W-max 10 F -murskemylly ei kavahda härkäpapuakaan

16.01.2013 // Eeva-Kaisa Pulkka

Vanhan myllyn valssien päälle pyörimään jäänyt härkäpapu sai Niko Saastamoisen hankkimaan W-max -murskemyllyn ja nyt pavut jauhautuvat karjan evääksi.

Kiuruveden Koivujärvellä kuudenkymmenen lypsävän maitotilaa isännöivä Niko Saastamoinen on viljellyt härkäpapua kolmena kesänä, ja kasvi on vakiinnuttanut paikkansa tilan viljelykasvina. Uusitalon tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria vuokramaineen. Näistä 55 hehtaaria on nurmella ja loput kasvavat ohraa, kauraa ja härkäpapua.

Viljasta noin kolmasosa varastoidaan happosäilöttynä murskeviljana, loput kuivataan omassa kuivurissa. Vilja syötetään karjalle murskattuna appeessa. Vanha mylly selvitti viljat moitteetta, mutta härkäpavun jauhaminen ei ollutkaan yhtä helppoa.

– Härkäpapu, kuten hernekään, ei tavallisessa pyöreässä valssissa mene sujuvasti niiden väliin ja litisty, vaan jää pyörimään päälle ja työ on hidasta, Saastamoinen kertoo.

Nuori isäntä oli jo hieromassa kauppaa uudesta myllystä, kun paikallinen maatalousmyyjä tarjosi ratkaisuksi uutta W-max 10 F -murskemyllyä. Saastamoinen kävi katsomassa myllyä, ja viimeinen vakuutus hankinnalle tuli ­tilalla järjestetyssä työ­näytöksessä, jossa jauhettiin myös härkä­papua.

Kapasiteettia riittää

W-max 10 F on pääosin vastannut Saastamoisen odotuksia.

– Ohra on litistynyt myllyssä hyvin. Kostea vilja myllyssä on murskautunut moitteettomasti. Viime kesänä tosin ohralla vihne jäi puidessa jyvään kiinni, ja sen vuoksi myllystä oli otettava verkko pois, sillä jyvät jäivät vihneestä siihen kiinni, Saastamoinen kertoo sateisen syksyn aiheuttamista ongelmista.

Seosviljalla työnopeus on ollut noin kuusi tonnia tunnissa kevyen kauran hidastaessa työtä. Puhtaalla ohralla Saastamoinen uskoo työnopeuden olevan selvästi parempi.

Härkäpapu puitiin märän kesän ja syksyn jälkeen vasta lokakuun puolivälissä. Mössääntynyt palko hankaloitti puintia ja tukki myös murskan kaksi kertaa, mutta suurin osa pavuista saatiin kuitenkin puhtaina talteen.

– Nopeutta oli riittävästi, murskasta meni läpi noin 20 tonnia ja kapasiteettia olisi vielä riittänyt, mutta hapottimen kyky tuli kylmän ilman takia vastaan, Saastamoinen kertoo.

Muutamia teknisiä parannuksia Saastamoisella on murskemyllyyn ehdotettavanaan.

– Säätöliuskoille olisi hyvä olla jokin sieppari, sillä liuska lipeää helposti sormista. Muutaman kerran on pitänyt purkaa suojat, jotta liuskan on saanut pois.

Maitoa kotoisilla eväillä

Karja lypsää reilun 9 300 kilon keski­tuotosta varsin kotoisilla eväillä, sillä appeeseen ostetaan vain rypsiä ja ohrarehua sekä kivennäisiä.

– Härkäpapu korvaa seoksessa rypsiä, mutta maittavuuden vuoksi en jätä rypsiä kokonaan pois, Saastamoinen perustelee.

Lisäväkirehua lehmät eivät saa.

Pari vuotta isäntänä olleen Saastamoisen tavoitteet ovat tilan toiminnan tehostamisessa ja kaluston päivityksessä.

– Ympärillä on useita isoja tiloja ja urakoinnille tuntuisi olevan tarvetta, joten koneostot tuntuvat turvallisilta, Saastamoinen miettii.

Tilan töissä ovat mukana nuoren isännän vanhemmat sekä yksi työntekijä. Navetan varalle Saastamoinen ei ole suunnitelmia tehnyt. Lypsyrobotti tosin kiinnostaisi, mutta ensin käytetään vanha lypsy­asema loppuun. Lisäsiilojen rakentaminen sen sijaan on työ­listan kärkipäässä, jotta suuremman osan viljasta voisi säilöä murskeviljana ja osasta tehdä kokoviljasäilö­rehua.
 


Valmista murskattua viljaa seosrehuun laitettavaksi.
 

 

 

 

 

 

 

 


Happotynnyrille on paikka myllyn sivulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niko Saastamoinen näyttää millaisilla liuskoilla jyvien murskauksen karkeutta säädellään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita