Kaksitahoinen aikainen ohra Arild säilytti kuluneenakin kesänä hyvän jyväkokonsa.

Koetilan suositukset kylvöille 2019

17.12.2018 // Teksti ja kuvat Milla Välisalo

4/2018
Suurin osa koetilan työstä liittyy uusien lajikkeiden testaamiseen markkinoille vientiä varten. Se vaatii paljon kävelyä pelloilla, tuhansia merkintöjä lajikkeiden ominaisuuksista ja tuhansia mittauksia jyvien laadun selvittämiseksi. Päämääränä on löytää selkeitä parannuksia nykyiseen lajikeluetteloon.

Ohralajikkeissa on valinnanvaraa usean hyvän lajikkeen välillä. Uusi aikainen kaksitahoinen Arild-ohra lunasti lupaukset myös kuivan kasvukauden aikana, kun monitahoisilla ohrilla saattoi olla ongelmia erityisesti jyväkoon kanssa. Arildin aikaisuusluokassa ja satotasolla ei löydy toista lajiketta, jolla jyväkoko yltäisi samaan.

Monitahoinen aikainen Brage on edelleen hyvä vaihtoehto. Se on jo osoittanut luotettavuutensa viljelyssä ja on kestänyt vertailussa uudempia lajikkeita vastaan hyvin. Yksi vielä lajikekokeita suorittava tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen seurattava lajike on norjalaisen Graminorin jalostama monitahoinen Bredo-ohra. Se suoriutui erinomaisesti vuonna 2017 ja on omissa lajikekokeissamme ollut hyvä myös tänä vuonna.

Ruotsissa ja Norjassa jalostuksen tavoitteet ovat melko pitkälti samansuuntaisia Suomen tarpeiden kanssa. Samat lajikkeet eivät silti välttämättä sovellu sekä Suomeen että Ruotsiin tai Norjaan. Ilmastoerot vaikuttavat osaltaan siihen, miten lajike käyttäytyy, ja Suomessa pääsääntöisesti myös valo eroaa jo Ruotsin ja Norjan eteläisten osien olosuhteista.

Omia ja virallisia lajikekokeita

Omissa lajikekokeissamme testaamme lajikkeita kahdesta kolmeen vuotta jo ennen päätöksiä virallisiin lajikekokeisiin osallistumisesta. Teemme lajiketestausta läheisessä yhteistyössä jalostajien kanssa.

Kaikki materiaali on siis testattu vähintään kahdessa maassa erilaisissa kasvuolosuhteissa. Tämä vähentää riskiä hyvin herkkien ja vain tietynlaisiin oloihin sopeutuneiden lajikkeiden tuomista markkinoille. Lajikkeista karsitaan ensimmäisen vuoden ­jälkeen mielellään noin puolet pois, ja jatketaan valintaa ja karsintaa toinen ja tarvittaessa vielä kolmas vuosi.

Hauhon koetila on yksi virallisten lajikekokeiden koepaikka. Virallisissa lajikekokeissa lajikkeista saadaan hyvät vertailutiedot muiden lajikkeiden kanssa. Niissä lajikkeet testataan monella koepaikalla eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla.

Tulokset kootaan sovittujen kriteerien mukaan tehdyistä mittauksista, ja Luonnonvarakeskus LUKE valvoo kokeiden tasoa ja tulosten vertailtavuutta. Viralliset lajikekokeet ovat Hauholla merkittynä kesän ajan, joten niitä on mahdollista tulla katsomaan ja vertailemaan lajikkeiden eroja omin silmin.

Clearfield-rikkatorjunta DK 7130 CL-kevätrapsin kanssa vähentää silminnähden rikkakasvien määrää kasvustossa vielä syyskuussa.

Tulossa kiinnostavia kaura- ja kevätvehnälajikkeita

Kaurassa on tulevaisuudessa tulossa monia kiinnostavia uusia lajikkeita, jotka ovat tällä hetkellä ­virallisissa lajikekokeissa. Tällä hetkellä uusimmista ­lajikkeista muun muassa aikainen Avetron-kaura on tutustumisen arvoinen. Norjassa on keskitytty vahvasti punahomekestävyyden parantamiseen lajikkeilla, joten tämäkään lajike ei varmasti ole herkimmin tartunnan saavien joukossa.

Avetron on ohutkuorinen ja sen ydinsato yltääkin Niklaksen tasolle. Jyväkooltaan Avetron sopii myös myllyihin tai vientikauraksi. Myöhäisemmistä lajikkeista mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi Avanti ja Bettina, joiden tuloksiin virallisista lajikekokeista kannattaa tutustua.

Kevätvehnässä Demonstrant pitää edelleen pintansa laadukasta myllyvehnää tavoittelevalle viljelijälle. Se menestyi omissa lajikekokeissamme ja viljelijöillä hyvin myös menneenä kesänä.

Suurempaa satoa tavoitteleville Licamero-kevätvehnä taas sopii hyvin. Kevätvehnässä markkinoille on tulossa lähivuosina mielenkiintoisia uutuuksia. Muun muassa ruotsalaisesta SW11145/(Alli)-kevätvehnästä on aloitettu Hauholla pienimuotoisesti siementuotantoa. Se on Demonstrantia aikaisempi, mutta satoisampi myllyvehnäksi soveltuva lajike.

Keltasiemeninen Ingrid on erinomainen valinta ensi vuoden kylvöille.

Parhaat nurmi-, palko- ja öljykasvit

Myös nurmikasvien siementuotannossa on jo aloitettu lisäykset muutamien lupaavien lajikkeiden kanssa. Nämä lajikkeet ovat olleet lajikekokeissa, mutta esimerkiksi lajikeluetteloonhaku on vielä kesken. Yhtenä esimerkkinä voi mainita norjalaisen Graminorin jalostaman, Vidvin-nurminadan.

Nurmikasveilla viralliset lajikekokeet kestävät ­kokonaisuudessaan neljä vuotta, joista ensimmäinen on perustamisvuosi ja sen lisäksi kolme satovuotta. Ennen lajikekokeisiin valintaa nurmia testataan yleensä samat neljä vuotta omissa kokeissa, mielellään useammalla koepaikalla, Hauhon lisäksi Maaninka ja Ruukki sopivat erinomaisesti nurmikasvien testaamiseen.

Nurmikasvien siementuotanto pitää testata erikseen. Se pyritään tekemään Hauholla, jotta saamme tietoa lajikkeiden siementuotantokapasiteetista ja mahdollisista herkkyyksistä kasvinsuojeluaineisiin.

Viljatiloilla, joilla nurmikasvit eivät ole järkevä vaihtoehto, kannattaa harkita viljelykiertoon palko- tai öljykasveja. Palkokasveissa keltasiemeninen Ingrid-herne on valikoiman parhaimmistoa. Se on ollut lajikekokeissa esimerkiksi Astronautea hieman aikaisempi, mutta antaa kuitenkin saman sadon. Ingridin lako on myös lajikeluettelon pienin, eli sen viljelyvarmuus on huippuluokkaa.

Öljykasveissa aikainen Clearfield-lajike DK 7130 CL yhdistettynä lajikkeelle sopivaan Cleravo- tai Clamox-rikkatorjunta-aineeseen on kokeilemisen arvoinen. Ellei sitä ole vielä kokeillut ja todennut rikkatorjunnan ja laadukkaan sadon varmistuksen helppoutta.

4/2018

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita