Sopimusviljelyn kautta kevätkylvöille

25.01.2016 // Ilkka Pekkala

Kasvukauden 2016/17 viljamarkkinoista on nyt tehty ensimmäisen arviot, joita päivitetään aina lisätietoja saataessa ja kasvukauden edetessä. Viljelysopimukset helpottavat parhaiden markkinoiden löytymistä.

Pohjoisella pallonpuoliskolla syyskylvöt saatiin tehty melko suotuisissa oloissa, mutta sen jälkeinen kuivuus on haitannut kasvustojen kehitystä talvea kohti muun muassa Ukrainassa sekä osin Venäjällä. Tällä ei kuitenkaan välttämättä ole suurta merkitystä ensi syksynä korjattavaan satoon, koska samantapainen tilanne oli myös viime syksynä – ja siitä huolimatta Mustanmeren maissa korjattiin lähes ennätykselliset viljasadot.

Maailman viljamarkkinoihin vaikuttaa tällä kaudella eteläisen pallonpuoliskon El Niño -sääilmiö, joka esiintyessään aiheuttaa yleensä kuivuutta ainakin Australiaan ja Etelä-Amerikan pohjoisosiin, sekä samalla runsastuttaa sateita Argentiinassa ja Yhdysvaltojen eteläisten osien syysvehnäalueilla. Viljamarkkinat elävät jatkuvasti sääuutisten mukana, ja niiden pohjalta tulevan sadon arviot kehittyvät jatkuvasti. El Niñon arvioidaan vaikuttavan sekä vilja- että öljykasvimarkkinoihin, sillä ilmiön vaikutusalueet tuottavat suuren osan maailman viljoista sekä esimerkiksi soijasta.

Euroopassa korjataan ensi syksynä ensimmäisten satoarvioiden mukaan noin 310 miljoonan tonnin viljasato, joka on toteutuessaan yhtä suuri kuin syksyllä 2015 korjattu sato. Syysviljojen kylvöt ovat onnistuneet hyvin, ja esimerkiksi EU:n suurimmassa viljatuottajamaassa Ranskassa syysvehnää on kylvössä eniten sitten vuoden 1936. Puinteihin on kuitenkin runsaasti aikaa ja on sanomattakin selvää, että sekä mahdollisilla talvituhoilla että ensi kesän kasvuoloilla on valtava merkitys sadon onnistumiseen. Ennusteet pohjautuvat pitkän ajan keskiarvosatoihin ja tavanomaisiin kasvuoloihin, joita tarkennetaan sitä mukaa kuin tietoa saadaan.

Kevätkylvöt edelleen suosituin

Suomessa syysviljoja saatiin kylvöön lyhyestä kylvöikkunasta huolimatta odotettua enemmän: syysvehnää kylvettiin 38 000 ja ruista 26 300 hehtaaria eli olosuhteisiin nähden suuret pinta-alat. Syysviljat ovat osoittaneet satopotentiaalinsa ja monin paikoin syksyllä 2015 niiltä korjattiin ennätyssatoja. Tämä on luonnollisesti lisännyt syysviljojen kylvöhaluja.

Leudoista syksyistä huolimatta Suomi on edelleen kevätviljamaa, sillä reilusti yli 90 prosenttia vilja-alasta on kevätkylvöjä. Ensi keväänä tuotettavan viljan tavoitteeksi kannattaa asettaa suuri ja laadukas sato riippumatta sen aiotusta käyttötavasta – olipa se sitten myllyvehnä, elintarvikekaura, rehuohra- tai kaura. 

Kauran vientimarkkinoilla kova kilpailu

Suomen valttina on perinteisesti ollut laadukas kaura, jossa on ollut suuri hehtolitrapaino ja suuri jyvä. Viime vuosien aikana etenkin vientimarkkinoilla ruotsalainen kaura on kuronut umpeen suomalaisen kauran hyvää laatua. Suomalaisen kauran laatuun pitää kiinnittää huomiota myös jatkossa, sillä kilpailemme samoilla vientimarkkinoilla myös muiden maiden tuotannon kanssa eikä mitään saavutettua tekijää voi pitää automaationa. Siksi kauran – toki myös muiden viljojen – laatuun pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja valita lajikkeeksi suurijyväinen ja ohutkuorinen kaura. 

Kauran jyväkoolla ja suurella hehtolitrapainolla on merkitystä myös rehukäytössä, sillä jyvien ytimen osuus näkyy suoraan suurempana ydinsaantona. Pienijyväiset lajikkeet kannattaa korvata markkinoilta löytyvillä suurijyväisillä lajikkeilla, sillä suuri jyväkoko on eräs kauran tärkeimmistä laatukriteereistä ja lajikkeet ja viljelytekniikat kehittyvät Suomen ohella jatkuvasti myös muissa maissa. Viime syksyn kaurasadosta on Rautakeskon vastaanottopaikoissa maksettu parhaimmillaan 13 euroa tonnilta laatulisiä, kun hehtolitrapaino on ollut yli 60 kiloa ja kahden millimetrin seulonta on ollut alle kaksi prosenttia. Tällaiset kovat laatutulokset eivät synny sattumalta, mutta ne ovat saavutettavissa hyvällä viljelysuunnittelulla ja tuotantoon panostamisella sekä vankalla ammattitaidolla.

Parhaille markkinoille sopimusviljelyllä

Turvatekniikan keskus myönsi jälleen poikkeusluvan öljykasvinsiementen peittaukselle eli öljykasvit voi jälleen pitää mukana tuotannossa. Öljykasvit ovat olleet usea­na vuonna kannattavimmat viljelykasvit, ja lisäksi niillä on varma markkina sekä muun ­muassa hyvä esikasviarvo viljelykierrossa. Markkinoilla on Clearfield-tekniikkaa käyttäviä lajikkeita sekä rypsissä että rapsissa. Rapsien suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina öljykasvien viljelyssä, sillä niillä on rypsejä suurempi satopotentiaali.

Viljelysopimukset helpottavat viljamarkkinoiden toimintaa, koska niiden avulla vilja-alan toimijat voivat suunnitella viljamassojen sijoittamista markkinoille joko kotimaahan tai vientiin. Tieto määristä ja laaduista helpottaa parhaiden markkinoiden löytymistä. ρ

 

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 53.

Vinkit kasvukauteen 2016
Kylvä mitä markkinat kysyvät – hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, öljykasveja ja tärkkelys- ja rehuohraa (etenkin Pohjanmaalla)
Laske tuotantokustannukset
Valitse lajike huolella ja panosta kasvinsuojeluun
Seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti, myös useista eri lähteistä

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita