Haastava kasvukausi – miten valmistautua seuraavaan kasvukauteen?

19.11.2017 // Milla Välisalo

4/2017

Mennyttä kasvukautta voisi luonnehtia monin tavoin erityisen haastavaksi; kuiva ja kylmä kevät, kylmä kesä. Lopuksi vielä kylmä ja sateinen syksy, mikä ei parantanut jo entisestään huonoa tilannetta. Olisiko tässä kuitenkin jotain, mitä voisimme ottaa mukaamme uuden kasvukauden suunnitteluun?

Tämän vuoden sää muistutti jälleen siitä, että elämme maapallon ”katolla”. Pitkää kasvuaikaa vaativien kasvilajien, kuten rapsin ja härkäpavun, sekä viljojenkin myöhäisempien lajikkeiden viljely on ollut vähintään haastavaa. Tätä kirjoitettaessa syyskuun lopulla kevätvehnän puinti on koetilalla vielä aloittamatta.

Lämpösumma on ollut koko kasvukauden ajan Hämeessä kahdenkymmenen vuoden keskiarvoa matalammalla tasolla. Edellisenä vuonna 2016 tilanne oli täysin päinvastainen. Ensi vuoden sää voi olla mitä tahansa tältä väliltä ja ennusteiden mukaan ilmastonmuutos oletettavasti lisää sään vaihteluita ja ääripäät yleistyvät.  

Parhaan sadon varmistaminen myös silloin, kun kasvukausi ei satu olemaan optimaalinen, tulee olemaan entistä tärkeämpää myös jatkossa. Sään voi tulevaisuudessa olettaa muodostavan yhä suurempia riskejä maanviljelylle, jolloin se tulee ottaa yhä paremmin huomioon suunnitelmia tehtäessä.

Riskien hallintaa voisi olla esimerkiksi useampien lajikkeiden viljely, jolloin aikaisen ja myöhäisen lajikkeen välillä ainakin toisen kanssa onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Etenkin Etelä-Suomessa saatetaan tällöin menettää mahdollisuus satotasojen maksimointiin, mutta sadon varmuus voisi kasvaa.

Riskiä voidaan pienentää viljelyssä myös erilaisilla kasvilajeilla, jolloin tilan sadonkorjuun aikaikkunaa saadaan suurennettua. Samalla, kun kasvinvuorotus toteutetaan sopivasti ja maan rakenteeseen pystytään vaikuttamaan positiivisesti, myös satotasot kasvavat ja lohkojen kokonaistautipaine pienentyy verrattuna yhden tai kahden viljakasvin monokulttuuriin.  

Medax Maxin tuloksia ohran juuristolla

Medax Maxin avulla saatiin näkyviä tuloksia myös juuristoon ohralla.

Yli puolet koeruuduista testaa lajikkeiden sopivuutta

Hauhon koetilalla kasvukaudella 2017 jatkettiin yli 50 vuotta tehtyä työtä viljojen, öljykasvien, palkokasvien ja nurmien lajikevalikoiman parantamiseksi. Yli puolet koetilan ruutumäärästä tähtää lajikekehitykseen, jolla haemme Suomeen sopivimpia lajikkeita. Tällä on väliä siksi, että puimaan ei voi mennä, jos lajike ei tuleennu ajoissa tai se lakoontuu pahoin.

Viljelyohjelmaratkaisuja uusilla lajikkeilla testaamalla pyrimme testaamaan myös viljelykokonaisuuden. Silloin voimme olla varmoja, että tarjoamme toimivia vaihtoehtoja sekä lajikkeissa että niille suositelluissa kasvinsuojeluaineissa.  

Koetilan ensimmäiset kylvöt tehtiin vielä ennen viimeistä lumisadetta ja koekylvöjen yhteydessä saatiin lumikuuroja vielä myöhemminkin. Sääennusteen lupaama kuivuus ja peltojen kevätkosteuden puuttuminen vaikuttivat siihen, että kylvöille lähdettiin, vaikka maa oli kylmää. Peittaus suojasi kylmässä maassa itäneitä versoja hyvin, joten tyvitaudeista ei tullut ongelmaa. 

Kasvukauden lämpösumma jäi harvinaisen matalaksi, ja se näkyi kasvustoissa koko kesän. Elokuussa Hauholla satoi rajusti, mikä vei jyvistä painavat korret lakoon erityisesti ohralla. Tänä vuonna kasvunsääteiden käyttö maksoi itsensä takaisin sadon laadussa ja määrässä.

Rankoista sateista huolimatta korrensääde piti pystyssä

Koetilalla testattiin kasvunsääteitä ohralla ja kevätvehnällä, tarkastelussa oli erityisesti jo edellisenä vuonna vahvuutensa todistanut BASF:n Medax Max. 

Kokeissa korrensääteiden vaikutusta tutkittiin korren pituuden ja vahvuuden osalta, näytteitä otettiin myös juuristosta. Lakoa pyrittiin – kasvukautta etukäteen tuntematta – edesauttamaan 140 kg N/ha kylvölannoituksen avulla ja peittaamattomalla kylvösiemenellä.

Parhaiten lakoa vähensi kokeissa Medax Max suuremmilla annosmäärillä. Medax Maxin 0,4 kg/ha ja 0,5 kg/ha pitivät kasvuston pystyssä vielä erittäin rankkojen sateiden jälkeenkin. Kevätvehnällä sateiden aikaan jyvät eivät olleet vielä täysin kehittyneet ja se pysyi pystyssä myös pienemmillä annosmäärillä. Ilman korrensääteitä lakoa oli vehnälläkin paljon.

Puintien myöhästyessä pienikin kasvuston nojallaan oleminen aiheutti ongelmia, koska kosteissa olosuhteissa viljat alkoivat itää tähkässä hyvin herkästi. Siemenviljoissa itävyydet ovat vielä alkusyksystä olleet kuitenkin hyviä.

Vehnien sakoluvuista kasvukaudella kokonaisuudessaan ei tätä kirjoitettaessa vielä ole parempaa tietoa. Aikaisin puiduissa viljoissa laatu on kuitenkin ollut yllättävänkin hyvä. Viljalaboratorioon tulleissa näytteissä aikaisin puiduilla vehnillä sakoluvut ovat pääsääntöisesti olleet korkeita. Syyskuun loppupuolella tulleissa näytteissä harmia ovat aiheuttaneet liian matalat valkuaiset. Myös rukiin sakoluvut ovat olleet pääosin korkeat (90–160), mutta torajyviä on esiintynyt tavallista enemmän. 

Medax Max -korrensääde

Vasen koeruutu sai Medax Max -korrensäädettä 0,3 kg/ha ja oikealla ilman korrensäädettä

Punahomeiden esiintymistä tarkkailtava

Ensimmäisiä DON-toksiini-ongelmia on havaittu viljanäytteissä, vaikka etukäteen arveltiin, että ne tulisivat olemaan edellisvuotta pienempiä viileän sään takia. Punahometta on ainakin koetilan pelloilla esiintynyt jonkin verran, joten otollisissa olosuhteissa sadossa voi olla myös homeiden tuottamia toksiineja. 

Ohralla ja vehnällä punahomeen runsaasti saastuttamat tähkät on helppo havaita jyvien vaaleanpunertavasta väristä. Kauralla hometta ei välttämättä ole yhtä helppoa havaita. Osin kylmän kasvukauden takia on saatettu jättää tautiaineet laittamatta, mikä on voinut jossain tilanteessa olla jopa järkevää, jos sato saadaan tällä turvattua siiloon.

Uutta kylvösiementä tällaisesta viljasta ei voi suositella käyttämään tautipaineen takia. Tai vähintään tautiainetta kannattaa käyttää seuraavana vuonna ensimmäisen kerran jo rikkatorjunnan kanssa siemenestä tulevan tautipaineen takia.

Homeiden aiheuttamat toksiinit voivat aiheuttaa ongelmia myös tuotantoeläimillä. Rehun laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä markkinoilla tulee olemaan tarjolla laadultaan vaihtelevaa viljaa.

Kaikki rehu on suositeltavaa testata, jolloin saadaan jonkinlainen kuva, selvitäänkö suunnitellulla ruokinnalla vai onko odotettavissa mahdollisesti ongelmia. Hometoksiinien haittavaikutuksia voidaan minimoida myös rehuvalmisteilla, mutta puhtaan rehun syöttäminen saattaa kuitenkin lopulta tulla edulli­semmaksi. 

Nurmista hyvä sato ja laatu

Rehuista puhuttaessa viljojen ohella myös nurmilla oli vaihteleva kasvukausi. Hauholla nurmet niitettiin ensimmäisen kerran kesäkuun puolenvälin tienoilla, mikä on reilusti aiempia vuosia myöhemmin. Laatu oli kuitenkin tavoitearvojen rajoissa.

Toinen niitto tehtiin 35 päivää ensimmäisestä niitosta, hieman etuajassa normaaliin rytmiin verrattuna. Sadon laatu vastasi ensimmäistä niittoa, valkuainen ja D-arvo olivat erinomaiset. Toisen niiton satotaso ei jäänyt ensimmäiselle niitolle juurikaan, vaikka se korjattiin tavanomaista aiemmin. 

Myös nurmien kokonaissatomäärät olivat tänä vuonna koeruuduilla suuremmat kuin viime vuonna. Kolmannesta niitosta ei ole vielä käytettävissä laatu­tietoja tässä vaiheessa, mutta kokonaissato oli varsin suuri poiketen muuten varsin hankalasta kasvukaudesta. 

Jatkamme Hauholla työtä lajikekehityksen ja peltoviljelyn koetoiminnan parissa. Tutkimuksen 
tehtävänä tulee varmasti tulevaisuudessa korostumaan viljelijöiden kanssa tehtävä yhteistyö ja käytännöllisten keinojen etsiminen, joilla viljelyn kannattavuutta saadaan lisättyä. Tavoitteemme on tilanne, jossa kaikki hyötyvät.

Medax Max kasvunsäädekoe

Medax Max varmisti ohra­sadon täysimääräisen toteutumisen, kun sato­potentiaali oli suuri ja lakoa esiintyi paljon.

 

4/2017

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita