Seuraavan sadon hintanoteeraukset ovat selvästi korkeammilla tasoilla kuin vastaavina aikoina viime vuosina.

Kuivan kasvukauden moninaiset viljamarkkinat

04.12.2018 // Teksti Ilkka Pekkala Kuvat Vastavalo

4/2018
Vienti vaihtui tuonniksi Itämerellä. Suomen kokonaisviljasato jäi kuivan kesän takia vain noin 2,7 miljoonaan tonniin, joka on noin neljänneksen pienempi kuin viime vuonna. Kuivan ja aikaisen kasvukauden vuoksi pienemmät kuivauskustannukset kompensoivat osaltaan pientä satoa. Myös hintataso oli edellisvuotta korkeampi.

Viljan hinnat ovat kymmeniä prosentteja korkeampia kuin viime vuonna, mikä ei tosin johdu kokonaan Suomen pienestä viljasadosta. Koko Pohjois-Eurooppaa kaltoin kohdellut kuivuus nosti viljanhintoja koko Euroopassa ja etenkin Itämeren alueella. Loppusyksyn aikana Suomen viljanhinnat ovat kuitenkin olleet naapurimaitamme korkeammalla tasolla.

Suomessa kaikki viljat ovat olleet valkuaispitoisuudeltaan selvästi tavanomaisia korkeampia, hometoksiineista ei juuri ole mainittavaa haittaa yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Aikaisen korjuun takia myös muun muassa vehnien ja rukiin sakoluvut ovat korkeita.

Sen sijaan rehuvehnää on tarpeeseen nähden ­niukasti tarjolla, ja siksi myllyvehnäeriä tullaan käyttämään rehuvehnäksi. Niukan rehuvehnäntarjonnan takia rehu- ja myllyvehnän hintaerot ovat lähellä ­toisiaan.

Viljataseiden näkökulmasta Suomen viljanvienti pienenee reilusti ja tuontimäärät kasvavat merkittävästi verrattuna viime vuosien pieniin tuontimääriin. Tälle satokaudelle on tyypillistä, että etenkin maissintuonti kasvaa selvästi tavanomaisesta, ja sillä katetaan pientä rehuviljojen kokonaissatoa.

Katse ensi vuoteen

Tässä vaiheessa satokautta katse kannattaa suunnata jo uuden satokauden viljelysuunnitelmiin. ­Seuraavan sadon hintanoteeraukset ovat selvästi korkeammilla tasoilla kuin vastaavina aikoina viime vuosina, joten niiden hyödyntämistä kannattaa harkita vakavasti. Lantmännen Agrolla on myös tämän satokauden alusta lähtien käytössään uusia viljakaupan työ­kaluja, joista kerrottiin tarkemmin tämän lehden edellisessä numerossa.

Parin pienen satovuoden jälkeen ylivuotiset viljavarastot lienevät ensi satokauteen lähtiessä matalalla tasolla, joten viljalle on olemassa luontaista kysyntää sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Aktiivinen osallistuminen vientimarkkinoille edellyttää kuitenkin riittävää viljamassaa, jotta voidaan olla vakavasti mukana viljanostajien valintakorissa.

Vehnämarkkinat

Maailman vehnäntuotannon ennustetaan supistuvan tällä satokaudella jopa 38 miljoonalla tonnilla 697 miljoonaan tonniin. Suuri osa tästä pudotuksesta johtuu EU:n kuivuuden koetteleman vehnäsadon pienenemisestä. Rehuvehnän kysyntä alenee myös jonkun verran etenkin maissin korvatessa sitä huomattavasti edullisemmalla hinnallaan. Vehnä-varastot alenevat 29 miljoonalla tonnilla 203 miljoonaan tonniin.

Tällä kaudella Venäjä on jatkanut erittäin aggressiivista otettaan vehnämarkkinoilla. Lokakuun alkupuoleen mennessä se oli laivannut jo yli 14 miljoonaa tonnia vehnää. Kaikkiaan Venäjän arvellaan vievän 33 miljoonaa tonnia vehnää tällä kaudella, joten nykyisen tahdin jatkuessa se tulee laivanneeksi suuren osan tästä määrästä jo ennen talven tuloa. Venäjän aktiivisuus viennissä johtuu hyvän sadon ohella edullisesta ruplasta ja kenties maailman edullisimmista viljan tuotantokustannuksista, joita on vaikea muun maailman tällä hetkellä alittaa.

Euroopassa syysvehnän kylvöjä on tehty paljon, vaikka etenkin Ranskassa syysvehnän alkukehitys on kärsinyt liiallisesta kuivuudesta. Myös Tanskassa syysvehnää on kylvössä eniten viiteen vuoteen ja Ruotsissa yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2016/17. Samoissa maissa myös ohran eli lähinnä mallasohran pinta-alojen odotetaan olevan suuria, mutta pinta-alat tarkentuvat kylvöjen lähestyessä.

Ohra- ja mallasohramarkkinat

Euroopan ohrantuotanto pieneni kuluneella sato­kaudella, mutta huomattavasti vähemmän kuin vehnän. Ohran sato jää 56,5 miljoonaan tonniin viime vuotisen 58 miljoonan tonnin sijaan.

Mallasohrassa on Suomen viljelyoloissa selvää potentiaalia. Kotimaan käyttö on reilu 100 000 tonnia, mutta viennissä voisi olla hyvinä vuosina tilaa toiselle mokomalle. Suomessa mallasohria on kuitenkin viljelyssä aivan liian monta lajiketta, jolloin voimavarat häviävät pieniin yksittäisiin määriin.

Vientiin suunnitellut lajikkeet tulisi rajata vain pariin kolmeen lajikkeeseen, jotka tunnetaan myös Suomen ulkopuolella. Tällaisia ovat tällä hetkellä muun muassa RGT Planet ja Propino. Sen sijaan esimerkiksi Suomen suosituinta mallasohralajiketta Harbingeria ei tunneta maamme rajojen ulkopuolella, vaikka se onkin oloihimme sopiva ja paikallisen käyttäjän hyväksi havaitsema lajike.

Kauramarkkinat

Syksyn kauramarkkina on ollut hyvin nopealiikkeinen. Sato on ollut laadultaan selvästi tavanomaista kevyempää ja pienijyväisempää, mutta silti tänäkin vuonna Euroopan parasta laatua. Ennakko-odotusten mukaisesti sadon hometoksiinipitoisuudet (Don) ovat olleet hyvin matalia. Käytännössä suuri osa viime kesän sadosta voidaan käyttää elintarvike­teollisuudessa.

On kuitenkin huomattava, että teollisuudessa kauran ydinsaanto jää selvästi tavanomaista pienemmäksi, joten tuotettavaa hiutaletonnia kohden tarvitaan selvästi enemmän raakakauraa kuin laadultaan tavanomaisempana vuotena. Koska muualla Euroopassa kaurasato epäonnistui varsin pahasti, voitiin suomalaisella sadolla hyödyntää tätä markkinatilannetta.

Poikkeuksellisen markkinatilanteen ja laatuprofiilin takia syksyn 2018 satoa ei kannata jättää ylivuotiseksi vaan tämän syksyn sato kannattaa saattaa markkinoille etupainotteisesti tämän satokauden aikana. Myllärit ympäri Eurooppaa eivät osta tämän sadon kauraa yhtään tarvitsemaansa määrää enempää, koska kaikella todennäköisyydellä ensi kauden sato on myllysaannoltaan selvästi tätä satoa parempaa.

Aiemmin syksyn aikana paljon puheena ollut kanadalaisen kauran tuonti EU:hun näyttää jäävän toteutumatta, sillä korkeiden kauranhintojen takia tarjontaa on ollut paljon Euroopan sisämarkkinoilla ja lisäksi kanadalaisessa kaurassa on ratkaistavina glyfosaatti- ja GMO-kysymykset.

Syksyn pienen eurooppalaisen kaurasadon takia elintarvikekelpoiset ylivuotiset kauravarastot jäävät tavanomaista pienemmiksi Suomessa ja muissa maissa. Pohjois-Euroopassa syksyn säät ovat suosineet syyskylvöisten kasvien kylvöä ja siksi voi olla, että ensi kesänä kaura taistelee jälleen alasta muiden kasvien kanssa.

Suomessa hyvissäkin oloissa syyskylvöjen määrä jää vain muutamaan prosenttiyksikköön vilja-alasta ja siksi meillä voidaan tehdä muutoksia kylvöaloihin vielä selvästi muita maita myöhemmin. Kauralle on kysyntää myös satokautena 2019/20!

Öljy- ja valkuaiskasvit

Öljykasvien hintasuhde ei ole tukenut niiden viljelyä tällä kaudella, sillä hintasuhde esimerkiksi vehnään on selvästi alle kahden, kun se pitäisi olla yli 2,2. Öljykasvien hinnanmuodostuksessa tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa soijantuotanto- ja käyttömäärät, ja niillä markkinoilla on ollut nopeita muutoksia ­esimerkiksi USA:n ja Kiinan keskinäisten kauppakiistojen takia. Öljykasvit puolustavat silti paikkansa viljelyssä viljelykierron takia.

Herneelle ja härkäpavulle alkaa olla hyvää teollista kysyntää, sillä ne ovat saavuttamassa tuotantomääriltään tasoja, jolloin niitä alkaa olla järkevää käyttää jatkuvasti rehuresepteissä. Vakaa kysyntä ja tarjonta ovat kaikkien toimijoiden etu hyödykemarkkinoilla.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 45.

Viljafaktat

4/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita