Kestävyyttä toimivasta kokonaisuudesta

Etelä-savolaisella Hiirenmaan tilalla panostetaan ennaltaehkäisevään sorkkahoitoon, ulkotarhaukseen, hyviin rutiineihin ja ruokintaan. Näillä eväillä tilan lehmien keskipoikimakerta on saatu nousemaan 3,5 lukemiin ja elinikäistuotos 33 848 kiloa – työtä kehitetään edelleen karjan kestävyys edellä.

Kauppiaiden karjatilatiimissä karjatilavastaavana työskentelevä Tero Kekkonen pyörittää yhdessä vaimonsa Liisan ja siskonsa Minna Ruokosen kanssa yhden robotin karjatilaa Mikkelin kupeessa. Navetta rakennettiin vuonna 2006, alusta asti karjan ja hoitajien hyvinvointi edellä.

Ruokinnan lähtökohtana tasalaatuinen ape

Tilalle suunniteltiin aluksi erillisruokintaa, mutta lopulta rakennusvaiheessa päädyttiin kiinteän apesekoittimen ja mattoruokkijan yhdistelmään eikä päätöstä ole tarvinnut katua. Ruokinnallista etua saadaan, kun ape valmistuu eri eläinryhmille räätälöityjen ohjelmien mukaisesti – samanlaisena päivästä toiseen. 
-    Tässä systeemissä appeentekijällä ei ole vaikutusta ja lehmien ruokinta pysyy todella tasaisena, Tero kertoo.

Tilalla on panostettu myös hyvälaatuisen karkearehun tuotantoon ja viljanviljelyn ansiosta myös olkea löytyy omasta takaa. Viime kesänä tehty rehu on vähän turhankin sulavaa, D-arvo on yli 70 ja sulamaton kuitu matalalla. Umpiappeen lisäksi myös lypsävien seoksessa käytetään olkea. 

Toimiva ruokinta edistää myös hedelmällisyyttä

Hiirenmaan tilan lehmät ovat syöneet jo vuosien ajan Maituria robotin houkutusrehuna, ja samaan aikaan tilalla siirryttiin syöttämään orgaanisia hivenaineita sisältävää Umpi-Melli TMR umpikivennäistä. 
-    Ensimmäinen havainto Maituri 12 000 -rehuun siirtymisen jälkeen oli, että lehmien kiimakierto käynnistyi selvästi aiempaa nopeammin, Tero muistelee.

Umpilehmien kivennäismuutoksellakin oli oletettavasti asiaan vaikutusta, mutta selvimmin se ilmeni vasikoissa.
-    Vasikat olivat reippaampia ja terveempiä Umpi-Melliin siirtymisen jälkeen, kertoo Tero havainnoistaan.

Myöhemmin tilalla otettiin anionisuoloja sisältävä Umpi-Melli HyPo TMR käyttöön, koska silloisessa säilörehussa oli tavallista enemmän kaliumia. Samalla ratkaisulla päätettiin myös jatkaa piilevien kalsiumaineenvaihduntaongelmien ehkäisemiseksi.

Onnistuneesta umpikauden ruokinnasta viestivä terhakka vasikka ja kiiltäväkarvainen emä.

Ennaltaehkäisevä sorkkahoito kannattaa

Minna vastaa tilan lehmien sorkkahoidosta ja robotin takana poikimakarsinassa sijaitsevassa sorkkatelineessä jokainen lehmä hoidetaan systemaattisesti umpeenlaitettaessa ja noin 120 tuotospäivän kohdalla.

Kunnossa olevilla sorkilla varustetulla lehmällä on enemmän syönti- ja lypsykertoja sekä makuuaikaa parressa. Myös hiehojen sorkat hoidetaan ennen ensimmäistä poikimista. 

Poikimakarsinaan sijoitettavaan sorkanhoitotelineeseen voidaan lehmät tuoda kätevästi erottelukarsinan kautta.

Kaikki lypsyssä olevat lehmät pääsevät säiden suinkin salliessa viikoittain ulos myös talvella.
-    Mielellään ne ulos talvellakin menevät ja samalla kun sorkat puhdistuvat, myös kiimat näkyvät paremmin, summaa Tero talvitarhaamisen hyötyjä.

Toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin lehmillä on 24/7 vapaa kulku navetan yhteydessä olevaan ulkotarhaan. Ei mikään ihme, että sorkkaterveys on tilalla kunnossa huolimatta siitä, että navetan kiinteällä lattialla onkin ajoittain märkyyttä ja siksi kantasyöpymiä on karjassa jonkin verran.

Tarkat poikimarutiinit palkitsevat

Kaikissa poikimisissa noudatetaan samaa tarkkaa kaavaa: poikiva eläin otetaan noin viikkoa ennen poikimakarsinaan, ja sille aletaan antaa umpiappeen lisäksi lypsävien apetta sekä E-seleenilisää.

Umpiappeessa on hieman tärkkelystä varmistamaan pötsin mikrobikannan ja villusten ylläpitoa tulevaa lypsykautta varten. Kaikille eläimille annetaan poikimisen yhteydessä vähintään yksi kalsiumbolus ja lämpimän veden joukkoon sekoitetta Piriste-Melliä.
-    Ensikoiden perusterveys on selvästi parantunut sen jälkeen, kun aloimme viisi vuotta sitten antaa kalsiumbolukset niillekin, selittää Tero.

Lisäksi tilalla annetaan herkällä kädellä ketoosipastaa ja kipulääkettä, jos eläin siltä vähääkään vaikuttaa.

Jatkuvaa työtä eläinten olosuhteiden parantamiseksi

Poikimakarsinaa vastapäätä olevat vasikat on hyvin kuivitetun ja katetun makuualustan päällä ilo silmälle. Pieniä sorkkia ritilöiden päälle suojaamaan asennettu muoviritilämatto on tukeva ja luistamaton alusta. 2,5 kuukauden mittainen asteittain vähenevä maitojuotto kannustaa pikkuvasikat syömään Pikku-Mullin Herkkua, jota niille tarjoillaan vielä kaksiviikkoa vieroituksen jälkeen ennen siirtymistä Hiehon Herkkuun. 

Hiirenmaan tilalla vieroitettujen hiehojenkin olosuhteet ovat erinomaiset.

Viime vuoden aikana navetan valaistus uusittiin kokonaisuudessaan ja lehmille asennettiin alkuperäisten parsipetien tilalle vesipatjaratkaisu. Seuraavaksi vuorossa on parsien niskaputkien siirto eteenpäin, jotta mukavista makuuparsista saadaan entistäkin paremmin terveyshyötyä.

Erinomaista tiimityötä

Hiirenmaantilan jalostuksesta vastaava Liisa Kekkonen on onnistunut jalostamaan hyvän tuotoksen lisäksi myös kestäviä ja komeita lehmiä.

Minna Ruokosen herkkää karjasilmää on puolestaan kiittäminen Teron mukaan siitä, että mahdolliset ongelmat havaitaan ja niihin puututaan välittömästi. Teron ja Minnan Kari-isä on myös korvaamaton apu lomituksissa, joten karjaa hoidetaan ympäri vuoden oman väen voimin.

Hiirenmaantilan tyytyväisiä lehmiä on mukava hoitaa, hymyilevät Liisa ja Tero Kekkonen.

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Kirsi Kause ja Liisa Kekkonen

Artikkeli on julkaistu Menestyvä maitotila -lehdessä. Lue koko lehti diginä:
Menestyvä maitotila Kevät 2024