Karja-Suomeen uusia lajikkeita

02.11.2016 // Marjo Serenius ja Milla Välisalo

Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva K-maatalouden koetila on jo vuosia tehnyt tutkimusyhteistyötä pohjoisempien tutkimusasemien kanssa. Yhteistyöllä on suuri merkitys valittaessa uusia lajikkeita Suomen oloihin.

K-maatalouden koetila sijaitsee ihanteellisesti järvien ympäröimänä. Koetilan pellot ovat hyvin viljelyyn soveltuvia multaisia hiue- ja hietamaita. Kaupan maatalous­säätiötä perustettaessa Kesko ja ­K-kauppiasliitto valitsivat Hahki­alan kartanon maatalouden tutkimus- ja kehittämispaikakseen.

K-maatalouden koetila on tehnyt vuosia yhteistyötä niin Luonnonvarakeskuksen (Luke) kuin ­Nylands Svenksa Landbrukssällskap (NSL) tutkimusasemien kanssa, koska Hauho ei vastaa koko Suomen viljelyolosuhteita. Yhteistyöllä on valtava merkitys, kun uusia vilja- tai nurmikasvilajikkeita valitaan Suomen oloihin.

Etenkin pohjoisen Karja-Suomen alueella korostuu kasvukauden lyhyyden ja päivän pituuden merkitys. Eteläiset lajikkeet eivät välttämättä talvehti tai ehdi tuottaa satoa, niinpä niiden ominaisuudet täytyy testata pohjoisissa oloissa. Korrenlujuuden merkitys korostuu myös, kun maalajit ovat eloperäisempiä ja satotasot korkeita.

Luken Ruukin koeasemalla oli tänä vuonna ruutuja kaikkiaan noin 2 500, joista K-maatalouden koeruutuja oli yhteensä yli 250. ­K-maatalous tutki ruuduilla ­uusien vilja- ja nurmikasvilajikkeiden ­soveltuvuutta sekä korrensääteen ­tehoa Ruukin kasvuolosuhteissa.

Joinakin vuosina kaikki testattavat lajikkeet eivät ehdi tuleentua ajoissa, ja haastetta ovat asettaneet myös syyssateet, jotka lyövät viljan ­lakoon ja muuttavat pellon koneita kantamattomaksi. Tällaiset tutkimusvuodet ovat arvokkaita soveltuvuustestauksen kannalta, koska joukosta saattavat erottua helmet, joista tulee uusia lajikkeita.

Omien kokeiden jälkeen lajikkeet joutuvat varsinaiseen testiin, kun ne aloittavat Luken virallisissa lajikekokeissa.

 

Paikallista näkyvyyttä

Koetila oli mukana tänä vuonna Ruukissa vuosittain järjestetyillä tutkimusasemapäivillä 4.8.2016. Päivillä oli mukana useampia tutkimusyhteistyökumppaneita ja koeruutujen lisäksi esillä oli myös tutkimusnavetta.

Ruukin tutkimusasema on keskittynyt naudan­lihantuotannon ja rehukasvien tutkimukseen. Hyvin hoidetut kokeet, lajikkeissa näkyvissä olleet aikaisuuserot sekä erot laon- ja taudinkestävyydessä virittivät paljon keskustelua. Erinomaisuutensa osoitti muun muassa monitahoinen Brage-ohra, mutta uusien, testattavien lajikkeiden joukossa näytti olevan alueelle soveltuvia lajikkeita.

Ruukin kokeiden kautta on valittu myös aikainen uutuuskauralajike Avetron. Kaksitahoisten ­ohrien ­virallista lajikekoetta ei järjestetä Ruukissa, mutta ­K-maatalous on testannut kaksitahoisia ohria omissa kokeissaan. Uutuuslajike Arild on vakuuttanut aikaisuudellaan.

K-maatalous oli tänä vuonna mukana myös ­Lu­ken ja ProAgria Oulun yhteistyöhankkeessa "Maasta markkinoille", jossa selvitettiin kauralajikkeiden soveltuvuutta luomuviljelyyn. Koe toteutettiin Rauno Haapalan pellolla, Siikajoen Paavolassa.

Kokeessa oli K-maatalouden lajikkeista Avanti, Avetron, Belinda, Bettina, Marika ja Ringsaker, joista aikaisuutensa puolesta alueelle sopivimmat ovat Avetron, Marika ja Ringsaker. Näiden kokeiden tuloksia saataneen ProAgria Oulun ja Luke:n kautta. Lisä­tietoja ja koetuloksia löytyy: www.luke.fi/ruukki.

 

Tulevaisuuden nurmilajikkeita

Nurmikokeet Ruukissa tarjoavat lisätietoa erityisesti lajikkeiden talvenkestävyydestä ja satotasosta pohjoisemmissa olosuhteissa. Tällä hetkellä kokeita on muun muassa timotein, sinimailasen ja englannin­raiheinän lajikkeilla sekä Hauholla että Ruukissa. ­Tavoitteena on löytää tulosten pohjalta markkinoille entistä kestävämpiä lajikkeita ja satoisampia seoksia. Tämän hetken kokeiden tuloksia tosin voidaan nähdä vasta vuosien päästä tulevaisuudessa.

Esimerkkinä Hauholla ja Ruukissa testatuista uusim­mista nurmilajikkeista voi mainita englanninraiheinälajike SW Birgerin, jota kokeiltiin Ruukissa ja Hauholla vuosina 2012–2015. Englanninraiheinän talvehtimisen ajateltiin olevan epävarmaa, mutta ­lupaavat lajikkeet kiinnostivat. Englanninraiheinä on satoisa kasvi, sen maittavuus on hyvä ja sillä on erityisen korkea luontainen D-arvo, mikä vaikuttaa suotuisasti seoksessa pienenäkin osuutena.

SW Birgerin keskimääräinen sato (kuiva-aine­kiloa /hehtaari) kolmen vuoden ajalta oli lähes sama ­molemmissa koepaikoissa, noin 12 200 kiloa, ja muun muassa Ruukissa satotaso parani toisena ja kolmantena vuonna ollen parhaimmillaan 13 700 kg vuonna 2015.

Merkittäviä talvituhoja kokeissa ei ollut. Englanninraiheinä on arka talvituhosienille, mutta näyttää kestävän pakkasta hyvin. Keväinen kasvuun lähtö on muita nurmikasvilajeja selvästi hitaampaa, mikä osaltaan vaikuttaa havaintoihin huonosta talvehtimisesta
– englanninraiheinää kannattaa havainnoida vasta noin viikkoa muiden lajien kasvuun lähdön jälkeen.

Rehun sulavuutta mittaava D-arvo oli Ruukissa ensim­mäisessä niitossa 732, toisessa 688 ja kolmannessa 725. Nämä arvot ovat kolmen vuoden keski­määräisiä sulavuuksia. Ensimmäisen niiton korkea D-arvo kertoo englanninraiheinän tyypillisestä, ­hitaammasta kasvusta ensimmäiseen niittoon. Myöhemmillä niittokerroilla englanninraiheinän osuus ­tavallisesti onkin suurempi verrattuna ensimmäiseen niittokertaan.

Toimivaa tautitorjuntaa viljelyohjelmassa

Kasvitauteja esiintyi viljoilla menneenä kesänä säästä johtuen paljon, ja taudit levisivät kasvustoissa tavallista nopeammin. Kasvustoissa näkyi Hauhon koetilalla "tavallisten", jokavuotisesti havaittujen kasvitautien (muun muassa ohran verkkolaikku ja vehnän pistelaikku) lisäksi myös härmää ohralla ja ruostetta kauralla.

Viljelyohjelmakokeissa tautitorjunnassa kevätvehnällä käytettiin jaettua torjuntaa, ensimmäinen ruiskutus tehtiin rikkatorjunnan yhteydessä (Comet Pro 0,3 l/ha + Juventus 0,25 l/ha) ja toisen kerran tauti­ainetta annettiin kasvustoon tähkälletulovaiheessa (Comet Pro 0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha).

Tautiaineen määrä oli suuri, mutta jopa kovassa tautipaineessa kasvustot pysyivät puhtaampina puintiin asti. Satsauksen voidaan olettaa maksavan ­itseään takaisin sadonlisän ja sadon laadun paranemisen ­lisäksi myös ensi vuonna, kun peltoon jäänneissä ­oljissa on vähemmän taudinaiheuttajia.

Hehtolitrapaino nousi kevätvehnällä kaikilla lajikkeilla, esimerkiksi Demonstrantilla tautiaineilla käsit­telemättömän 78,8 kilosta viljelyohjelman reseptillä 80,0 kiloon. Tuhannen jyvän paino nousi samoin, ­Demonstrantilla 36,6 grammasta 39,4 grammaan. Viljelyohjelma nosti satoa 700 kg/ha verrattuna verrokkiin (verrokissa rikkatorjunta, mutta ei tautitorjuntaa).

Kauralla tautitorjuntaa ei aina tehdä, mutta sen avulla on mahdollista saada parannuksia satoon ja laatuun, kuten muillakin kevätviljoilla. Laadun parantaminen sekä rehu- että elintarvikekauralla on merkittävä tekijä viljelyn kannattavuuden osalta, sadon myymisessä laatu vaikuttaa suuresti.

Tautitorjunnan vaikutus satoon oli tänä vuonna noin viisi prosenttia (200–300 kg/ha) kauralla, lajikkeesta riippuen. Myöhäisillä lajikkeilla tautitorjunnan vaikutus satoon korostuu, koska tautien määrän lisääntyminen painottuu tavallisesti loppukasvukauteen. Viljelyohjelmaa käyttäen esimerkiksi Avanti-kauralla jyväkoon lajittelussa yli 2,2 mm kokoluokkaa oli 98 % sadosta, ja 83 % sadosta kuului suurimpaan ­lajiteltuun jyväkokoluokkaan, yli 2,5 mm. Avantin sato kasvoi viljelyohjelmalla 400 kg/ha verrattuna ­verrokkiin.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita