Laatuviljasopimus on viljelijän ja markkinoiden yhteistyötä

12.03.2014 // Päivi Auramo

K-maatalousketju ja K-ryhmän koetila Hauholla tekevät jatkuvaa työtä viljelyohjelman parissa. Tavoitteena on tuoda markkinoille Suomen olosuhteisiin parhaiten soveltuvat lajikkeet, ja asiakkaille niille sopivia viljelyohjelmia. Sadon parhaan sijoittumisen markkinoille takaa sopimustoiminta.

Suomessa tuotetaan vuosittain enemmän viljaa kuin maassamme käytetään, ja siksi merkittävä osa tuotetusta viljasta viedään ulkomaille. Siitä huolimatta meillä on jatkuvaa alituotantoa öljykasveista ja rukiista sekä paikallisesti ja sadon laadun mukaan ajoittain myös rehuohrasta tai -vehnästä.

Viljaa käyttävä teollisuus tarvitsee raaka-ainetta ympäri vuoden suhteellisen tasaiseen tahtiin. Yksittäinen viljelijä taas suunnittelee oman satonsa myyntiä varasto­tilojen, verotuksen tasauksen, rahantarpeen, riskinhallinnan tai vaikka tilan muiden töiden perusteella.

Tuota sitä, mitä markkinoilla kysytään

Jotta ketju toimii, pitää kysyntä ja tarjonta saada tavalla tai toisella kohtaamaan. Hinta toki toimii työjuhtana – hinnan nousu yleensä vähentää tarjontaa ja lasku lisää sitä. Pelkästään hintaa muuttamalla ja valtakunnallisiin tase- ja kauppaantulotilastoihin nojaamalla olisimme kuitenkin niin viljakauppiaina kuin teollisuusviljan käyttäjä­näkin aika hataran tiedon varassa.

Vientimarkkinoilla toimintajänne vaihtelee nopeista pikakaupoista puolen vuoden, jopa vuoden päästä tapahtuviin laivauksiin. Jokaisen viejän on pystyttävä ennakoimaan omaa volyymiään pystyäkseen hyödyntämään vientimarkkinoiden hyviä kysyntäpiikkejä.

Tässä sopimustoiminnan merkitys korostuu erityisesti. Mitä tehokkaammin kotimaiset toimijat pystyvät toimimaan vientimarkkinassa, sitä parempaa hintaa pystytään kotimarkkinoilla maksamaan. Ja ihan sama pätee kotimaisen käytön suhteen. Niin sanottua turhaa vientiä ja tuontia pitää välttää. Toimiva viljamarkkina koituu jokaisen suomalaisen viljelijän eduksi.

Käyttötarkoituksen mukaista laatua

Laatuviljasopimuksella tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laatua. Aiottu käyttötarkoitus ja lajike kirjataan aina sopimukselle. Teemme sopimuksia mylly- ja teollisuus­vehnästä, mallas-, tärkkelys- ja rehuohrasta, suurimo-, vienti- ja rehukaurasta, rypsistä, rapsista, rehuherneestä sekä härkäpavusta sekä kaikista luomuviljoista. Lisäksi teemme siemensopimuksia viljoista ja nurmikasveista.

Osa laatuviljasopimuksista on niin sanottuja kolmikantasopimuksia, joissa erän aiottu käyttötarkoitus ja toimituspaikka on sovittu valmiiksi jo ennen kylvöjä. Hyvä esimerkki tästä on tärkkelysohran sopimustuotanto Altian tarpeisiin. Tällöin sopimusviljelijä tietää jo sopimusta tehdessään, minkälaista laatua tulisi tavoitella – tässä tapauksessa korkeaa tärkkelyspitoisuutta ja suurta jyväkokoa.

Onnistunut viljely lähtee jo lajikevalinnasta, ja niin halutessa osalle sadosta voi kiinnittää myyntihinnan jo sopimusta tehdessä.

Aina ei kuitenkaan ole tarvetta määritellä loppuasiakasta valmiiksi. Esimerkiksi vehnällä eri käyttäjien laatuvaatimukset vaihtelevat merkittävästi, ja erän lopullinen toimituspaikka on kannattavinta päättää vasta ennakko­laadunanalysoinnin jälkeen. Välillä paras hinta saattaakin löytyä vientisatamasta tai rehu­käytöstä.

Sopimustoiminta on yhteistyötä

Viljelysopimus, jonka nimesimme tulevalle kaudelle uudelleen Laatuviljasopimukseksi, on ennen kaikkea yhteistyösopimus.

Sopimustoiminnalla on kahdenlaisia tavoitteita: Toisaalta viljelyttää mahdollisimman hyvälaatuista raaka-ainetta viljaa käyttäville asiakkaillemme ottaen huomioon tilakohtaiset olosuhteet ja viljelykäytännöt. Toisaalta viljakauppiaina tavoitteemme on etsiä sopimus­viljelijöidemme sadolle paras hinta markkinoilta.

Sopimus ei kuitenkaan ole sitova ennen kuin hinta on sovittu. Sopimuksen luonteeseen kuuluu, että myyjä antaa ostajalle mahdollisuuden tarjota. Toisaalta hyvien kauppatapojen mukaan myyjä myös ilmoittaa, mikäli myy satonsa muualle.

 

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita