Sopimusviljelyä myös luomutuotantoon

24.01.2018 // Ilkka Pekkala

1/2018

Maailmalla satokauteen 2018/19 lähdetään edellisvuosien tapaan runsaiden viljavarastojen kanssa. Kuluvan kasvukauden tuotantomäärät laskivat edellisvuoden ennätyksestä, mutta varastot ovat silti IGC:n mukaan toiseksi korkeimmat koskaan, 496 miljoonaa tonnia.

Merkillepantavaa on ollut Mustanmeren alueen nousu yhdeksi merkittävimmistä viljantuotantoalueista koko maailmassa muutaman viime vuoden aikana. Siellä tuotettu vilja on tälläkin satokaudella löytänyt käyttäjänsä yhä useammin muun muassa Pohjois-Afrikasta.

Etenkin Venäjä on kyennyt nostamaan viljantuotantoaan uudelle tasolle ja toistaiseksi myös logistiikka on kyennyt laivaamaan viljaa eteenpäin Mustanmeren satamista, mitä leuto alkutalvi on osaltaan helpottanut. On kuitenkin arveltu, että juuri logistiikasta tulee seuraava pullonkaula alueen viljanviennissä, mutta tällä kaudella Venäjä vastaa jo lähes viidennestä koko maailman vehnänvienneistä.

Sääilmiöillä merkittävä rooli

Seuraavan kauden viljasatoihin vaikuttavat oleellisesti syysviljojen talvehtimiset ja niissä on havaittavissa kaksi toisistaan täysin poikkeavaa sääilmiötä, jotka molemmat nostavat talvituhojen riskejä. Yhdysvaltojen Keskilännessä talvi on ollut vuodenvaihteessa poikkeuksellisen ankara muun muassa tärkeimmällä syysvehnän viljelyalueella Kansasissa. – Onpa lunta havainnoitu jopa täysin poikkeuksellisesti manner-USA:n eteläisimmässä osavaltiossa Floridassa saakka!

Samaan aikaan Venäjällä on nähty täysin toisenlainen talvi ja hyvin leudot olosuhteet. Lämmin ilma aiheuttaa erittäin suuren riskin syyskylvöille, sillä pohjoinen ilmavirtaus voi tuoda hetkessä mannerilmaston hyytävät olosuhteet alueelle ja lumeton kasvusto on paljaana vioituksille. Venäjän talvi on monta kertaa näyttänyt mahtinsa.

EU:n pohjoisosissa, esimerkiksi Itämeren alueella, syyskylvöt jäivät märän syksyn takia merkittävästi viime kautta pienemmiksi. Nämä alueet tullaan keväällä kylvämään muun muassa ohralla. Esimerkiksi mallasohran tuotantomäärät riippuvat kasvukauden sääoloista, mutta potentiaalia ainakin on runsaasti.

Dollariin verrattuna vahva euro on vaikeuttanut EU-alueen viljanvientejä, ja tämän vuoksi Euronextin (Matif) vehnäfutuurit ovat olleet matalia koko syksyn ja alkutalven ajan.

Suomen viljanhinnat
naapurimaita korkeampia

Suomessa viljanhinnat ovat olleet koko satokauden ajan poikkeuksellisen korkeita naapurimaihin verrattuina. Tämä on näkynyt myllyvehnän, mutta myös muiden viljojen verrattain korkeina hintoina.

Esimerkiksi myllyvehnästä on maksettu jopa yli 15 euroa enemmän tonnilta kuin lähimmästä Matifin vehnäfutuurista, mikä on viime vuosiin verrattuna poikkeuksellista. Tämä on tuskin jäänyt keneltäkään vähänkään alaa seuraavalta huomaamatta.

Aloita suunnittelu nyt

Kevätkylvöjä kannattaa alkaa suunnitella jo hyvissä ajoin talvella. Ensimmäinen toimenpide on kylvösiemenen itävyyden varmistaminen. Mikäli aikoo käyttää tilan omaa siementä, on sen itävyys tutkittava hyvissä ajoin talvella, sillä siemenanalyysien mukaan itävyyksissä on suuria vaihteluita.

Valitettavasti moderni länsimainen tiede ei ole vielä kyennyt kehittämään pikatestiä itävyyden mittaamiseksi vaan itävyyden testaaminen vaatii aina useita päiviä.

Keväällä viljansiemenissä tullaa myymään suosituimpien lajikkeiden osalta ”eioota”. Viime satokauden vaikeiden puintiolojen jäljiltä myllyvehnää saatiin korjattua tavanomaista vähemmän, joten Suomi tulee olemaan kuluvan talven jäljiltä melko tyhjä muun muassa myllyvehnästä. Tämän takia myllyvehnän tuotantoon kannattaa panostaa ensi kesänä, sillä suuri osa kotimaisista mylläreistä leipoo tuotteensa 100-prosenttisesti suomalaiseen viljaan.

Syksyllä ruista saatiin kylvöön selvästi viime vuotta vähemmän, vain hieman alle 22 000 hehtaaria. Mikäli hehtaarisadot jatkavat nykyisten lajikkeiden ansiosta hyvinä, riittänee tuleva sato melko hyvin kattamaan kotimaisen rukiin tarpeen. – Mutta mitenkään ylivoimaisen suuri tämä määrä ei ole. Suomalaiselle rukiille on kotimaisuuskampanjoiden ansiosta hyvä kysyntä ja tämän vuoksi sen kylvösuunnitelmat syksylle 2018 kannattaa ottaa huomioon jo keväällä. Viljamarkkinoiden toiminnan kannalta on oleellista, että kylvetään sitä viljaa, jolle on markkinoilla kysyntää.

Sopimustuotantoon vauhtia – myös luomussa!

Viljan sopimustuotannolla pyritään ohjaamaan viljan tuotantoa sen kysyntää kohden. Eniten kehitettävää sopimustuotannossa on luomuviljoissa, jossa on hyvää kysyntäpotentiaalia sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Markkinoiden kysyntään kyetään vastaamaan paremmin sopimustuotannon osuutta lisäämällä. Perinteisesti luomukauran tuotanto on ollut suurinta, mutta myös muita luomuviljoja tarvitaan.

Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, luomuviljan tuotanto on Suomea suurempaa, ja luomulle onkin kehitettävissä kysyntälähtöisiä markkinoita. Suomessa valtiovallan tavoitteena on ollut lisätä luomussa olevan maatalousmaan alaa nykyisestä noin 12 prosenttiyksiköstä.

Vientiin elintarvikekauraa ja mallasohraa

Muita potentiaalisia sopimusviljoja on perinteisen vientiin menevän elintarvikekauran ohella myös mallasohra sekä kotimaan mallastukseen että vientiin.

Suomen suurin suhteellinen kilpailuetu viljantuotannossa on kuitenkin edelleen kaurassa. Riittävän suuri tuotantomäärä takaa toimivien vientimarkkinoiden volyymien hallinnan ja myös markkinat rehulaatuiselle kauralle. Ilman viennin hakemia markkinoita olisi esimerkiksi runsaan rehukauran sijoittaminen kotimaahan kaupallisesti mahdoton tehtävä. Maailmalta on haettavissa markkinoita myös sellaisille viljaerille, joille ei Suomessa ole syystä tai toisesta tarvetta juuri sillä hetkellä.

Mallasohran viennissä on huomioitava Suomen runsas lajikekirjo, sillä vientiin kelpaavat vain myös muualla maailmassa tunnetut lajikkeet. Tällaisia ovat tulevalla kaudella esimerkiksi Propino ja RGT Planet sekä jo vanhemmat sotaratsut Tipple ja Barke. Kotimaassa jalostetuilla mallasohrilla ei ole asiaa vientimarkkinoiden areenoille, vaikka niille olisikin kotimaan mallastuksessa vakaa kysyntä.

Kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla

Suomen viljantuotannossa on hyviä mahdollisuuksia ensi kasvukaudella. Aiemmin artikkelissa mainitulla myllyvehnällä tulee olemaa hyvä kysyntä kotimaan myllyillä. Muutoin vahvoja viljan käyttöalueita on etenkin Pohjanmaalla tärkkelysohrateollisuudessa sekä rehunvalmistuksessa. Viime vuosien tapaan paljon viljaa tullaan ajamaan Pohjanmaalle myös maan eteläosista. Viljan tuotanto ja kulutus ovat muuttuneet viime vuosien aikana siten, että vilja matkaa yhä useammin sen tuotantomaakunnan rajojen ulkopuolelle.

Markkina vaatii toimiakseen riittävästi viljaa, jotta saman laatuisille viljaerille voidaan löytää ostaja joko kotimaasta tai vientimarkkinoilta. Suomi on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan vahvasti vientivoittoinen maa ja vientimäärät ovat vaihdelleen vuosittain 600 000–1 000 000 tonnin välillä. Käytännössä Suomessa tuotetusta viljasta noin 20–25 prosenttia on viety maan rajojen ulkopuolelle.

Vastaavasti useimmiten tänne on tuotu vain muutamia kymmeniä tuhansia tonneja viljaa, joka on ollut etupäässä ruista ja joitakin erikoiseriä myllyvehnää. Viljakaupan tehtävä on siirtää viljaa sen tuotantopaikoilta sitä tarvitseville asiakkaille sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla kaksi.

Faktat kasvukaudelle 2018

  • Syyskylvöt jäivät pieniksi Itämeren alueella 
  • Mustameri on alueena maailman uusi vilja-aitta
  • Öljykasveja kylvöön, peitattua siementä jälleen saatavissa
  • Sopimusviljelyä varaa lisätä – myös luomutuotannossa
1/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita