Luottamuskauppaa yrittäjältä yrittäjälle

23.01.2013 // Raila Aaltonen

Maatalouskaupassa asiointiin on hyvä varata joskus vähän ylimääräistä aikaa. Maatalouspirkan myymälässä Lahdessa asiakaspöytä ja pumpputermos houkuttavat kuulumisten vaihtoon. Kauppias Sami Mäklinin seurassa istuu tänään yksi kanta-asiakkaista, Mikko Korkeila.

Reilu kolmekymppiset miehet ovat tunteneet toisensa pitkään. Korkeila on asioinut K-Maataloudessa isänsä kanssa pikkupoikavuosista alkaen ja itsenäisesti viitisentoista viime vuotta. Mäklin auttoi vanhempiaan kaupan töissä jo yläasteikäisenä. Yrittäjänä hän on ollut 14 vuotta.

Vuodet ovat hioneet asiakassuhteen toimivaksi. Korkeila kertoo hankkivansa maataloustarvikkeet Maatalouspirkasta, koska liikkeessä on hyvä palvelu ja aina sopivasti apua ja tavaraa tarjolla. Isommista hankinnoista, kuten lannoitteista ja polttoöljystä hän kysyy tarjoukset useammalta taholta.

Kauppias nyökkää.

– Asiakkaat ovat nykyaikaisia viljelijöitä, ja kilpailuttaminen  kuuluu kaupankäyntiin.

Miehet miettivät pitkän asiakassuhteen merkitystä.

– Maatalouskauppa on luottamuskauppaa, kuvaa Mäklin.

– Yhteistyön myötä oppii tuntemaan asiakkaiden osto- ja maksukäyttäytymisen, luottamus lisääntyy puolin ja toisin, ja henkilösuhteet tulevat tärkeiksi.

– Veit sanat suustani: luottamuskauppaa, vahvistaa Korkeila. – Mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni.

Maatalouspirkassa kanta-asiakkaista pyritään pitämään erityisen hyvää huolta muun muassa tarjoamalla ennakkoetutuotteita ensin heille. Korkeila muistaa hankkineensa myös siemeniä ja kasvisuojeluaineita kanta-asiakastarjouksista, joissa tavaraa oli tarjolla rajoitettu erä.

Kauppaa ihmisten kesken

Ennen maatalouskauppias poikkesi usein tiloilla, ja hänen piti tietää sekin, milloin isäntä oli lankapuhelimella tavoitettavissa. Nykyään monet asiat hoidetaan kännykällä ja sähköpostilla. Puhelimessa pyydetyn tarjouksen kauppias toimittaa usein sähköpostilla.

– Se oli aikanaan kova uudistus, kun tarjous tuli faksilla kotiin kauppiaan allekirjoittamana, muistelee Korkeila.

Netti on helpottanut maatalouskauppaa, etenkin tiedonhankinnan osalta, Korkeila ja Mäklin tuumivat. Netin kautta voi kartoittaa konetarjontaa, mutta kaupanteossa henkilökohtainen palvelu on edelleen voimaa.

Korkeilan viimeisin konehankinta on parin vuoden takaa.

Isäntä mieli varustaa vanhan äkeensä varpajyrällä, mutta konemyyjä oli aktiivinen ja niin vaihtui koko äes uuteen seitsenmetriseen Potilaan.

Hyviä kotimaisia koneita

Kotimainen äes oli Korkeilalle luonteva valinta. Kotimaista hän suosii myös lannoitehankinnoissa.

– Yaran tuotteita käytän raaka-aineiden kotimaisuuden ja hiven­ainesisällön vuoksi, vaikka yritys onkin ulkomaisessa omistuksessa.

Sekä Korkeilan että Mäklinin mielestä K-maataloudella on hyvät kotimaiset vaihtoehdot niin kylvökoneissa, äkeissä kuin peräkärryissäkin. Yhteisellä kielellä yhteydenpito on helppoa ja jälkimarkkinointi sujuu.

Kauppias kertoo asiakkaiden usein painottavan valinnoissaan alkuperää. Hän kokee kauppiaan aseman K-maatalous-ketjussa kohtuullisen vapaaksi.

– Ketjun kautta saadaan pääosa tuote-edustuksista ja kauppias viime kädessä päättää tarjonnasta, hän kuvaa.

– Kysyntä ohjaa, me täytämme asiakkaiden toiveet.

Mäklin jää miettimään maa­talouskaupan kotimaisuuden määritelmää, K-maatalous-kauppias on erittäin kotimainen ja päättää lähellä.

– Ulkomaisten toimijoiden tulon myötä markkinat ovat muuttumassa, mutta tulevaisuudessakin läheiset kumppanit ratkaisevat.

Luomuliha on vaihtoehto

Niin Korkeilan kuin Mäklininkin ruokapöydässä kotimaisuus on suuressa roolissa. Korkeila antaa tunnustusta K-ruokakaupalle siitä, että se pitää hyvin esillä kotimaista lihaa.

– Suomalaisuus on ruoassa pääasia. Pidän kotimaisuutta takeena ruoan turvallisuudesta ja näen, että tehotuotanto ei ole meillä ongelma, hän sanoo.

Kauppias tiedustelee sikatilallisen kiinnostusta luomutuotantoon.

– Luomulihasta olisi kova kysyntä, ja kauppakin sitä haluaisi, mutta tuottajalle siinä tuotantomuodossa on vielä liikaa riskiä, Korkeila sanoo. Hän aikoo kuitenkin pysyä alalla vielä pitkään, ja pitää siksi kaikki kanavat avoimina.

– Mitään vaihtoehtoja en sulje pois.

 

Viljelijä Mikko Korkeila, Hollola

  • Isäntänä vuodesta 2005
  • Maatilalla yhdistelmä­sikala, 80 emakkoa ja 450 lihasikapaikkaa
  • Viljelyala 116 ha
  • Viljelykasvit: rypsi, sioille kevätvehnää ja rehuohraa

Kauppias Sami Mäklin, Hollola

  • Yrittäjänä vuodesta 1999
  • Maatalouspirkka Oy, myymälät Lahdessa ja Orimattilassa
  • Henkilöstön määrä: 23 henkeä


 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita