Viljanäytteitä saa toimittaa!

15.01.2017 // Milla Välisalo ja Noora Berg

K-maatalouden koetilalla toimiva viljalaboratorio ottaa jatkuvasti vastaan viljanäytteitä. Päättyneen kasvukauden sääolosuhteet suosivat hometoksiineja, joten pitoisuusanalyysi on syytä tehdä. Tämä on syytä huomioida myös sadon käyttötarkoituksessa ja sijoittamisessa.

Viljalaboratorio ottaa viljanäytteitä vastaan vuoden ympäri. Näytteitä myös omalla tilalla käytettävistä ­rehuista voi toimittaa K-maatalous-kauppojen kautta. Kaupoilla on hallussaan ajankohtaiset hinnastot näytteiden analysoinnille, ja hinnat pyritään pitämään kilpailukykyisinä. Laboratoriossa on valmius testata ympäri Suomen ­tulevia näytteitä.

Viljalaboratoriossa on pistetty merkille, että viime satokauden näytteet sisältävät harvinaisen paljon suuria DON-toksiinipitoisuuksia. Vaikka laatu – muun muassa valkuainen – onkin ollut muuten hyvä. Vehnän sakoluvut ovat olleet myös korkeita. Mallasohrassa on esiintynyt paljon punaisia jyviä, mikä kertoo omalta osaltaan punahomeen runsaasta esiintymisestä.

Viljelijä toimittaa näytepussin K-maatalous-kauppiaalle, joka lähettää näytteen K-maatalouden koetilalle viljalaboratorioon. Posti tuo laboratorioon analysointiin tulevia näytteitä päivittäin jopa 10–20 laatikkoa. Näytteet kirjataan, puretaan ja lajitellaan eri analyysipisteisiin analysoitavaksi.

 

Monipuoliset analyysipalvelut

Hauholla tehdään kaikista kotoisista viljoista haluttuja analyysejä, esimerkiksi kosteus, valkuainen ja hehtolitrapaino. Laboratorion määrityslaitteet kuuluvat Eviran ylläpitämään viljaverkkoon, jolloin analyysin tulok­sesta saadaan mahdollisimman luotettava. Ohrasta voidaan selvittää lisäksi tärkkelyspitoisuus ja vehnästä on mahdollisuus määrittää myös sakoluku. Myllylaatua varten tehdään jyväkoon seulontaa.

Muita palveluita ovat muun muassa viljelijän oman siemenen idätys (viljat, öljykasvit, nurmikasvit, palko­kasvit ja pellava) ja erityisesti tänä vuonna puhuttaneet DON-toksiinit. Mallasohran laatu on myös mahdollista selvittää. Koetilan viljalaboratorion analyysimenetelmillä ja tuloksilla on Viking Maltin ­hyväksyntä.

Laboratorion vuodenkierto mukailee viljelyn rytmiä. Tavallisena vuonna kiire alkaa elo–syyskuussa, jolloin viljanäytteitä alkaa tulla suurempia määriä. Ensimmäisenä analyyseihin saapuvat syysviljat, sen jälkeen kausi jatkuu kevätviljoilla, ja myös mallasohra-analyyseistä pääosa tehdään syksyn aikana.

Tämän lehden ilmestyessä idätysnäytteitä saapuu enenevissä määrin. Idätystulokset pyritään saamaan viljelijöille noin kahdessa viikossa. Nurmikasvien osalta idätysaika on huomattavasti pidempi, esimerkiksi ruokonataa pitää idättää 21 päivää tuloksen saamiseksi. Idätykseen tulevat näytteet ovat peittaamattomia, mutta näytteelle on mahdollista pyytää itävyys peitattuna, jolloin peittaus tehdään koetilalla.

Viljalaboratorio palvelee myös koetilan tutkimusta kokeiden analysoinnissa ja K-maatalouden siemenkeskusta esinäytteiden ja vastaanottonäytteiden analysoinnissa. Kesällä laboratorion väki ehtiessään jalkautuu koekentille vihreiden kasvustojen äärelle.

DON-määritys tehdään jauhetusta näytteestä, ja se vaatii tekijöiltä tarkkuutta.

 

Punahomeet rehuviljassa - DON-toksiinit

Punahomeet alentavat viljasadon laatua merkittävästi. Punahomeiden riski kasvaa viljojen kukinta-aikaan tai puinteihin ajoittuvien sateiden myötä. Kosteana korjattu vilja pitäisi kuivata mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, jotta punahomeiden lisääntyminen ja myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden muodostuminen pysähtyy.

Punahomeet ovat sellaisenaankin ongelmallisia muun muassa mallasohrassa, mutta lisäksi ne voivat tuottaa myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita rehuviljaan. Viileässä ja sateisessa pohjoisessa säässä tavallisin punahomeiden tuottama toksiini on deoksivalenoli eli DON.

Elintarvikeviljalle on määritetty EU lainsäädännöllä raja-arvot suurimmalle sallitulle DON-toksiinin pitoisuudelle, kauralla arvo on 1,75 ppm (ppm =
mg/kg) ja muilla viljoilla 1,25 ppm. Rehuviljassa DON-pitoisuuden suositusraja-arvo on 8 ppm. Suomessa Evira valvoo lainsäädännön toteutumista.

Huomionarvoista punahomeiden tuottamissa myko­toksiineissa on se, etteivät ne häviä kuumennuksen aikana. Myrkyillä saattaa olla myös yhteisvaikutuksia, joita ei juuri ole tutkittu.

Pahasti saastuneessa kaurassa punahometta voi havaita jyvissä, tässä näytteessä DON-toksiinia on yli 20 ppm.

 

Herkkiä siat, hevoset ja siipikarja

Erityisen herkkiä myrkyille ovat siat ja hevoset sekä siipikarja. Naudat sietävät tämän hetkisen tietämyksen mukaan toksiineja paremmin. Sioilla toksiinit ­aiheuttavat kasvun hidastumista tai pysähtymistä ja yleisesti alentunutta vastustuskykyä. Kaikkein herkimpiä ovat emakot ja pienet porsaat.

Lihasioilla on eräässä tutkimuksessa havaittu vain 2 ppm DON-toksiinipitoisuuden vähentävän syöntiä seitsemän prosenttia. Samassa tutkimuksessa kastroidut karjusiat näyttivät myös olevan herkempiä toksiineille kuin naaraspuoliset siat. Sikojen ruokintaan käytettävä vilja kannattaa testauttaa DON-toksiinin varalta, ja turvallisinta olisi käyttää vähintään elintarvikekelpoista viljaa.

Eläinkokeissa hevosilla ovat tulokset olleet osin risti­riitaisia. Korkeillakaan väkirehun DON-pitoisuuksilla ei ole havaittu akuutteja oireita, minkä osin selittänee se, että suurin osa hevosen ravinnosta on joka tapauksessa karkearehua. Kokonaissyönnissä 5,4 ppm DON-toksiinipitoisuudella on havaittu hevosilla vaikutusta syöntiin.

Yhdysvalloissa havaittiin ähkyhevosia tutkittaessa, että mykotoksiineilla (DON, T2, zearalenoni) saattaa olla yhteyttä ähkyyn, mutta tältä osin tutkimus on edelleen kovin alussa. Ainakin siitoshevosille ja varsoille olisi turvallisinta syöttää elintarvikekelpoista rehu­viljaa.

Noora Berg, Raili Ali-Kippari ja Kaisa Auvinen analysoivat näytteitä viljalaboratoriossa.

 

Pienennä hometoksiinien riskiä

Hometoksiinit viljassa eivät ole tekijä, jolle viljelijä ei voi tehdä mitään. Niiden riskiä voi pienentää monin tavoin alkaen siemeneksi aiotun viljaerän tutkimisella, siemenen peittaamisella ja välttämällä kaurankylvämistä suoraan kauransänkeen vuosi vuoden perään – eli riittävällä viljelykierrolla.

Myös kasvinsuojelulla on ratkaisuja tarjolla. Puinnissa ja kuivauksessa pienten jyvien ja pölyn määrää voi pienentää tehokkaasti oikeilla puimurin ja kuivurin säädöillä.

Nopean kuivauksen lisäksi toksiineja voi torjua myös säilyttämällä viljaa asiallisissa varastointitiloissa tarpeeksi kuivissa olosuhteissa (kosteus alle 14 prosenttia). Lajittelun avulla, poistamalla pienet ja surkastuneet jyvät, voidaan koko rehuerän toksiinipitoisuutta saada matalammalle tasolle.

Hyvillä viljelytoimilla korjatusta viljaerästä muodostetaan edustava näyte analyysiä varten. Näytteestä tehty analyysi pienentää yllätysten määrää viljakuormaa toimitettaessa.

Tällä hetkellä K-maatalouden koetilalla on määritettävissä pikatestillä viljan deoksivalenoli eli DON-toksiinipitoisuus ja akuutisti myrkyllisiin tritoketeeniyhdisteisiin kuuluvat T-2- ja HT-2-pitoisuudet. Korkeimmat DON-pitoisuudet ovat tänä vuonna ­olleet yli 22 ppm.

Lisätietoa viljojen punahomeista löytyy Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n sivuilta (www.vyr.fi) sekä Eviran sivuilta (www.evira.fi).

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita