Punahomeruiskutus näkyy sadossa ja laadussa

25.03.2015 // Ossi Keisala

Vaikka Mäki-Latvalan tilalla testattu kauralajike oli punahomeelle altis, ruiskutus tuotti 250 kilon sadonlisän ja 1,5 HLP-yksikön nousun hehtaarilta. Myös ohra hyötyy ruiskutuksesta.

K-maatalous on tutkinut koetilalla Hauholla kolmen vuoden ajan Prosaro-ruiskutuksen vaikutusta punahomeeseen. Viime kesänä kaksi ensimmäistä tilakoetta tehtiin Pohjanmaalla Ilmajoella yhteistyössä kasvinsuojeluaineiden tutkimustyöhön panostavan Bayer CropSciencen kanssa.

– Punahomeet voivat olla haitallisia muun muassa kotieläintiloilla. Punahomeen torjunnan oikea ajoitus on kaikista tärkein tekijä, jotta ruiskutus onnistuu. Hyviä käytännön kokemuksia on saatu triatsolityyppisillä valmisteilla, muun muassa rehuohralla, sanoo tiloilla kiertävä Bayerin edustaja, agronomi Janne Laine

Lukessa (aikaisemmin MTT) tehtyjen tutkimusten mukaan Prosarolla on saatu laskettua DON-hometoksiinin määrää useita kymmeniä prosentteja. Sen sijaan kauralla varsinkin käytännön kokemuksia ruiskuttamisesta  on vielä vähän. 

llmajoen Harjunmäessä ensikkotuotantoa harjoittavat Mikko ja Veikko Mäki--Latvala sekä samassa kunnassa Koskenkorvalla 800 sian lihasikalaa pitävä Timo Latva-Koivisto sanovat lähteneensä mielenkiinnolla yhdeksi punahomeen­torjunnan koetilaksi viime kesänä.

Vaikka punahomeiden torjunta ruiskuttamalla on vielä uusi asia ja sitä on tutkittu vasta muutama vuosi, tiedetään, että tärkeintä ruiskutuksissa on oikea ajoitus, oikeat kasvinsuojeluaineet ja oikea annostus.

Ilmajoen Koskenkorvalla Timo Latva-Koiviston pelloilla ohran ruiskutus tehtiin suositusten mukaan myöhään, 20. heinäkuuta, kukintavaiheessa. Kuukauden päästä ohra puitiin.

 

Suojaa kuivalta ja liian kostealta

Miehet ruiskuttivat punahomeen Prosaro-­torjunta-­ainetta kukintavaiheessa ensimmäistä kertaa 0,6 litraa hehtaaria kohti. Yleensä Prosaroa käytetään kaikkien tavallisimpien lehtilaikkutautien torjuntaan viljoilla, pahkahomeen torjuntaan ­rypsillä ja rapsilla. 

Mäki-­Latvalassa ruiskutusten vaikutuksia testattiin kauralle 4,4 hehtaarin alueella, jolloin tarkalleen puolet lohkosta ruiskutettiin.

– Kylvimme aikaisen lajikkeen, joka on maineeltaan altis punahomeelle. Käytimme kultivointi-muokkaustapaa eli peltoa ei ­kynnetty, Mikko Mäki-Latvala kertoo. 

Vaikka kesän aurinkoisuus vähensi tautipainetta, oli ruiskutuksen vaikutus satoon Mäki-Latvalalle yllätys. Kasvusto kärsiessä silminnähden kuivuudesta, punahomeruiskutettu puolisko antoi kuitenkin hehtaarisadoksi 4 785 kiloa, kun ruiskuttamattoman alan hehtaarisato oli 4 539 kiloa. 

– Sadonlisä oli siis lähes 250 kiloa hehtaarilta, vaikka koko lohko oli jo saanut tautitorjunnan lippulehtivaiheessa, Mäki-Latvala toteaa.

– Kesän punahomeettomuus osoittaa, että tautiruiskutuksilla on ollut merkittävä vaikutus kauran laatuun. Ohran lisäksi kaura hyötyy tautiruiskutuksesta vuodesta riippuen, sadon nousun lisäksi etenkin jyvä- ja hehtolitrapaino on korkeampi ruiskutusten ansiosta, kertoo K-maatalous-ketjun kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkö Minni Tapola

Näissäkin kokeissa hehtolitrapainot nousivat 1,3-1,5 yksikköä sekä ohralla että kauralla, mikä on hyvä tulos kuivana vuonna.

Tapolan mukaan Comet Pro & Prosaro -yhdistelmällä on kuivana kesänä autettu kasvia kestä­mään kuivuusstressiä ja lisätty typen­aineenvaihduntaa vaikeissakin ­olosuhteissa.

 

Ruiskutus tuo säästöjä

Mäki-­Latvalassa toksiiniruiskutus tehtiin kukinnan ­puolivälissä heinäkuun 10. päivä.

Mikko Mäki-Latvala sanoo punahomeen olevan yksi yhteen tulojenkin suhteen. Jos sika ei tiinehdi eikä jälkikasvua tule, kyse on usein punahomeesta. Toksiini poistaa viljasta tärkeitä ravinteita. Laatu-­hyötysuhde on tärkeää.

– Punahome on yksi osatekijä sikojen tiineh­tyvyydessä. Lisäksi esimerkiksi luominen on suurempi ­ongelma kuin tiinehtymättömyys homeista ­viljaa ­käytettäessä, kertoo Mäki-Latvala.

– Sato tänä vuonna oli pitkän ajan keskiarvoa ­heikompi, mutta ei huono. Kaikki kaura menee oman tilan sikojen syötäväksi.

Mikko (vas.) ja Veikko Mäki-Latvala, Timo Latva-Koivisto sekä Janne Laine asiantuntijana tutkivat läheltä kauran kukinnan vaihetta juuri ennen toista ruiskutusta Ilmajoen pelloilla. Kauran kukinta voi kestää jopa parikin viikkoa, joten toista ruiskutusta ei kannata tehdä liian aikaisin.

 

Ostajat ovat laatutietoisia

Latva-Koivistossa ruiskutuksia tehtiin ohralle kymmenen hehtaarin alueelle. Lajikkeena tilalla on oma ­siemenpeitattu Mitja, joka on myöhäinen ohralajike. Ohraa on yhteensä yli 100 hehtaaria, josta osa myydään Altian Koskenkorvan tehtaalle.

– Ilman muuta haluan saada selville ruiskutusten hyödyn ja ottaa sen myös irti isommaltakin alueelta, jos tulokset ovat hyviä. On todistettu, että punahome alentaa satotasoa. Tämä vuosi sadon suhteen oli kohtuullisen hyvä. Ei paras, mutta ei katovuosikaan. Lupaavaa oli, että tuplaruiskuttamisella ohran hehtolitrapaino nousi vielä ylimääräiset 1,3 yksikköä. 

Ohran korsi oli jo pitkä toisessa ruiskutuksessa heinäkuun 20. päivä, joten ajourat minimoivat tallaus­tappioita. Latva-Koivisto on kokenut Hardi-ruiskun ­hyväksi ja luotettavaksi.

Hänen mukaansa ostajat ovat laatutietoisia ja ovat valmiit maksamaan hyvälaatuisesta ohrasta. Ohran hyvä laatu näkyy myös lompakossa, eli ruiskutuksista ei saa tinkiä. 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita