Lantmännen Agron koetila sijaitsee Hauholla, Hämeenlinnassa. Koetilan koeruuduilla testataan lajikkeita, kasvinsuojeluaineita, lannoitteita ja viljelymenetelmiä.

Hauhon koetilan tutkimustieto yhdistetään käytännön viljelystä saatuun tietoon ja kokemukseen. Käytännön viljelyn kokemukset ja asiatuntijoiden osaaminen ovat perusta luotettavaan tietoon. Kotimaan olosuhteissa tehty tutkimus antaa parhaan näkemyksen lajikkeiden sopivuudesta ja viljelytekniikan onnistumisesta maamme olosuhteissa.

Tutkimus- ja koetoiminta sisältää lajike-, kasvinsuojeluaine- ja lannoituskokeet sekä viljelytekniset kokeet. Vuosittain koeruutuja on lähes 5000. Tilalla tehdään myös LUKE:n virallisia lajikekokeita. Kasvinsuojelukokeet eli rikkakasvi-, tauti-, peittaus-, tuholais- ja laontorjuntakokeet suoritetaan GEP-laatustandardin mukaisesti. Viljelyteknisiä kokeita ovat lannoituskokeet, nurmien seoskokeet, siementuotantokokeet ja tärkeimpänä viljelyohjelmakokeet.

Viljelyohjelma

Viljelyohjelmakokeiden merkitys on kasvanut viime vuosina selvästi. Nämä painottuvat kevätviljoihin ja öljykasveihin. Nurmen viljelyohjelmien kehittäminen on myös aktiivista. Tavoitteena on optimoida tuotantopanosten käyttö, joka perustuu sadon loppukäyttöön ja pellon satopotentiaaliin. Tavoitteena on tuottaa viljelystä paras mahdollinen tulos. Viljelyohjelmaratkaisut perustuvat useampien vuosien havaintoihin. Suositukset testataan käytännössä jo ennen markkinoille tuloa, joka lisää viljelyvarmuutta ja vähentää riskejä.

Kumppanit

Kokeiden suunnittelussa tehdään yhteistyötä useiden alan toimijoiden kanssa. Kumppaniverkosto on laaja ja merkittävä, tällä hetkellä tiiviisti mukana ovat mm. Lantmännen SW Seed, Graminor, Saaten-Union, Grindstad, BASF, Bayer CropScience, Altia, Fazer, Viking Malt, Myllyn Paras, Yara, LUKE, NSL ja ProAgria.

Koetilan talousviljelyksillä on lisäysviljelyssä uusimpien lajikkeiden korkeimmat siemenluokat. Viljelyohjelmat ja uudet koneet pääsevät testiin käytännön mittakaavassa.

Koulutus ja tiedottaminen

Koetoiminnan tuloksista tiedotetaan aktiivisesti. Tieto uusista lajikkeista ja niiden ominaisuuksista tuotetaan myös viljaa käyttävälle teollisuudelle. Koetilan tutkijat ovat mukana asiantuntijoina Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja Kasvinsuojeluseurassa. Viljelyohjelmakokeiden tulokset kootaan vuosittain Lantmännen Agron Viljelyoppaaseen.

Yhteistyötä on aktiivista maatalousneuvonnan ja eri tutkimuslaitosten, kuten LUKE:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Vuosittain koetilalla on harjoittelijoina 1 – 3 alan opiskelijaa tutkimustehtävissä tai maatilan töissä. Kasvuasteseurannalla tuotetaan tietoa kasvukauden eri vaiheissa. Kasvuasteseurantaa varten havainnoidaan kasvustoja eri kasvuasteilla. Raportointi sisältää tehdyt toimenpiteet, kasvun edistymisen sekä sääolot; sademäärät ja lämpösummat.

Tutkimus ja koetoiminta

Viralliset lajikekokeet

Virallisia lajikekokeita tehdään viljalajeista, rypsistä ja rapsista, herneestä ja nurmikasveista.

Kasvinsuojelukokeet

Kasvinsuojeluainekokeissa vertaillaan tauti- ja rikka-aineiden tehoa. Koetilalle myönnettiin GEP-sertifikaattu tammikuussa 2013 Tukesin toimesta. Tämän ansiosta koetilan tekemät kasvinsuojeluainekokeet virallistettiin kasvinsuojeluaineiden rekisteröinneissä.

Viljelyohjelmakokeet

Kokeissa verrataan minimikäsittelyä Viljelyohjelman mukaiseen käsittelyyn. Vertailuotannan toimenpiteet lajeittain

  • Viljat; peittaus, tehokas rikkatorjunta, lehtilannoitus, kasvunsääde- ja tautitorjunta. Verrokkina on rikkatorjunta.

  • Öljykasvit; peittaus, rikkatorjunta, lehtilannoitus sekä rapsikuoriaisen ja pahkahomeen torjunta. Verrokilla  ei lehtilannoitusta, eikä pahkahomeen torjuntaa

4500-5000

Koetilalla kylvetään vuosittain koeruutuja noin 4500 - 5000.

160 ha

Koetilalla viljellään korkeampia siemenluokkia siementuotannon tarpeisiin yhteensä 160 hehtaarin alalta

Tutkimus- ja koetoiminnan tavoitteena on edistää maataloutta tarjoamalla käytännönläheisiä ratkaisuja suomalaisille viljelijöille.

130 lajiketta

Tutkimustoiminnan ansiosta koetilan ja Lantmännen edustamia lajikkeita on viralliseen lajikeluetteloon hyväksytty 130 kpl vuodesta 1976 alkaen.

Tuotanto ja viljelijän tuki

Lantmännen Agron koetilan rooli kotimaisessa elintarvikeketjun kehittämisessä on merkittävä. Tutkimus- ja koetoimintaa paremman suomalaisen ruoantuotannon puolesta on tehty jo 60 vuotta. Koetila on osa Lantmännenin koeasemien verkostoa.

Toimintaa jo vuodesta 1963

Elokuussa 1963 suoritettiin koetilan maille ensimmäiset kylvöt; syysvehnän ja rukiin lajikekokeet. Toiminnan alusta lähtien siementuotanto ja siemenkunnostus ovat olleet tärkeä osa koetilan työtä. Työkoneet otettiin myös mukaan tutkimusohjelmaan jo koetilan toiminnan alkutaipaleella. Konetutkimuksessa keskityttiin koneiden kestävyyden ja käyttöominaisuuksien testaamiseen sekä työmenetelmien tutkimiseen.

Ohraa ja perunaa

Koetilan lajikekehityksen pääpaino oli sen alkuajoilta 1970- ja 1980-luvuille asti ohralajikkeissa, josta esimerkkeinä ovat mallasohrat Kustaa ja Kymppi. Myös perunalajikkeiden kehitys oli huimaa. Vielä nykypäivänäkin laajassa viljelyssä olevat perunalajikkeet Rosamunda ja Matilda valittiin koetilalla jo 1980-luvulla.

Vuonna 1978 siementuotannon toimintakapasiteettia nostettiin varastoinnin ja käsittelyn osalta 1,2 miljoonaan kiloon. Vuosien varrella siementuotanto on edelleen kasvanut ja nykyään koetilalla käsitellään noin viisinkertainen määrä siemenviljaa.

Viljellyimmät lajikkeet

1990-luvulla kauppoihin tulleet Kasper-nurminata, Karita-herne, Grindstad-timotei sekä Belinda-kaura ovat edelleen lähes kaikki lajiensa viljellyimpiä lajikkeita.

Maanviljelyn edelläkävijöitä

2000-luvulla koetila on keskittynyt peltokasvien kasvintuotannon koetoimintaan ja neuvontaan, lajikekehitys on erityisesti keskittynyt vahvemmin viljoihin ja öljykasveihin. Esimerkiksi Vilde-ohran viljelyala on tällä hetkellä lajinsa suurin sekä Zebra-kevätvehnän, SW Magnifik -syysvehnän ja SW Petita -kevätrapsin viljelyalat lajiensa toiseksi suurimmat. Nurmikasvien lajikekokeissa tutkitaan lajien siementuotanto-ominaisuuksia ja soveltuvuutta siemenseoksiin.

Koetila jatkaa toimintaansa tutkimalla ja kehittämällä tutkimustietoa käytännön viljelyn tarpeisiin. Viimeisimpänä ollaan tutkittu esimerkiksi ThermoSeediä - maailman puhtainta siementä.