Kaikki hyöty irti pötsimikrobeista

25.05.2018 // Teksti Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö/Eastman Chemical Company / Kuva iStockphoto

2/2018
Säilörehun säilöntälaadulla on olennainen merkitys pötsimikrobeille ja näin koko ruokinnan tehokkuudelle.

Lehmän pötsin mikrobisto toimii parhaiten, kun säilörehu on rajoitetun käymisen ansioista laadultaan lähellä tuoretta nurmea. Tämä puolestaan näkyy korkeina maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksina sekä kilon verran suurempana maitotuotoksena verrattuna rajoittamattomaan käymisprosessiin.

Nerokas kokoonpano: märehtijä

Märehtijällä on sisäänrakennettu fermentori, jonka toimintaa eläin säätelee muun muassa puskuroiden sen pH:ta syljellä, sekoittamalla sisältöä noin minuutin välein ja pilkkomalla korsia pienemmäksi märehtiessään. Lisäksi pötsistä on valikoiva virtaus eteenpäin siten, että juuri ne kuitupätkät, jotka hyötyvät pidemmästä pötsisulatuksesta, viipyvät pötsissä riittävän pitkään. Nerokasta.

Mieluiten pötsimikrobit nauttisivat ruohon tuoreena. Seuraavaksi paras vaihtoehto on säilörehu, jossa ravintoaineet ovat mahdollisimman muuttumattomia tuoreeseen ruohoon verrattuna. Säilönnän aikana ravintoaineita muokkaavien mikrobien toimintaa pitää rajoittaa, jotta pötsimikrobeille puolestaan tarjoutuisi parhaat mahdolliset raaka-aineet.

Mikrobimassa tärkein valkuaislähde

Valtaosa lehmän syömästä rehuvalkuaisesta pilkkoutuu pötsissä ja hyödynnetään siellä pötsimikrobien kautta. Pötsimikrobit puolestaan joutuvat ruuansulatuksessa eteenpäin, ja ne muodostavat 70 prosenttia lypsylehmän valkuaisen saannista.

Vaikka pötsimikrobit pystyvät hyödyntämään valkuaisen lähteenä jopa ammoniakkia tai ureaa, aminohapot ja peptidit ovat kuitenkin parempia valkuaissynteesin lähtöaineita. Karkea vertaus olisi: on helpompi rakentaa tiiliseinää valmiista tiilistä, kuin aloittaa muotoilemalla ensin tiilet savesta.

Rajoita säilönnän aikaista käymistä

Pötsimikrobien hellimisestä on maidontuottajalle selvää hyötyä. Panostamalla säilörehun laatuun, estämällä liiallinen maitohappokäyminen tai virhekäyminen säilönnän aikana, paranevat sekä maitotuotos että maidon pitoisuudet.

Käytännössä käymisen rajoittaminen onnistuu ­varmimmin, kun yhdistetään sopiva esikuivaus (kuiva-­ainetavoite 25-35 prosenttia) ja riittävä muurahais­happoannostelu.

Kun säilörehun säilönnässä on käytetty muurahaishappoon perustuvia vahvoja säilöntäaineita (kuten Mestarin Vahva ja AIV), on tutkimusten mukaan voitu parantaa maitotuotosta noin kilon verran lehmää kohden päivässä. Tämä on seurausta parantuneesta syönnistä sekä tehostuneesta pötsimikrobien toiminnasta.

Säilörehun sokeri on energiaa pötsimikrobeille

Käymisen rajoittamisen onnistumisesta kertovat selkeästi säilöntälaadun mittarit: sokereita on yli 50 g/kg ka ja maitohapon määrä on matala (optimi noin 40 g/kg ka). Tutkimusten valossa syönti kasvaa aina sokeri­pitoisuuteen 110 g/kg ka asti, joten säilörehun korkeaa sokeria ei pidä pelätä.

Sokerit ovat suoraan energiaa pötsimikrobeille. Pötsin happamuusongelmat pitää ratkaista muuta kautta kuin pelkäämällä säilörehun sokeria. Säilö­rehun laatutekijöistä ammoniakkitypen ja haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet kertovat haitallisten mikro­bien toiminnasta. Mitä alhaisemmat niiden arvot ovat, sitä parempi.

Kokonaisuutenaan säilörehun laatuparametreja voi siis tulkita arvioiden, kuinka paljon tuoreeseen ruohoon verrattuna muutosta on tapahtunut. pH:n lasku on välttämätön edellytys säilymiselle, mutta vain tiettyyn rajaan asti.

Tavoiteltu pH riippuu rehun kuiva-ainepitoisuudesta. Turhan alhainen rehun pH tarkoittaa, että tarvitaan enemmän lehmän sylkeä nostamaan pH pötsin vaatimalle tasolle, siksi liika happamuus on haitallista. Muurahaishapolla rajoitettu käyminen varmistaa, että pH laskee säilönnän alussa nopeasti, mutta pH ei lopulta laske liian alas. Tästä pötsimikrobit kiittävät ja lehmä palkitsee.

Lähteet: Huhtanen P., Nousiainen, J.I., Khalili, H., Jaakkola, S. and Heikkilä, T. 2003. Relationships between silage fermentation characteristics and milk production parameters: analyses of literature data. Livestock Production Science 81: 57–73.

2/2018

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita