Viljatuotanto – 2 000 miljoonaa tonnia rikki

25.03.2015 // Ilkka Pekkala

Ennätyssuuresta sadosta huolimatta varastot kasvavat vain maltillisesti. Laskennallisesti maailman viljavarastot vastaavat noin kolmen kuukauden kulutusta, joten viljalle on kasvavaa kysyntää jatkossakin. 

Kansainvälisen viljaneuvoston IGC:n tammikuun arvion mukaan viljaa tuotettiin maailmassa ensimmäisen kerran yli 2 000 miljoonaa tonnia. Viljantuotanto kasvoi erityisesti maissilla ja soijalla, ja vehnä säilytti saman ennätystasonsa kuin edellisellä satokaudella. On kuitenkin huomattava, että maailman viljankulutus on samalla suurempaa kuin koskaan aikaisemmin ja huolimatta ennätyssuuresta sadosta ­varastot kasvavat vain maltillisesti. Laskennallisesti maailman viljavarastot vastaavat silti vain noin kolmen kuukauden kulutusta, joten viljalle on kasvavaa kysyntää jatkossakin.

Seuraavasta satokaudesta ei ­tiedetä kovinkaan paljoa, ja vilja­markkinoilla on lukuisia epävarmuustekijöitä tavanomaisten talvituhoriskien lisäksi. Valuuttakurssimuutokset voivat muuttaa eri alueiden ja alkuperien keskinäisiä kilpailuasetelmia paljonkin, ja euron nopea heikkeneminen on ollut eurooppalaiselle viljalle hyväksi EU:n ulkopuolista vientiä ajatellen. Kokonaan oman elementtinsä viljamarkkinoille tekevät Ukrainan sota sekä siihen liittyvät Venäjän toimet ja seuraukset, joista mainittakoon ruplan voimakas heikkeneminen suhteessa muihin valuuttoihin sekä Venäjän asettamat viljan vientirajoitukset ja niiden voimakkuudet. 

Kuluvalla satokaudella vienti­rajoituksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta, sillä heinäkuun alusta lähtien Venäjä on vienyt lähes kolmanneksen enemmän viljaa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, yhteensä yli 23 miljoonaa tonnia. Seuraavaa satokautta ajatellen markkinoilla on säästä riippuvien epävarmuustekijöiden lisäksi huomattavan paljon muitakin tekijöitä, joiden vaikutuksia ei voida tietää etukäteen ja jotka voivat vaikuttaa kansainvälisiin viljanhintoihin ­hyvin voimakkaasti.

 

Kevätkylvöjen suunnitelmat 2015

Viljamarkkinoita kannattaa seurata aktiivisesti kevätkylvöjä suunniteltaessa. Viljantuotannon suunnittelun tueksi kannattaa ottaa markkinalähtöisyys: tuotetaan sitä, mille on kysyntää. Kysyntälähtöisesti varmimpia kortteja viljantuotannossa ovat hyvälaatuisen myllyvehnän lisäksi elintarvikekaura, öljykasvit sekä hyvälaatuinen ohra – käytetään se sitten tärkkelystuotantoon, maltaaksi tai rehuksi. Tulevan sadon markkinoinnin suunnittelu kannattaa aloittaa jo keväthankien aikaan ennen kylvöjä: mitä lajikkeita aikoo kylvää, mitä laatuja asettaa tavoitteeksi, mitä tarkoitusta varten viljaa tuotetaan ja mihin aikaan sato on tarkoitus toimittaa markkinoille.

Sadon hintatavoitteen asettamista helpottaa omien tuotantokustannustensa tunteminen. Tämän tietäminen helpottaa myös esimerkiksi termiinisopimusten tekoa ennen sadonkorjuuta, sillä voimakkaasti vaihtelevilla viljamarkkinoilla saattaa tarjoutua hyviä myyntimahdollisuuksia tulevien kuukausien toimituksiin. Esimerkiksi ruista on mahdollista kiinnittää jo syksyn 2016 toimituksiin ja siten kesäksi 2015 viljelykierron voi valita sen mukaan, jotta rukiin kylvö onnistuu ensi syksynä.

Paljon käytetty vaihtoehto on jättää viljaa myös ns. ylivuotiseksi, mutta tässä vaihtoehdossa pitää ottaa huomioon varastotilojen riittävyys. Ei ole järkevää ajaa itseään viljankorjuun kynnyksellä ns. ajolähtötilanteeseen, jossa ylivuotiseksi aiottu vilja joudutaankin myymään vilkkaassa puintiruuhkassa, koska puimuri korjaa uutta viljaa varastosiiloihin ja koko sato ei mahdu sittenkään katon alle.

 

Viljelysopimus – sopimusviljelyä

Sopimusviljely helpottaa viljamarkkinoiden toimintaa. Sopimuksia tehdään aktiivisesti koko talven ja ­kevään ajan, jotta viljankäyttäjille ja kaupoille syntyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsitys kasvukauden viljasadosta ja missä mitäkin viljaa viljellään maantieteellisesti. Suunnitelmallisuus paranee koko ketjussa, ja myös erilaisia sadon hinnoitteluvaihtoehtoja voidaan käyttää, koska on olemassa tieto tuotettavan viljan määrästä.

Viljelijä hyötyy sopimusviljelystä eniten siten, että heti sadonkorjuun aikana toimittaa edustavan näytteen sadostaan analysoitavaksi riippumatta siitä, milloin satonsa aikoo myydä. Tällä tavalla viljelijä pystyy itse seuraamaan oikean viljalajin ja -laadun viljamarkkinaa ja sen hintakehitystä. Hyvänä esimerkkinä tästä käy vehnä: toimittamalla vehnänäytteen heti puinneilta analysoitavaksi saa tietoonsa viljan laadun ja tietää seuraako mylly- vai rehuvehnämarkkinaa, jotka voivat erota toisistaan merkittävästi. Myös viljaketjussa seuraavana olevat toimijat voivat tehdä kaupallisia ratkaisuja sitä paremmin, mitä nopeammin sadon kokonaiskuva muodostuu.

 

Huomio pellon hintaan

Viljantuotannon kannattavuus on monen tekijän summa. Usein keskustelussa nousee esille, että vain viljan myyntihintaan voi vaikuttaa, ja tuotannon kustannuspuoli jää kokonaan huomiotta. Mitkään kustannukset eivät ole kuitenkaan vakioita, vaan niihin voi aktiivisesti itsekin vaikuttaa. 

Suuri yksittäinen kustannus on pellon hinta – joko ostettuna tai vuokrattuna. Etenkin pellon vuokramarkkinoilla hinnat vaihtelevat suuresti, mutta ne eivät useinkaan mene suoraan verrannollisesti pellon tuottokyvyn mukaan. Hyvän pellon satopotentiaali on korkeam­pi ja siksi sellaisen pellon käypä hinta voi olla korkeampi kuin vaikkapa pellon, jonka kalkituksia on laiminlyöty tai jonka ­vesitalous ei ole kunnossa. Pellon kylväminen maksaa saman verran riippumatta siitä, korjataanko 3,5 tonnin vai 5 tonnin hehtaarisato. Suuremmalla sadolla kiinteät kulut jakaantuvat suuremmalle viljamäärälle ja yksittäisen viljatonnin tuottaminen ­halpenee. 

Hyviä ratkaisuja esimerkiksi kasvinsuojeluun löytyy K-maatalouden viljelyohjelmasta, jotka ­perustuvat K-maatalouden Koe­tilan koetuloksiin.

 

Artikkeli kirjoitettu viikolla 7.

 

5 faktaa

  • Kaudella 2014/2015 tehtiin maailman kaikkien aikojen suurin viljasato, 2002 miljoonaa tonnia.
  • Tammikuun loppuun mennessä viljan vientilupia on haettu EU:sta 25 miljoonalle tonnille (13 MT viime vuosi).
  • Maailman vehnäntuotanto toisen kerran peräkkäin yli 700 miljoonaa tonnia.
  • EU:n viljantuotannoksi arvioidaan suureksi, 305 miljoonaa tonnia. 
  • Öljykasveja saa kylvää peitatulla siemenellä keväällä 2015.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita