Kuminan viljelytesti koeruuduilla

02.11.2015 // Raila Aaltonen

Tänä vuonna kuminan rikkakasvit ovat taimettuneet pikkuhiljaa, joten pelloilla hyvään lopputulokseen on tarvittu useampi ruiskutus. K-maatalouden koetilalla testattiin ensimmäistä kertaa kuminaa. Kasvuston on oltava tasainen, muutoin rikka­kasvit valtaavat aukkopaikat.

Vanha tulokaskasvi kumina on ottanut paikkansa Suomen luonnossa Oulun korkeudelle asti. Maatiloilla sitä on viljelty pari­kymmentä vuotta. Tänä vuonna viljelyssä on vajaat 17 000 hehtaaria, joista satoa saadaan noin kahdelta kolmasosalta.

Vaikka kasvista maksettava tuki on pienentynyt ja lähestyy viljan tukitasoa, on viljelyn kannattavuus edelleen keskimäärin viljaa parempi. Harrasteviljelijöiden määrä on vähentynyt tuen alenemisen myötä, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Leppälä Trans Farm Oy:stä.

– Kumina on hyvä kasvi viljelykiertoon ja syysviljojen esikasviksi. Sillä voi pitää kestävästi 20–25 prosenttia peltoalasta. Pienemmät tilat saattavat kylvää koko alan kuminalle viljavuosien välillä.

Riihimäellä toimiva Trans Farm on Suomen suurin kuminan ostaja. Muut merkittävät toimijat ovat janakkalalainen Arctic Taste sekä Caraway Finland Närpiössä. Sadosta valtaosa menee vientiin. Viitisen prosenttia käytetään siemeneksi ja vain pari prosenttia myydään teollisuudelle kotimaassa.

Panosta rikantorjuntaan kuminan ensimmäisenä vuonna

K-maatalouden koetilalla Hahkialassa kylvettiin keväällä ensimmäiset kuminat. Koeruuduilla vertaillaan viiden eri käsittelyn vaikutusta. Tiedon tarvetta lisäävät viime aikojen muutokset torjunta-ainerekisterissä: nimikkeitä on poistunut ja toisille tullut uusia rajoituksia.

– Kuminasta kysellään paljon, joten tuntui luontevalta kehittää sille viljelyohjelma. Kasvi sopii hyvin myös tänne koetilan kiertoon, kertoo tuotepäällikkö Anni Kymäläinen.

Viljelijän on oltava kylvövuonna valmis nopeaan toimintaan. Rikat on torjuttava varhaisella asteella, ja eri rikkakasveille on löydettävä juuri sille tehokkain aine. Mikään valmiste ei torju kaikkia kuminaa vaivaavia rikkoja, joita Peltokasvien kasvinsuojeluoppaassa luetellaan parikymmentä.

– Tarvitaan 2–3 rikkaruiskutusta ja liikkeellä on oltava­ ajoissa, Leppälä summaa käytännön kokemukset.

Siemenrikat on torjuttava ensimmäisen kerran jo ennen taimettumista. Ilman käsittelyä jätetyillä koeruuduilla rikkakasvit ovat haudanneet hennot kuminan taimet alleen.

– Tällaisen kasvuston voisi pelastaa niittämällä rikat ennen kukintaa. Kumina kasvattaa kylvövuonna vain lehtiruusukkeen ja pääjuuren ja kestää jonkin verran tallaamista ja lyhentämistä, Leppälä neuvoo.

Satoa pääsee korjaamaan seuraavana kesänä, ja tavallisesti satovuosia on kaksi. Realistisena satotavoitteena Leppälä pitää tuhatta kiloa hehtaarilta. Hyvissä oloissa päästään jopa 1 500 kilon hehtaarisatoon. 

Mikä ihmeen minor use?

Siemenrikkoja saa torjua kumi­nasta pendimetaliinilla (mm. Basfin Stomp) niin kutsutun ­minor use -rekisteröinnin ansiosta. Minor use antaa luvan "vähäiseen käyttöön" erikseen mainituilla kasveilla silloin, kun laajan rekisteröinnin vaatimat kokeet tulisivat valmistajalle aineen käyttöön nähden kohtuuttoman kalliiksi. Koska pakkausselosteessa ei mainita kuminaa, vastuu mahdollisista vioituksista on viljelijällä. Torjunnan onnistumisessa korostuvat kotimaisen koetoiminnan merkitys ja kokemusten jako viljelijöiden kesken.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita