Koetilan kesä 2016

27.09.2016 // Marjo Serenius

Sää taitaa edelleen olla yksi maatalouden suurimmista haasteista. Onkin jälleen kerran hyvä miettiä, minkä verran omilla toimilla oli vaikutusta saavutettuun tulokseen, sekä pohtia mitä lajike- ja viljelyohjelmatutkimukset voivat tarjota seuraavaan kauteen.

Viime talvi oli erikoinen, kun marraskuun jälkeen näytti, että siirryttiin suoraan huhtikuulle. Ruoho vihersi ja vesi seisoi kuulaina päivinä pellolla. Vuoden vaihteen jälkeen saatiin maahan paikoin hyvinkin ohut lumikerros, joka ei valitettavasti pystynyt mitenkään suojaamaan äärimmäisen kovalta pakkasjaksolta.

Vain sitkeimmät syysviljat SW Magnifik ja Ceylon selvisivät viime talvesta.

Ei ihme, että syysviljoista vain parhaat säilyivät hengissä. Yllätyksekseni jopa myöhään kylvetyt rukiit osoittivat paikkansa suomalaisessa viljelykierrossa, selviämällä paremmin kuin useimmat syysvehnät. Koe­tilalla vain Ceylon ja SW Magnifik sekä virallisessa ­kokeessa muutama uutuuslinja selvisivät hengissä.

Ruis jäi koetilalla harvaksi, kun syyviljojen kylvöaika oli vasta 11.9.2015. SU Performer ja Dankowskie Agat näyttivät pärjäävän hyvin viljelijöiden pelloilla. Myöskään syysohrilla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä heikolla juuristollaan viime talvesta.


Artikkelin kirjoittaja, koetilan tutkimusjohtaja Marjo Serenius esittelee syysviljakoekentän tuloksia Viljely- ja konepäivässä.
 

Kevät lämpeni jo huhtikuussa ja jotkut rohkeat kylvivät etelässä ensimmäisillä lämpimillä säillä. Huhtikuun lopun sateet viivyttivät kevätkylvöjen aloitusta, mutta koetilalla saatiin kylvettyä kuitenkin toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana, mikä oli normaali aika.

Sitten olisikin toivottu vettä, jota tuli monin paikoin vain 20 mm toukokuun aikana. Kuivuus aiheutti sen, että rikkakasveja ja tauteja esiintyi aikaisin kylvetyissä, mutta ei enää kuivempaan aikaan kylvetyissä kasvustoissa.

Kesäkuu korjasi vesitaloutta ja osa rikkakasveista itikin sateiden jälkeen. Korrensääde ja tautiruiskutukset saattoivat tuntua turhalta panostukselta kuivan toukoajan jälkeen, mutta toisin kävi. Kesäkuun sateita ja lämpimiä ilmavirtauksia seurasivat kirvat, taudit, rikat ja nopea korrenkasvu. Kasvinsuojelutoimien ajoitus oli onnistumisen kannalta olennaista. Öljykasveillakin tavattiin kaikki mahdolliset lentävät hyönteiset ja ruiskutuksia piti tehdä useita.

Mitä jäi käteen?

Mitähän tästä kasvukaudesta voisi oppia? Viljely vaatii jatkuvaa seurantaa. Toimenpiteitä ei pidä tehdä pelkästään varmuuden tai tavan vuoksi tai kalenterin ­mukaan, vaan pitää pystyä reagoimaan nopeastikin, kun tarve sitä vaatii.

Omat lohkot on hyvä tuntea, missä esiintyy ravinne­puutoksia kiihkeän kasvun aikaan, mitä rikkakasveja itää, jos on itääkseen, mitä tauteja on odotettavissa viljelykierron ja muokkaustapojen perusteella. Apuna miettimisessä voi käyttää myös K-maatalouden viljelyopasta, jossa kerrotaan kasvinsuojelutoimenpiteistä ja viljelyn suunnittelusta.

Jos tänä vuonna luotti siihen, että toukokuun kuivuus ratkaisi loppukasvukauden tuleman, osui hutiin. Monilla pelloilla kasvustot näyttivät paljon paremmilta elokuun alussa kuin olisi voinut olettaa toukokuun ­perusteella. Sadonkorjuun aika toki asetti jälleen monia uusia haasteita.

 

Ennätysmäärä koeruutuja

Koetilan toiminta on pitkälti vakiintunutta, mutta siitä huolimatta jokainen vuosi on meilläkin erilainen. Tänä kasvukautena ruutumäärä nousi viiden viime vuoden ennätykseen, yli 3 000 ruutuun. Eniten ruutujen määrä kasvoi kasvinsuojelukokeissa, joita oli lähes 800 ruutua. Uutuustuotteina testattiin muun muassa korrensääde Medax Max:ia ja tautiaine Siltra Pro:ta, joka kuuluu täysin uuteen tehoaineryhmään SDHI.

Rikkakasviaineista Zypar näytti olevan joustava ruiskutusaikansa suhteen viljoilla. Öljykasvien Clearfield-tuotantomenetelmään kokeiltiin uutta valmistetta Cleravoa. Kokeiden tuloksia tullaan julkaisemaan, kunhan sadot ja laadut on analysoitu.

Viljojen lajiketestauksen ruutumäärä on vuosittain pysynyt lähes samana, noin 1 500:ssa viimeisen viiden vuoden aikana. Toukokuun kuivuus haittasi viljojen alkukehitystä, mutta ruutusadot osoittivat, että vahinko sadolle ei ollutkaan odotetun suuruinen. Koetilan maat ovat pääosin hikeviä ja lisäksi kesäkuun sade­määrät pelastivat satoa suurelta osin.

Kesäkuun olosuhteet saivat viljat myös venymään ennätysmittoihin, ja etenkin kaura sekä kevätvehnä kurkottelivat korkealle. Kukinnan aikainen sade näytti saavan punahomeen reuhahtamaan kevätvehnän tähkissä ja kauran röyhyissä. Pelkkä punahometartunta ei vielä tarkoita mykotoksiineja sadossa, mutta merkit eivät lupaa hyvää sadonkäytön kannalta. Elintarvikekelpoista viljaa saattaa tulla vähemmän kuin elokuun alku näytti. Etenkin elokuun sateet lisäsivät jo puinti­kypsän viljan lakoa, mikä sai viljan itämään osin jo pellolla.

Uusia lajikkeita testeissä

Lajiketestaus, kuten kasvinsuojelututkimuskin, ovat jatkuvia. Uusilla lajikkeilla pyritään saamaan aina enemmän satoa, viljelyvarmuutta ja teollisuuden tai kotoisen käytön tarvitsemaa laatua. Uudet kasvinsuojeluaineet puolestaan haastavat vanhoja tehollaan tai käytön monipuolisuudellaan.

Lajiketestauksessa on viime vuosina haettu myös aikaisia lajikkeita. Ilmastonmuutos ei tunnu, ainakaan vielä, muuttaneen syksyn puintikelejä yhtään varmemmaksi, joten eriaikaisille lajikkeille on tarvetta. Aikaisen pään uutuuksia ovat kaksitahoinen ohra Arild, monitahoinen ohra Trym ja Avetron-kaura.

Arild on satoisuudeltaan ja laadultaan ylivoimainen varsinkin, kun se on kasvuajaltaan Saanaa aikaisempi. Arild on kotoisin Pohjois-Ruotsista, kuten SW Mitjakin. Lupaavaa on, että linjamateriaalissa näyttäisi löytyvän näillekin seuraajia.

Myöhäisiä lajikeuutuuksia ovat Avanti-kaura, joka on Belindaa aikaisempi, mutta satoisampi. Monitahoisissa ohrissa Ragna on osoittanut olevansa korren-l­ujuudeltaan ja laadultaan erittäin sopiva tilojen omaan rehuohran tuotantoon.

 

Tärkeää palautetta

Koetila osallistui kesän aikana K-maatalouden osastoilla Okraan ja Pohjanmaan Peltopäiville. Pellonpientareella tai näyttelyssä käydyt keskustelut ovat tärkeitä koetilan työn kannalta. Saatu palaute mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen ja viljelyn kehittämisen haluttuun suuntaan.

Koetilan kannalta tärkein kesän ­ta­pahtuma oli koetilalla Hauholla järjestetty Viljely- ja konepäivä 9. kesäkuuta. Päiväksi osui myrskytuulinen ja talvisen viileä sää. Kävijöitä oli 1 500 henkeä. Päivä sisälsi paljon mielenkiintoisia keskusteluja, uutuustuotteita oli nähtävänä runsaasti, niin kasvinsuojeluaineissa, lajikkeissa kuin konenäytöksessäkin.

Kesäkuun alku oli Viljely- ja konepäiville ajankohtana uusi, mutta se tuntui sopivan erinomaisesti. Kasvinsuojelutyöt sekä nurmen ensimmäinen niitto ja sen jälkeiset lannoitustoimet olivat ajankohtaisia. Päivän tunnelmiin pääsee vielä kurkistamaan K-maatalouden nettisivuilta löytyvällä videolla.

 

www.k-maatalous.fi/palvelut/video­galleria

LUKEn virallisten kokeiden tulokset 2005–2012. Brionilla on vain yhden vuoden tulokset. Toisen testivuoden tulokset julkaistaan myöhemmin.

 

 

 

Brionin käyttölaatu vastaa kysyntään

Ruotsalaisen Lantmännenin jalostama Brioni-entsyymimallasohra oli nyt toista vuotta virallisissa kokeissa. Ensimmäisen kerran Brionia testattiin virallisissa kokeissa jo vuonna 2012, mutta tuolloin ei ollut näkyvissä entsyymimaltaalle suurtakaan kysyntää. Brionin valkuaispitoisuus on liian korkea perusmaltaaksi. Pienpanimobuumin myötä myös enstyymimaltaiden ja viskin tuotantoon soveltuvien ohrien kysyntä on yllättäen kasvanut viime vuosina.

Kaksitahoinen Brioni on osoittautunut selvästi Saanaa ja Polartopia satoisammaksi ja korrenlujemmaksi lajikkeeksi. Kasvuajaltaan se on molempia vanhoja lajikkeita myöhäisempi, mutta kuitenkin NFC Tippleä 1,5 päivää aikaisempi. Brionin hehtolitrapaino on korkeampi kuin vanhoilla lajikkeilla. Siemenkoko on selvästi pieni kaksitahoiseksi ohraksi, mikä ­vähentää siemenen halkeamis- ja laaturiskejä syksyllä.

Brioni on ollut siemenlisäyksessä kasvukaudella 2016 ja siementä on saatavana 2017 keväällä. K-maatalous tekee viljelysopimuksia Brionista kaudelle 2016–2017.

 

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita