Tähti-rehu heruttaa luomukarjaa

20.03.2013 // Martti Patokoski

Aholan tilalla on usean vuoden kokemus Kinnusen myllyn luomurehujen käytöstä. Lehmien perusrehua on ape ja houkutusrehuna käytetään täysrehua. Luomu-Tähti 190 on Tarmo Väisäsen mukaan osoittautunut hyväksi valinnaksi.

Utajärven Naamankylässä sijaitsevan Aholan Maito Oy:n lehmäluku kasvaa kaksinkertaiseksi, kun parhaillaan suunnittelupöydällä oleva uusi navetta valmistuu arviolta runsaan vuoden kuluttua. Uuteen navettaan tulee ­yhteensä 148 ­lypsylehmäpaikkaa ja kaksi lypsy­robottia. Nyt käytössä oleva ­robotti siirretään uuteen navettaan ja sen vierelle hankitaan uusi. Vanha navetta jää vasikka- ja hiehokasvattamoksi. Luomu­maidontuotannon vaatimukset ovat asettaneet navetan suunnitteluun ja rakentamiseen haasteita.

Houkutusrehun valkuais­pitoisuus on 19 prosenttia. Tämä valkuaislisä ei runsastuottoiselle karjalle kuitenkaan riitä, joten seosrehuun lisätään valkuaista härkäpavun muodossa. Onnekseen Tarmo Väisänen teki jo keväällä toimitussopimuksen Viljakallion kanssa kahden rekkakuorman erästä. Härkäpavun viljely on Suomessa vielä vähäistä ja luomuna vielä vähäisempää. Parhaillaan isäntä neuvottelee yhteistyökumppaniensa kanssa ensi kesän kylvöistä. Tilan 160 peltohehtaaria ovat nurmirehun tuotannossa, ja vilja sekä muut ­rehukomponentit hankitaan tilan ulkopuolelta.

Kilpailu kovenee luomurehuissakin

Automaattiruokinta asettaa rehulle omat vaatimuksensa. Rakeiden on oltava kiinteitä, eikä virtausta hidastavaa irtoainesta saa olla joukossa.

Lehmiä ei tarvitse paimentaa lypsylle, ja Väisänen on tyytyväinen Luomu-Tähti rehuihin. Maidontuottajan kannalta rehutehtaiden kilpailu on positiivinen ilmiö. Luomurehun markkinat ovat edelleen rajalliset, mutta alalla eletään vahvan kasvun aikaa. Tarjontaa alkaa olla melko hyvin.

– Suomessa on tällä hetkellä kolme luomurehun valmistajaa, jotka tarjoavat tuotteitaan hyvin aktiivisesti. Tämän kokoinen yksikkö on rehun tuottajan kannalta kiinnostava, TarmoVäisänen sanoo.

Vaikutteita maailmalta

Usean vuoden kestänyt tutustuminen Euroopan eri maiden ratkaisuihin antoi uusia näkökulmia Euroopan maitotalouden kehityssuunnasta. Uutta suunniteltaessa isäntäpari Suvi ja Tarmo Väisänen ovat yhdistäneet parhaat puolet siitä, mitä maailmalla ovat nähneet. Tarmon mukaan parhaita malleja suomalaiseen maatalousrakentamiseen löytynee Kanadasta. Eniten vinkkejä on Euroopasta saatu Virosta.

– Tilojen peltopinta-ala on Suomeen verrattuna suuri. Tilat ovat peltojensa keskellä, ja tuotannon edellytykset ovat hyvät. Siellä tuotantopotentiaali on valtavan suuri, pohtii Väisänen.

Suomessa tilatuen käyttöönotto on toteuttanut siihen liittyvät ennakkokäsitykset. Maanomistukseen sidottu tuki pääomittuu peltomaan hintaan ja vuokratasoon ja hidastaa siten rakennekehitystä.

Aholan tilalla on aina uskottu maidontuotantoon, ja sen kehittämisessä on aina oltu eturivissä. Karjan keskituotos on tällä hetkellä noin 10 000 kiloa vuodessa. Luomuun siirtymisen myötä keskituotos laski 12 000 kilosta nykytasolle.

– Varsinainen haaste on säilyttää tuotostaso ja nostaa sitä laajennuksen jälkeenkin, Väisänen sanoo.


Aholan tilalla on robottilypsystä pelkästään myönteisiä kokemuksia. Runsaan vuoden kuluttua tilan uudessa navetassa lypsää kaksi robottia.
 

 

 

 

 


Aholan tilan emäntä Suvi Ahola huolehtii karjan siemennyksistä. Alkionsiirroista piti luopua luomutuotantoon siirryttäessä.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjan keskituotos on tällä hetkellä noin 10 000 kiloa vuodessa.

 

Mylläri Erkki Karhu on työskennellyt Kinnusen Myllyllä 38 vuotta.

 

 

Automaattiruokinnassa rehun tasalaatuisuus on tärkeää. 4,5 millin rakeet liikkuvat hyvin ruokinta-automaatissa.

 

 

 

 

 


Luomurehujen osuus Kinnusen Myllyn rehuntuotannosta on vielä pieni, noin neljä prosenttia, mutta sen osuus kasvaa nopeasti, myyntipäällikkö Kari Kullas kertoo.

 

 

 

 

Kruununtorpasta tehotilaksi

Aholan tila on entisen kruunutorpan paikalle kasvanut tehotila. Tilan syntysanat lausuttiin Lex-Kallion voimaantulon myötä 1922, jolloin nykyisen isännän isoisä Santeri Väisänen lunasti torpan itselleen. Alku oli vaatimaton, mutta ahkeralla työllä Väisäsen perhe on kehittänyt entisestä torpasta nykyaikaisen tehotilan. Tilan peltopinta-ala on ostojen ja raivaamisen tuloksen kasvanut nykyiseen 110 hehtaarin kokoon. Vuokramaita on 50 hehtaaria. Tilakeskus sijaitsee kumisevalla mäntykankaalla kahdeksan kilometrin päässä suuresta Oterma-järvestä. Navetan vieressä on pari hehaaria peltoa ja valtaosa pelloista on kuitenkin kolmen kilometrin säteellä. Laajamittaiseen laiduntamiseen ei siten ole mahdollisuutta. Rakentamisessa sijainnista on hyötyä. Kun uusi navetta rakennetaan kuivalle kankaalle, perustamiskustannuksissa voi tulla säästöä jopa 100 000 euroa.

Suvi ja Tarmo Väisänen aloittivat tilan viljelyn sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 1987. Vuonna 1994 tilan pellot siirrettiin luomuviljelyyn. Ensimmäinen lypsyrobotti käynnistyi vuonna 2007. Aholan Maito on osakeyhtiö, jonka osakekannan Väisäsen perhe omistaa. Tilalla on työssä isäntäparin lisäksi vanhin tytär Venla. Vanhin poika Viljami on NHK-Dairyn palveluksessa ja asentaa lypsyrobotteja. Nuorimmat lapset Veera ja Valtteri käyvät vielä koulua. Tilan jatko on turvattu, joten pian 50 täyttävä isäntä voi turvallisin mielin suunnitella uutta.

Rehutehdas karja-Suomen keskiössä

Kinnusen mylly on perheyritys, joka on toiminut Utajärvellä yli 50 vuotta. Mylly aloitti niin kutsutuna tuullimyllynä, jolloin asiakkaita tuli hevospelillä jopa Kainuusta saakka.

Nyt myllyssä tuotetaan kaikkia viljatuotteita niin kotitalouksille kuin elintarviketeollisuudellekin.

Teollisten rehujen valmistus aloitettiin myllyn rehutehtaalla 1970. Luomurehujen valmistus aloitettiin vuonna 2005. Nyt luomurehujen valmistus on noin neljä prosenttia rehun tuotannosta.

– Luomu on meille edelleen marginaalituote, mutta siihen panostetaan voimakkaasti, sillä se on kasvuala, toimitusjohtaja Aarne Kinnunen sanoo.

Hänen mukaansa myllyn ja rehutehtaan sijainti on edullinen, sillä se on keskellä voimakasta karjatalousaluetta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla.

– Luomurehuun käytettävä vilja ostetaan aina kotimaisilta tuottajilta, jos tarjontaa on riittävästi, Kinnunen sanoo.

Tuontiraaka-aineet tulevat toimijoilta, jotka ovat sitoutuneet luomulainsäädännön määräyksiin. Kinnusen Mylly kuuluu ETT:n positiivilistalle ja se on hyväksytty raaka-aineiden maahantuojaksi.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita