Huippukarjan haasteiden vuosi

Takalon tilan tulokset viimeisten kuuden vuoden aikana – samaan aikaan poistettujen elinikäistuotos on jatkuvasti noussut haasteistakin huolimatta.

Viime vuosi oli Takalon tilalla haasteellinen. Lopulta siitä selvittiin rautaisella ammattitaidolla, kovalla työllä ja yhteistyökumppanien tuella – vieläpä päätyen vaikeuksista huolimatta ProAgrian valtakunnallisessa parhaiden karjojen tuotosseurannassa 10. sijaan vuonna 2023. Tätä ei vielä viime syksynä olisi voinut edes uskoa mahdolliseksi. Kun perusta maidontuotannossa on vahvalla pohjalla, eivät eteen tulevat haasteetkaan ole ylivoimaisia – vaikka ne siltä voivat välillä tuntuakin.

Menestyksen resepti

Hilja ja Markku Raappanalta on vuosien mittaan useita kertoja kysytty mitä tekijöitä he pitävät hyvän tuotostasonsa tärkeimpinä menestystekijöinä. Lista syntyy nytkin vaivattomasti:

Ruokinta: kotoisten rehujen laatu, toimiva aperesepti, ruokinnan tarkkuus ja seuranta sekä pitoisuuksia nostavat täydennysrehut
Eläinaines: hyvä karja on hyvän tuotoksen perusedellytys
Management: jatkuva tarkkailu ja reagointi ongelmiin

Kotoisten rehujen hyvää laatua varmistetaankin tilalla monin eri tavoin. Peltoja kalkitaan säännöllisesti ja nurmilohkot lannoitetaan aikaisin keväällä, jotta nurmi saa tarvitsemansa ravinteet ja mahdollisimman hyvän alkuunlähdön. Täydennyskylvöjä tehdään tarpeen mukaan. 

Nurmisiemenseoksissa Hilja on suosinut monipuolisuutta jo monien vuosien ajan ja eri maalajeja edustaville lohkoille räätälöidään omat nurmiseokset – valkuaisnurmiseoksia käytetään pääasiassa kivennäismailla. Tilan nurmien kuiva-ainesadoissa päästäänkin normaalivuosina keskimäärin 10 000 kiloon hehtaarilta. 

Markku tekee Takalon tilalla appeet. Rehujen säilönnällinen laatu on Mestarin Vahvalla vuodesta toiseen hyvää.

Sadon määrän lisäksi korkeatuottoisen karjan rehuissa korostuu laatu, ja rehunsäilönnässä Raappanat luottavat kotimaiseen Mestarin Vahvaan. Lypsylehmille syötettävä rehu pyritään tekemään urakoitsijan kanssa yhteistyössä noin D-arvon 690 mahdollistavana ajankohtana. Umpilehmille tehtävät rehut paalataan oman tilan koneilla vasta myöhemmin, jotta myös niille sopivaa evästä saataisiin riittävästi. 

Raappanoiden hiehot ja umpilehmät pidetään erillisessä navetassa, jossa ne ruokitaan niille räätälöidyllä appeella.

Muutosten vuosi

Kuten kaikki tietävät, korkeatuottoisen karjan ruokinta ja hoito ovat vaativaa eikä erilaisten häiriötilanteiden korjaaminen ole helppoa. Viime vuonna erilaisia haasteita aiheuttivat poikkeuksellisen monet eri tekijät.
–    Ongelmat alkoivat viime vuoden helmikuussa, kun rehuerä vaihtui ykkössadosta kakkoseen ja samalla tuttu ruokinnansuunnittelija vaihtoi toisiin tehtäviin, Hilja muistelee.

Tilanteeseen lähdettiin hakemaan ratkaisua toisen rehutoimittajan rehuista, mutta tilanne alkoi kehittyä rehuvaihdoksen jälkeen vielä huonompaan suuntaan. Maidon rasvapitoisuus putosi monta kymmenystä ja hapanpötsejä oli tavanomaista enemmän. Ruokintaa ei millään saatu asettumaan ja Raappanat päättivät vaihtaa takaisin Lantmännen Agron pitoisuusrehuihin.
–    Olemme syöttäneet pitoisuusrehuja Merja Holman innoittamana alusta asti, ja meillä ne tuntuvat toimivan parhaiten, Hilja toteaa.

Toukokuusta 2023 lähtien Hiljan ja Markun lehmät ovat syöneet uutta Herkku Robo -robottirehua, johon ei ole lisätty lainkaan maittavuutta alentavia kivennäisiä. Kivennäistäydennys ruokintaan on toteutettu korkeatuotottoisen karjan tarpeisiin suunnitellulla Kiima-Melli TMR -täyskivennäisellä appeen kautta. 

Yhteistyökumppanit tukena myötä ja vastoinkäymisissä

Lantmännen Agro kauppiaiden karjatilakonseptin lähtökohtana on se, että yksi henkilö pystyisi palvelemaan karjatilojen moninaiset tarpeet – aina pellosta ruokintapöytään asti. Oulun kauppias Veli-Pekka Tolonen ja alueen karjatilavastaava Mari Klemetti ovat toimineet Raappanoiden yhteistyökumppaneina myös rehustuksen osalta keväästä 2023 saakka.
–    Vellun kanssa on ollut aina niin mukava tehdä yhteistyötä. Hän miettii asiat asiakkaan kannalta ja haluaa palvella viimeiseen asti. Myös Mari on ollut suureksi avuksi ja tueksi meille, Hilja ja Markku kiittelevät. 

Salakavalat mykotoksiinit

Alkuvuoden haasteiden jälkeen kesä alkoi maidontuotannon suhteen kohtalaisen normaaleissa merkeissä. Kesä-heinäkuun vaihteessa alkoivat kuitenkin mystiset kuumeilut, luomiset, tiinehtymishaasteet ja poikimisen jälkeen lähes kaikille tuli noin viikon kuluessa kuumeinen ripuli ja hapanpötsiongelmia. Sekä tilanväki että yhteistyökumppanit olivat kaikki ymmällään.
–    Olin kuullut mykotoksiinien aiheuttavan epämääräisiä oireita ja koska meillä oli poikkeuksellisesti murskeviljaa vielä kesälläkin syötössä, päätimme Kirsi Kausenkin suosituksesta tilata toksiininsitojaa appeeseen, Hilja muistelee.

Sairastunut ensikko siemennysparressa seurattavana ja lääkittävänä syksyllä 2023.

Toksiininsitojat alkoivatkin rauhoittaa tilannetta ja muutaman viikon ajan näytti jo paremmalta. Aine oli kuitenkin hieman hankalasti käytettävää ja koska mitään tutkimuksia ei mykotoksiineista ollut tehty, lopetettiin toksiininsitojan käyttö hetkeksi.

Oireet pahenivat pian uudelleen ja sekä murskeviljasta että käytössä olevasta säilörehusta lähetettiin näytteet Eurofinsin laboratorioon ja aloitettiin tuloksia odotellessa toksiininsitoja uudelleen. Vastausten tultua syy moninaisiin ongelmiin selvisi – ainakin osittain – ja siitä lähtien tilalla on käytetty Myco-Melliä varmuuden vuoksi.
–    Emme ole enää uskaltaneet luopua siitä vaan käytämme puolikasta annosta varmuuden vuoksi. Sekin tulee paljon halvemmaksi kuin kaikki eläinlääkärikulut ja letkutukset, joita sairastuneiden eläinten pelastamiseksi tarvittiin, kertoo Hilja.

Valitettavasti osa lehmistä jouduttiin laittamaan teuraaksikin, koska niiden eläinten osalta, jotka sairastuivat lypsykauden loppuvaiheessa, eivät maitomäärät toipumisen myötäkään enää palautuneet. Vaihtoehtoina olisi ollut vain pitkä umpikausi tai todella matala tuotostaso loppu lypsykauden ajan, mitkä molemmat olisivat lisänneet lihoamisen ja sitä kautta ongelmien riskiä tulevalle lypsykaudelle.

Joulukuun kutsumaton vieras

Kesän 2023 ykkössatoon siirtymisen jälkeen tuotostaso alkoi olla Raappanoille tyypillisellä tasolla ja kaikki näytti hyvältä, kunnes ensimmäisellä lehmällä ilmestyi räkää sieraimiin ja sille nousi kuume. Ja sitten toiselle. Ja lopulta lähes koko karjan sairastuttanut RS-virus oli yksi rajuimmista mitä Raappanat olivat kokeneet.
–    En muista koska meillä tällainen RS-virus olisi aiemmin ollut. Onneksi siitäkin kuitenkin kovalla työllä ja tukihoidoilla selvittiin, Hilja ja Markku toteavat helpottuneina.

Hilja ja Markku keväällä 2023

Pysyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit ovat karjatilalle tärkeä tukipilari. Kaikkein pysyvin kumppani löytyy silti Raappanoillakin ihan omasta takaa. Tänä vuonna helmihääpäiväänsä viettävät Markku ja Hilja ovat kiitollisia toinen toisistaan ja navetalla ajoittain tuuraavasta tyttärestään sekä hänen puolisostaan ja tietysti viime vuonna syntyneestä ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Elämä kantaa. 

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Hilja Raappana ja Kirsi Kause