Viljantuotannon talouslaskelmat syyniin

29.03.2017 // Ilkka Pekkala

Maailman viljantuotanto nousi satokaudella 2016/17 uuteen ennätykseen. Se ylitti ensimmäistä kertaa 500 miljoonan tonnin rajan.

Viljamarkkinoilla viime vuodet ovat olleet jatkuvasti suurenevien satojen kasvukausia. Kasvavaan kysyntään on kyetty vastaamaan jopa yli odotusten ja tämän vuoksi maailman laskennalliset viljavarastot ylittävät satokaudella 2016/17 ensimmäistä kertaa 500 miljoonan tonnin maagisena pidetyn rajan. Kuluvalla satokaudella maailman tärkeimmillä viljelyalueilla sato onnistui hyvin ja paikoin jopa erinomaisesti – vain EU:ssa koettiin selvää takapakkia sadon määrässä ja myös laadussa. Pääosa EU:n satopudotuksesta johtui Ranskasta, jossa kasvukauden aikana koettiin epäsuotuisia kasvuoloja.

Maailman viljantuotanto on satokaudella 2016/17 suurempi kuin koskaan aiemmin. Myös varastot ovat ensimmäisen kerran yli 500 miljoonaa tonnia. Lähde: IGC GMR 462 23.2.2017.

Mustanmeren alue tuottaa

Mustanmeren alueella eli käytännössä Venäjällä ja Ukrainassa on ilmeisesti löydetty uusi vaihde viljantuotantoon. Viime syksynä Venäjällä korjattiin jopa ennätysmäinen viljasato ja se on selvästi hyödyntänyt suurta satoaan maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi maailman suurin vehnänostaja Egypti on ostanut helmikuun loppuun mennessä yli viisi miljoonaa tonnia vehnää ja Venäjä on myynyt tästä määrästä 70 prosenttia.

Huomioitavaa on se, että Länsi-Euroopasta on hyväksytty vain hieman yli kaksi prosenttia koko määrästä, sekin Ranskasta. Useimmiten venäläinen vehnä on ollut hinnaltaan edullisinta ja laadultaan riittävän hyvää egyptiläisten laatutarpeisiin.

Todennäköistä on, että Mustanmeren alue on myös tulevina vuosina erittäin vahvasti mukana maailman viljakaupassa, sillä esimerkiksi Ukrainan vientituloista tulee joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä 40 prosenttia viljasta. Tällöin maan hallituksen etu on edesauttaa viljantuotannon kehittymistä ja sen vientiä länsivaluutan saamiseksi.

Mustanmullan alueella viljelymaa on myös erittäin hedelmällistä. Hieman kärjistäen voinee sanoa, että satoa saadaan, jos vain muistaa kylvää ja kasvukauden aikana sataa.

Öljykasveilla kysyntää

Ranskassa syksyn 2016 vehnäsadon laadullisesta ja määrällisestä epäonnistumisesta ei masennuttu, ja siellä kylvettiin eniten syysvehnää lähes 30 vuoteen. Suuri ala saattaa osin johtua siitä, että syysöljykasvien optimaalinen kylvöikkuna on huomattavasti viljoja kapeampi. Huonojen kylvösäiden takia öljykasveja ei saatu kylvettyä riittävästi, joten maahan laitettiin vehnää rapsin sijaan, koska kevätkylvöjä tehdään hyvin vähän.

Öljykasvialat jäivät koko EU:ssa hyvin pieniksi, joka luonnollisesti ennakoi myös pientä öljykasvi­satoa koko EU:n alueella syksyllä 2017. Tämä on hyvä pitää mielessä myös Suomessa kevätkylvöjä mietittäessä, sillä markkina näyttää nyt tukevan rapsin ja rypsin kylvöä poikkeuksellisen voimakkaasti. Maaliskuun alussa talvituhoja on havaittu jonkin verran itäisessä Euroopassa, mutta lännessä niitä ei sen sijaan ole toistaiseksi nähty.

Yhdysvalloissa syysvehnäala jäi matalimmalle tasolleen yli 100 vuoteen kasvien hintasuhteista johtuen. Kokonaistuotannon kannalta muutos ei ole kuitenkaan niin merkittävä, sillä kasvinjalostus on kasvattanut satopotentiaalia vuosisadan aikana melkoisesti – enemmän busheleita eekkeriltä tai tutummassa metrijärjestelmässä tonneja hehtaarilta.

Myös kevätkylvöjen aloissa tapahtuu merkittävää siirtymistä maissilta soijalle näiden keskinäisten hintasuhteiden takia. Amerikkalaiset viljelijät laskevat hyvin tarkkaan eri kasvien tuottopotentiaalin ja tekevät sen perusteella kylvöpäätöksiään, jotka voivat vaihdella eri vuosien ja markkinanäkymien takia erittäin rajusti.

Suomen kylvöaloissa muutoksia

Vilja-alan Yhteistyöryhmä VYR julkaisi helmikuun lopussa vuoden 2017 ennakoidun kylvöalan. Sen mukaan pääviljoista syys- ja kevätvehnän yhteenlaskettu pinta-ala säilyy noin 225 000 hehtaarissa, mutta syysvehnän osuus tästä kasvaa merkittävästi. Samoin kauran kylvöala kasvaa prosenttiyksiköllä 333 000 hehtaariin.

Suurin muutos tapahtuu ohralla, jossa mallasohran kylvöalan on ennakoitu supistuvan viisi prosenttia ja rehu- sekä tärkkelysohra jopa kahdeksalla prosentti­yksiköllä. Myös kesanto- ja luonnonhoitopeltojen määrät pienenevät kuudesta kahdeksaan prosenttia.

Ennusteen mukaan öljykasvien pinta-alat kasvavat, mutta vain muutamalla prosenttiyksiköllä. Kylvöalan kasvu on erittäin pieni, kun vertaa sitä näkyvissä olevaan markkinatilanteeseen: öljykasvien kansainväliset varastot ovat alhaisia, EU:n syysöljykasvien kylvöala jäi pieneksi ja hintanäkymä on vahva myös uuteen satoon. Tilan talouden kannalta öljykasvien viljely on erittäin järkevää etenkin tulevalla kasvukaudella!

Kylvöalojen perusteella ja keskimääräisillä satotasoilla Suomessa korjataan ensi syksynä 3,6–3,8 miljoonan tonnin viljasato, joka on samaa tasoa kuin kuluvalla kaudella, ja joka on selvästi 2010-luvun alhaisimpia.

Viimeistään nyt huomio pellon hintaan!

Tällä hetkellä Suomessa on hieman alle 50 000 maa­tilaa, joilla on peltoa viljelyssä keskimäärin 45 hehtaaria. Kaikkiaan peltoa on Suomessa lähes 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta nykyisin vuokrapellon osuus on noin kolmannes eli 800 000 hehtaaria.

On arvioitu, että viiden vuoden kuluessa tilojen keskikoko kasvaa 62 hehtaariin, keskimäärin jatkavalle tilalle tulee siis uutta peltoa 17 hehtaaria. Osa tästä pellosta ostetaan, mutta valtaosa siitä vuokrataan. Tilakoon kasvaessa on entistä tärkeämpää, että pellon vuokrahinta on kohtuullisella, sen tuottokyvyn kannalta kestävällä tasolla.

Oheisen esimerkkilaskelman kasvinviljelytila sijaitsee Pirkanmaalla B-tukialueella, jossa tilan tuet olivat viime vuonna keskimäärin 548 euroa hehtaarilta. Keskimäärin hehtaarilla tuotetun sadon arvo on 600 euroa, joka voi koostua neljästä tonnista 150 €/t hintaista viljaa tai 1,5 tonnista 400 €/t arvoista öljykasvia. Tilalla tukien ja myyntitulojen hehtaarikohtainen liikevaihto on siten 1 148 euroa.

Tässä vaiheessa jokaisen kannattaa laskea oman tilan toteutuneet luvut useamman vuoden ajalta ja laskea, mitä esimerkiksi pellosta kannattaa maksaa vuokraa. 

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 9.

Pirkanmaalaisen B-alueen kasvinviljelytilan tuet 2016. Myyntitulot on laskettu tämän kauden toteutuneilla hintatasoilla. Pellolta saa noin 1 150 euron liikevaihdon hehtaaria kohden. Paljonko tästä osuudesta kannattaa ja voi maksaa vuokraa?

5 faktaa viljamarkkinoista

  • Maailman viljavarastot ensimmäisen kerran yli 500 miljoonaa tonnia.
  • Öljykasveilla on suotuisa markkinanäkymä 2017.
  • Vuokrapellon osuus kasvaa jatkavilla tiloilla voimakkaasti lähivuosina.
  • Peltojen tuottokyky vaihtelee suuresti.
  • Älä maksa pellosta liian kovaa osto- tai vuokrahintaa!

Toteutuneet pellon ostohinnat v. 2005 ja 2015

Monilla alueilla pellon hinta on noussut vuosikymmenessä 54–72 prosenttia. Pelto on Suomessa arvokasta sen tuottopotentiaaliin nähden.

  • Alue 1: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Satakunta, Ahvenanmaa
  • Alue 2: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa
  • Alue 3: Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi
  • Alue 4: Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
  • Alue 5: Pohjois-Pohjanmaa

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita