Milla Välisalo vastaa koetoiminnasta. Koeruuduilla tutkitaan muun muassa kasvunsääteiden ja kasvisuojeluaineiden toimivuutta eri lajikkeilla.

Käytännön tietoa ja kylvösiementä Hauhon koetilalta

20.08.2018 // Teksti ja kuvat Raila Aaltonen

Lantmännen Agron koetilalla Hämeenlinnan Hauholla on tuhansia koeruutuja, jota tuottavat tietoa viljoista, öljy- ja palkokasveista sekä nurmista.

Hahkialassa toimiva koetila on yksi Lantmännen Agron neljästä koetilasta ja ainoa Suomessa. Koetoimintaa siellä on harjoitettu jo 54 vuotta. Työn hedelmistä hyötyvät niin viljelijät kuin kauppakin, ja hyöty kiertyy elintarviketeollisuuden kautta kuluttajan ruokapöytään saakka.

Koetilalla testataan kasvinsuojeluaineita, lannoitteita ja viljelytekniikkaa ja kehitetään eri peltokasvien viljelyohjelmia. Viralliset lajikekokeet palvelevat kasvinjalostusta.

Viljelykasvien siementuotantoa harjoitetaan noin 170 hehtaarilla. Kesällä 2018 viljelyssä oli kymmenkunta lajiketta, niistä aloiltaan suurimpina aikaiset Avetron-kaura ja kaksitahoinen Arild-ohra.

Maalajit ovat hiesusta hietaan, pääosin pellot ovat hienojakoisempia kivennäismaita.

Tuottavat uudet lajikkeet

Viljelykokeissa selviää, mitkä lajikkeet sopivat parhaiten Suomeen. Eri maissa sekä viljelyolot että markkinat ovat erilaiset, ja Lantmännen pyrkii löytämään kullekin markkina-alueelle sopivimmat ratkaisut. Esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa hyvät lajikkeet eivät välttämättä pärjääkään meidän oloissamme.

– Koetoiminta tuottaa esimerkiksi uutuuslajikkeiden viljelyominaisuuksista käytännön tietoa, jota virallisista lajikekokeista ei saada, sanoo tutkimuspäällikkö Milla Välisalo Lantmännen Agrolta.

– Vanhojen lajikkeiden korvautuminen uusilla ja paremmin tuottavilla on viljelijöiden etu. Oma siementuotantomme uusista lajikkeista on pienimuotoista, mutta sen avulla pystymme nopeuttamaan niiden tuloa viljelijöiden ulottuville.

Hauhon koetila tekee myös virallisia lajikekokeita, joiden tulokset kokoaa ja julkaisee LUKE.

Sertifioitua koetoimintaa

Välisalo on ylpeä Tukesin myöntämästä GEP-sertifikaatista, jonka koetila sai viisi vuotta sitten. Muilla Lantmännenin koetiloilla ei GEP-hyväksyntää ole.

Sertifikaatti kertoo, että kaikessa koetoiminnassa noudatetaan hyviä käytäntöjä ja toimintaa tarkastellaan ja parannetaan vuosittain. Menetelmiä kehitetään jatkuvasti, laitteet kalibroidaan ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti.

– GEP-hyväksynnän ansiosta pystymme toteuttamaan täällä myös kasvinsuojeluaineiden rekisteröintikokeita, Välisalo kertoo.

Keskusteluja koeruuduilla

Lantmännen Agron ketju muodostuu 41 suomalaisesta kauppiasyrittäjästä, joilla on 75 kauppaa ympäri maata. Koetilalla on tärkeä rooli heidän asiantuntemuksensa tukena. Kasvukauden mittaan kauppiaat myös tuovat omia asiakkaitaan koetilalle tutustumaan koeruutuihin ja keskustelemaan havainnoista.

– Pienissä ryhmissä syntyy hyviä keskusteluja viljelijöiden, kauppiaiden ja tilan henkilökunnan kesken, kertoo Välisalo, joka on yksi tilan seitsemästä vakinaisesta työntekijästä. Kausitöissä tarvitaan lisäksi noin viiden hengen työpanos.

Koetilan pelloilla on siementuotantoa. Kesällä 2018 viljeltiin kymmentä lajiketta yhteensä 170 hehtaarilla.

Laboratorio palvelee

Koetilalla toimiva Lantmännen Agron viljalaboratorio palvelee analyyseillaan niin viljakauppaa kuin siementen sopimusviljelyäkin. Analyysien sesonki kestää puintikaudesta huhtikuulle. Toukotöiden alkaessa toiminta laboratoriossa hiljenee kesäksi.

Viljaketjun seuraavakin lenkki, siemenpakkaamo, sijaitsee koetilan yhteydessä. Sieltä kylvösiemen lähtee maatiloille tuottamaan runsaan ja käyttötarkoitukseensa sopivan sadon, jonka teollisuus jalostaa korkealaatuisiksi elintarvikkeiksi ja rehuiksi kotieläintilojen käyttöön.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit