkkaan värinsä takia. Kaura katkaisee tehokkaasti yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta ja parantaa siten osaltaan muidenkin viljojen sato-odotuksia seuraaville vuosille.

Yleisimmät tavoitelaadut

Rehukaura: hlp yli 55 kg, vieraita alle 2 %. Elintarvikekaura: hlp yli 58 kg, alle 2 mm jyviä enintään 10 %, vieraita alle 1 %. Elintarvike- ja vientikauran hehtolitrapainon pitää olla korkea ja jyväkoon suuri, myös jyvien vaalea ja kirkas väri on tärkeää. Hometoksiiniarvo DON ei saa elintarvikekauralla ylittää 1750 μg/kg. Rehukauralla raja-arvo on 8000 μg/kg.

Kylvö

Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää Thermoseed-käsiteltyä tai peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Kauran tiheystavoite on 450–500 kpl/m2. Hyvissä orastumisoloissa riittää alhaisempi tiheystavoite. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys (%).

Maalajit ja pH

Rehukauralle soveltuvat kaikki maalajit. Suurimo- ja vientikauralaatua saa parhaiten tuotettua kivennäismailla. Lako heikentää sadon laatua ja lisää värivirheitä. Eloperäisillä mailla hehtolitrapaino jää usein alhaiseksi. Eloperäinen maalaji ja yksipuolinen kauran viljely lisää myös mykotoksiiniriskiä erityisesti III vyöhykkeellä ja sen pohjoispuolella. Elintarvikekauraa viljeltäessä esikasviksi suositellaan muuta kasvia kuin kauraa. Maan pH – suositus on kauralle yli 5,8.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa tulee aina antaa typen lisäksi fosforia, kaliumia, mangaania ja rikkiä YaraMila-lannoitteena ellei viljavuustutkimus toisin osoita. Kauralajikkeet tuottavat suuria satoja, kun niiden viljelyyn panostetaan. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta. Kauran lannoituksen voi myös jakaa.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana YaraVita lehtilannoitteilla. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab -kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, mangaanilannoitus kannattaa tehdä ja lisäksi tarkkailla mangaanin puutosoireita orastumisen jälkeen pensomisvaiheessa. Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %:iin. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato välittömästi puinnin jälkeen alle 14 %:n kosteuteen mm. mykotoksiini- ja homeriskien pienentämiseksi sekä elintarvike- että rehukauralla. Liiallinen lämmönkäyttö vaurioittaa kauran ydintä.

Kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Viljele kauraa vain hukkakaurattomilla lohkoilla. Laontorjunta kuuluu kauran perusviljelytekniikkaan. Suurimokauralla CCC-valmisteiden käyttö on kielletty. Myös tautiaineiden käyttö on suositeltavaa. Kauran lehtilaikkua esiintyy erityisesti kosteina vuosina. Punahomeiden esiintymiseen voi liittyä haitta-aineiden (mykotoksiinien) muodostumista, mikä alentaa kauppakelpoisuutta ja rehulaatua. Hyvä kylvösiemen, peittaus ja laontorjunta vähentävät haitta-aineiden esiintymisriskiä. Lisäksi siementen peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita. Kauran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat, jotka levittävät kääpiökasvuviroosia. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.