Tavoitteena huippusato kaurasta

02.04.2017 // Irma Peltola

Suunnitelmallisella viljelyllä ja kunnon panostuksella kaurasta saa laadukkaan ja korkean sadon, jolla on kysyntää viljamarkkinoilla.

Kauralla on vaatimattoman kasvin maine, mutta vanha kansanviisaus ”kaura kasvaa vaikka kannonnokassa” on aika unohtaa. Kauran keskisato on vain 3 500 kiloa hehtaaril­ta, kun parhaat viljelijät pääsevät seitsemästä kahdeksaan tonnin hehtaari­satoon.

– Peltolohko, jolta on odotettavissa kolmen tonnin viljasato, kannattaa jättää riista- tai luonnonhoitopelloksi, toteaa K-maatalouden viljelyohjelman tuote­päällikkö Juho Urkko.  

Oikea kasvupaikka, riittävä lannoitus, hyvän satopotentiaalin omaava lajike ja havaintoihin perustuva kasvinsuojelu ovat eväät huippusatoon. Laskemalla kasvikohtaiset tuotantokustannukset, saa tilakohtaista tietoa siitä, mitä kannattaa viljellä ja missä.

Kaura 8000 -tapahtumassa hauholaista Marko Mäkeä kiinnostivat muun muassa kasvinsuojelun uudet tuotteet. Juttukumppanina on K-maatalouden tuotepäällikkö Anni Kymäläinen.

Kasvualusta ja siemen kuntoon

Hyvän sadon tavoittelu alkaa jo syysmuokkauksesta. Sillä varmistetaan tasainen kylvöalusta ja keväällä voidaan matalaan muokkaamalla säästää kevätkosteutta.

– Kauran siemen on pieni ja kevyt, joten matala kylvö on paras. Siemenen voima tarvitaan kasvuun, eikä siihen, että oras pääsee vaivoin pinnalle, sanoo mynämäkeläinen Riku Olli, joka voitti Käytännön Maamiehen kaurasatokilpailun 8820 kilon hehtaarisadolla. 

Kasvinjalostus parantaa satotasoa noin prosentin vuodessa. Siksi viljelyyn kannattaa ottaa uusi satoisa lajike. Meillä viljellyin lajike on Belinda, joka tuli markkinoille kymmenen vuotta sitten.   

– Uutuuslajike Avantilla satoisuuden suhdeluku on 10 prosenttia Belindaa korkeampi ja Ringsakerilla puolestaan 16 prosenttia parempi kuin Veli-kauralla, kertoo Juho Urkko.  

Sadon määrän lisäksi myös laatu ja viljelyvarmuus paranevat. Virallisten kokeiden tuloksiin maksaa vaivan perehtyä, sillä taitavinkaan viljelijä ei yllä parhaaseen satoon, jos valittu lajike on ominaisuuksiltaan vanhentunut. 

Kaura tarvitsee kunnon ravinteet 

Kauralajikkeet tuottavat hyviä satoja, kunhan niitä lannoitetaan hyvin. Yaran kehityspäällikkö Anne Kermisen mukaan uusilla kauralajikkeilla on valtava satopotentiaali ja ne pystyvät hyödyntämään korkeaa lannoitustasoa. Kaura tarvitsee 1,5 kertaa enemmän vettä kuin muut viljat. 

– Alle 100 typpikilon lannoitemäärä kannattaa antaa kerralla, mutta suuremmilla käyttömäärillä kauran lannoitus kannattaa jakaa, toteaa Anne Kerminen.

Peltojen fosforiluvut laskevat koko ajan. Fosforia tarvitaan erityisesti pensastumisvaiheessa.

– Viljat tarvitsevat fosforia etenkin kasvukauden alussa ja sen riittävä saanti on sadon määrän ja laadun kannalta täysin oleellista. Se lisää muun muassa jyväkokoa ja jyvien ja tähkien määrää.

Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle. Hivenravinnepuutosta epäillessä voi kasvuston tilan selvittää Yara Megalab -kasvianalyysillä. Tulokset saa viikon sisällä ja mahdollisiin puutoksiin ehtii reagoida.  

Riku Olli kehottaa seuraamaan kasvustoa huolellisesti ja kohdentamaan toimenpiteet. Mangaaniruiskutus on välttämätön terveen kasvuston syntymiseksi. Satokilpailulohko sai mangaanilisää kahdesti, samoin lehtilaikkutauti ja kirvat ruiskutettiin kahdesti.

Kaura 8000 -tapahtumassa verkostoituivat myös Jan Drugge Nordkalkilta ja Tuomas Hertsi Lahden K-maataloudesta. Aiheena oli luonnollisesti kalkitus.

Homeet ja toksiinit puhuttivat

Homeita oli viime kesänä runsaasti kaikissa viljoissa. Punahomeen voi nähdä paljain silmin, mutta esimerkiksi DON-hometoksiinin määrät selviävät vasta laboratoriossa. Toksiineille on asetettu EU-tasolla tiukat rajat, jotka sulkevat rajat ylittävät erät pois elintarvike­käytöstä. Rehukäytössä toksiineille ovat herkimpiä porsaat, broilerit ja emakot. 

Hometoksiinien riskiä voidaan vähentää viljelytoimenpitein. Kauraa ei pidä viljellä samalla lohkolla useina vuosina peräkkäin. Kunnon siemen vähentää riskiä, ja jos käyttää omaa siementä, se pitää lajitella ja peitata. Vahva kasvusto vähentää hometoksiiniriskiä, samoin laontorjunta. Kuiva alkukesä ja sade kukinnan aikana voivat käynnistää DON-toksiinin muodostumisen. Kukinta-aikana voi tehdä ruiskutuksen esimerkiksi Prosarolla. 

Kasvitaudit pienentävät jyväkokoa, joten puidessa kannattaa lisätä tuulta ja antaa pienten jyvien mennä peltoon. Jos ennakkonäytteen toksiinipitoisuudet ovat lähellä raja-arvoja, erän voi lajitella. 

– Homeita voi kaikista ennakkotoimenpiteistä huolimatta esiintyä, jos sääolosuhteet ovat niille suotuisat. Kaupan tehtävä on tällöin etsiä viljaerälle markkinat, toteaa viljakaupan tuotepäällikkö Ilkka Pekkala K-maataloudesta.

Hyvä apu kauranviljelijälle on K-maatalouden 2017 Viljelyoppaassa esitelty kauran viljelyohjelma. Viljelyohjelman suositukset perustuvat koetoiminnan tuloksiin. Ohjelmassa on kolme eri vaihtoehtoa viljelyn perustoimenpiteisiin ja havaintojen perusteella tehtävään kasvinsuojeluun sekä lannoitukseen. Lisäksi siitä löytyy paljon yleistä viljelytietoa.

– Opas on jaettu Maatilan Pirkan välissä kaikille lehden tilaajille. Opas kannattaa ottaa traktorin hyttiin mukaan käsikirjaksi, toteaa Juho Urkko.

Kaurakiertue kokosi viljelijät

K-maatalous ja YARA kumppaneineen järjestivät kolme Kaura 8000 -tapahtumaa tammi–helmikuussa. Tapahtumissa kuultiin uutta tietoa kauran viljelystä, kaura­markkinoista meillä ja muualla sekä kauran uusista käyttömahdollisuuksista elintarviketeollisuudessa.

Kaura on superfoodia ja trendituote

Kauralla on kuluttajien parissa mahtava maine ympäri maailmaa. Myös vienti vetää. Sitä kannattaa tuottaa, mille on kysyntää. Kauran kysynnän kasvu perustuu sen tutkittuun terveellisyyteen: Kaura alentaa kolesterolia, vähentää sydäntautialttiutta ja tasoittaa veren sokeritasapainoa. Korkea kuitupitoisuus on hyvä vatsalle. Kun makukin on miellyttävän pehmeä ja pähkinäinen, on tuote kunnossa.

Puurot ja myslit ovat suosittuja, mutta kauraa käytetään yhä enemmän parantamaan eri tuotteiden terveellisyyttä. 

– Kauran ainesosia käytetään muun muassa välipalapatukoissa, kekseissä, juomissa, urheiluravinteissa ja kosmetiikassa, kertoo Fazer Myllyn myyntijohtaja Lasse Katavisto.

Suomessa uuden aallon kauratuotteita ovat muun muassa Nyhtökaura, Puhtikaura ja Kaski-kauraporter. Kaski-kauraporter on pintahiivatyyppinen olut, jonka maku tulee paahdetusta kaurasta. Muita kotimaisia terveysvaikutteisia elintarvike-innovaatioita ovat muun muassa maitopohjainen Mifu ruokarae ja härkäpavusta tehty Härkis.

Suomi tuottaa noin 13 prosenttia kaikesta EU:n kaurasta ja elintarvikekaurassa osuus on vielä suurempi. Pitkä päivä ja riittävä sademäärä kasvukaudella takaavat kilpailukykyiset viljelyolosuhteet. Laatukauran iso jyväkoko, jyvän ytimen vaalea väri ja korkea hehtolitrapaino ovat haluttuja ominaisuuksia myös vientikauralle.

Terveellisyyden lisäksi ympäristöasiat ja kestävät viljely­menetelmät kiinnostavat niin kuluttajaa kuin teollisuutta. Jäämättömyys ja jäljitettävyys ovat nousussa.   

– Kestävyys tarkoittaa ympäristöön kohdistuvan ravinne­kuorman pienentämistä ja parhaita viljelykäytäntöjä, kertoo Fazer Myllyn toimitusketjun johtaja Jarkko Arrajoki.

Myös luomukauran kysyntä on hyvä. Puhtautta kannattaa vaalia myös vientivalttina ja siksi suurimokauran viljelyssä ei suositella yhdyskuntapuhdistamolietteen käyttöä samalla kasvukaudella. Täyskieltoakin pohditaan. Myös klormekvattivalmisteiden käyttö on kielletty.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita