Kevään reipas starttilannoitus on saanut luomukauran hyvään kasvuvauhtiin, arvioi Tommi Hasu.

Luomuviljan kova kysyntä kannustaa tekemään tulosta

12.10.2018 // Teksti ja kuvat Vesa Vainio

3/2018
Yli 20 vuoden kantapääkokemus, luomukauran ja -ohran sopimusviljely, tiivis yhteistyö ja vahva usko omaan tekemiseen siivittävät Tommi Hasua ja LuomuMattisen tilaa eteenpäin. Luomu on ottanut valtavia kehitysaskeleita viime vuosina.

Siirtyminen luomuun ei ole jäähdyttelemistä, vaan tuloksen tekemistä. On väärä käsitys, että luomuviljely onnistuu hyvällä tahdolla ja viherlannoituksella. Luomuviljely vaatii resursseja ja investointeja. Näin lataa 30-vuotias Tommi Hasu, jolla on vankka usko luomuviljelyn tulevaisuuteen.

– Luomuviljan hinta kannustaa yrittämään. Olemme panostaneet paljon siihen, että saamme tuotettua mahdollisimman suuren ja laadukkaan sadon.

Hasu pyörittää LuomuMattisen tilaa Kouvolan Oravalassa. Tilan koko 390 hehtaarin viljelyala on luomuviljelyssä. Määrä on kymmenkertaistunut siitä, kun Hasun isä siirtyi luomuviljelijäksi vuonna 1996. Ison rakennemuutoksen pyörteissä piti tuolloin tehdä jotakin, päätös oli satsata vahvasti luomuun. Silloisen Kouvolan K-Maatalouskeskuksen kauppias Hannu Haimi toimi suosittelijana.

– Hän antoi vinkin, että luomua kannattaa ­harkita vakavasti, sillä sen kysyntä alkaa kasvaa. Kuinka oikeassa hän olikaan, tällä hetkellä luomuviljalla on vallan mainiot markkinat.

LuomuMattisen pääartikkeli on luomukaura, ja 180 hehtaarin tuotanto menee kokonaisuudessaan sopimuskumppani Helsingin Myllylle. 60 hehtaarin mallasohrasato päätyy sopimuksen myötä ­Viking Maltin kautta panimoille, joista Saimaan Juoma­tehdas on näkyvässä roolissa.

– Raaka-aineen jäljitettävyys sekä puhdas ja laadukas raaka-aine on heille tärkeää ja tuo oluelle lisäarvoa. Suodattamattoman Laakeri-luomuoluen mallasohra on tuotettu meillä.

Hyvä startti riittävällä typellä

Hasun mukaan luomuviljely on ottanut valtavia askeleita eteenpäin viime vuosina, lannoitteet ovat kehittyneet ja sitä myöten satotasot nousseet. Hasu panostaa erityisesti kasvukauden alkuun riittävällä starttilannoitteella, Ecolan Agran menekki on luokkaa 600 kiloa hehtaarille.

– Nopealiukoinen ravinne varmistaa nopean ­kasvun ja tuuheuden heti alussa, jolloin sato muodostuu. Huolta aiheuttaa se, miten voimaa riittää kasvukauden loppuun asti.

Hasu on havainnut, että Ecolanin tuotteet vaativat paljon vettä sulaakseen, mikä toi tämän vuoden keväällä omat haasteensa.

Ecolanin luomulannoitteille tukea kasvuun antavat Soilfoodin ravinnekuidut. Kasvinsuojelu on hoitunut tähän asti pääosin hivenaineilla, eikä mekaanista suojelua ole tarvittu. Tuleva karjanlannan käyttö tuo tähän muutoksia.

– Mekaaninen rikkaäestys on jatkossa tarpeen. Siihen meillä on rakenteilla konekimppa luomu­tilojen kesken, teemme muutenkin tosi paljon yhteistyötä.

Hasu luottaa valtaosin sertifioituihin vilja- ja ­nurmisiemeniin, välillä hän käyttää omaa siementä. Isoissa volyymeissa siemenet ja lannoitteet ovat suuri kuluerä.

– Tulosta ei synny ilman kunnon panoksia ja resursseja. On hyvä muistaa, että suuruuden eko­nomia pelaa molempiin suuntiin.

Isot yhteistyökumppanit ovat luomuviljelyssä tärkeä tukijalka, joiden varaan myös Hasu toimintansa rakentaa. Helsingin Myllyn kautta luomukaura maistuu monien maiden ruokapöydässä, samoin luomuohrasta jalostetut mallastuotteet. Myös muista viljelijöistä löytyy kumppaneita yllättävän kaukaa.

– Luomuviljalla on hyvä rehuarvo ja sitä kannattaa kuljettaa pitkiäkin matkoja. Meiltä on lähtenyt paljon rehuviljaa esimerkiksi Pohjanmaalle.

 

Juho Urkko vertailee koetilalla kahden koeruudun kasvustoja, jotka ovat saaneet eri määrän luomulannoitetta.

Viljelyohjelma luomulle on valmistumassa

Tommi Hasulle on kertynyt luomuviljelyosaamista oman pitkän kokemuksen ja virheistä oppimisen kautta. Hän antaa ison tunnustuksen Kymenlaakson alueen erittäin hyville neuvojille, ja myös muilta luomuviljelijöiltä on saanut hyvin tietoa. Vahva kauppa­side Lantmännen Agroon on sen sijaan pyörinyt ­pitkälti eurojen ympärillä.

– Kaupan tietämys luomusta on laahannut jonkin verran perässä, ehkä luomua ei ole nähty niin ­merkittävänä asiakasryhmänä. Onneksi tilanne on korjaantumassa.

Lantmännen Agron viljelyohjelmien tuotepäällikkö Juho Urkko vahvistaa, että luomu on nyt hyvässä huudossa. Luomukurssit ovat täynnä ja kiinnostus luomuviljelyyn on suurta, kuten myös aitoon yrittämiseen ja tuloksen tekoon.

– Suuret aktiivitilat näkevät nyt luomun realistisena vaihtoehtona. Ideologia omavaraisuudesta on siirtynyt määrätietoiseen tuotantopanosten käyttä­miseen ja parhaan mahdollisen sadon tuottamiseen.

Oma viljelyohjelma luomulle on Urkon mukaan työstössä, ja viljelyoppaasta löytyy nyt jo suositukset luomuviljelyyn. Lantmännen Agro haluaa täyttää luomuviljelijöiden koko tuotantoketjun tarpeet.

– Tarjontamme perustuu tutkittuun, todistettuun ja toimivaan malliin.

Hauhon koeruuduissa kasvaa luomukauraa

Yksi toimintamallin oleellisista osista löytyy Hauholta, jossa sijaitsee Lantmännen Agron koetila. Noin 3 500 koeruutua pitävät sisällään erilaisia ­kokeita lajikekehitystä ja viljelytekniikkaa varten. Omat ruudut löytyvät nyt myös luomukauralle.

– Etsimme toimivia ja tuottoisia lajikkeiden, lannoituksen ja kasvinsuojelun ratkaisuja. Suurin paino on lajike- ja kasvinsuojelututkimuksessa.

Koeruuduissa on käytössä toista kautta Ecolanin lannoitteet. Vuoden 2017 tulokset osoittivat, että normaalilla lannoitustasolla yhden euron panostus lannoitteeseen toi kolmen euron tuoton.

– Kannattavuutta siis löytyy ja lannoitteissa tilanne onkin hyvä. Kasvinsuojelun saralla on enemmän kehitystyötä tehtävänä.

Luomuviljelyyn käyvät tavalliset markkinoilla olevat lajikkeet. Ruotsissa on yleistynyt ThermoSeed-kuumakäsitelty siemen, joka korvaa kemiallisen peittauksen. Hauholla yksi tutkimuskohteista on mikrobien käyttö kasvinsuojelun tapaan siemenen kuorrutuksessa tai ruiskutuskäsittelynä.

Kauran vaatima ravinnetaso ja taudinkesto soveltuvat hyvin luomuviljelyyn. Kaura on tällä hetkellä ainoa Hauholla tutkittava luomuvilja, mutta valmiudet muihin viljoihin ovat olemassa. Urkko muistuttaa tutkimustoiminnan rinnalla kulkevasta tilakoe­toiminnasta sekä muista tutkimustoimista.

– Ecolanilla ja Helsingin yliopistolla on tutkimusyhteistyötä. Me tuomme siihen tärkeää käytännön soveltuvuustietoa Hauholta.

Urkko korostaa, että Hauholla tehtävä tutkimustyö on viljelyteknistä tutkimusta luomuun soveltuvilla tuotantopanoksilla. Ei siis varsinaisesti luomusertifioitua viljelyä eivätkä pellot ole aidossa luomukierrossa.

Karja palasi Oravalaan

Tommi Hasun viljelemä LuomuMattisen tila on perinteikäs sukutila, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. Oravala on Valkealan kylä, joka kuuluu kuntaliitoksen myötä nykyään Kouvolaan. Nykyinen 390 hehtaarin viljelyala koostuu pääosin Oravalan kylän maista, mukana on sekä ostettua että vuokrattua peltoa.

Sukutilan navetta tyhjeni karjasta vuonna 1995 ja on tyhjillään edelleen. Toisin on kuitenkin lähellä olevalla toisella tilalla, jonne rakentui vuoden 2017 aikana uusi pihatto. Siellä majailee nyt 70 hereford-emolehmää, joiden kasvattamat vasikat päätyvät yhteistyökumppani Atrian kautta markkinoille.

Hasun viljelijäura alkoi isän kanssa vuonna 2012 maatalousyhtymässä. Vuodesta 2017 lähtien hän on ollut yrittäjänä yksin, tärkeänä tukena on avopuoliso, elintarviketieteiden maisteri Elina Laaksonen. ­Karjan kasvatus ja osa peltoviljelystä on eriytetty omaksi ­osakeyhtiöksi.

390 hehtaarin viljelysala jakaantuu seuraavasti: 180 ha luomukauraa, 60 ha luomumallasohraa + herne­kaura- ja herne-ohraseosta, 150 ha luomunurmea.

3/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit