Konehuoltoa ammattitaidolla

03.11.2013 // Maija Yliaho

Konehuolto Klemola on palvellut Perhonjokilaakson viljelijöitä nykyisessä kokoonpanossaan kymmenen vuotta. Alusta asti yritys on ollut osa K-sopimushuoltoverkostoa ja pitänyt huolta, että alueen Claasit, Elhot ja muut Keskon markkinoimat koneet pysyvät työkunnossa.

Konehuolto Klemola Ay perustettiin vuonna 2003, kun Hannu Klemola sai yhteistyökumppanikseen Kasperi Kankaanrannan. Rautaista ammatti­taitoa on kerätty kuitenkin pitempään, sillä Hannu Klemola on ollut alalla jo vuodesta 1986 ja Kankaanranta 90-luvun loppupuolelta asti.

Osaamista on hankittu muutenkin kuin käytännön kautta, K-maatalous ja Konekesko kouluttavat huoltoyrittäjiään jatkuvasti. Vuosien varrella yrittäjät ovat istuneet koulunpenkillä niin kotimaassa kuin Saksassakin.

Maataloustyökoneiden lisäksi yrityksen toimialaan kuuluvat vapaa-ajan koneet ja pienkoneet moottorikelkoista ruohonleikkureihin. Työtä onkin riittänyt siihen malliin, että yritys työllistää yrittäjien itsensä lisäksi kolmannen tekijän, Joonas Heikkilän.

Konehuollolla on Asmalampin teollisuusalueella uudet ja asianmukaiset tilat. Ne rakennettiin vuonna 2009, kun vanha halli jäi töiden lisääntyessä auttamatta pieneksi.

Painopiste vuosihuoltoihin

Maatalouskonehuollon työhuiput osuvat luonnollisesti samoihin aikoihin kuin tilojenkin kiireet. Silloin sattuu ja tapahtuu, kun koneet ja miehet painavat pelloilla pitkää päivää ja välillä yötäkin. Koneita korjataan niin hallissa kuin pellon laidallakin, tilanteen ja tarpeen mukaan.

Usein apu on vain puhelin­soiton päässä.

– Keväällä ja alkukesästä Hannu on kyllä aamupäivät täysin puhelimessa, Kankaanranta naurahtaa.

– Varmaan 30–40 puhelua tulee päivittäin.

Klemola toteaa, että moni ongelma todellakin ratkeaa ihan jo puhelimessa annettujen neuvojen perusteella.

– Rahallista korvaustahan siitä ei saa, mutta onhan siitä hyvä mieli, kun pystyy auttamaan ja tietää, että työt pääsevät linjan toisessa päässä taas jatkumaan.

Perinteisesti koneita viedään korjaamolle vasta sitten, kun ne eivät enää toimi. Muutosta alkaa kuitenkin olla näkyvissä.

– Ajan tasalla olevat isännät tuovat koneet vuosihuoltoon, kun kasvukausi on ohi, Klemola toteaa.

– Vuosihuolto säästää korjauskustannuksissa, Kankaanranta painottaa.

– Monesti me huomaamme täällä, että joku ketju on löystymässä tai sähkölaitteiden säädöissä on vikaa. Kun ne hoidetaan huollossa pois, kiireaikaan ei tarvitse tulla tänne korjauttamaan rikkoontunutta konetta.

Aikataulussa hoidetut määrä­aikaishuollot helpottavat myös kone­myyjän työtä.

– Kun työkone on koko käyttö­aikansa huollettu sopimushuollossa, sen huoltohistoria on tiedossa, sanoo Risto Höykinpuro K-maatalous Toholammista.

– On huomattavasti mukavampi myydä vaihtokone, kun se on täällä säännöllisesti huollettu ja vielä ennen myyntiä laitettu kuntoon. Ja myyntiarvo säilyy, kun kone jatkossakin tuodaan merkkihuoltoon.

Yhteistyöstä etua viljelijälle

Pitkän linjan maatalouskonemyynnin ammattilaisena Risto Höykinpuro on tyytyväinen siihen, että saa myyntialueellaan toimia yhteistyössä luotettavan ja osaavan huoltoyrittäjän kanssa.

– On helppoa myydä koneita, kun tietää, että asiakkaan voi jatkossakin neuvoa tänne niin käyttöönotto-opastuksen, huoltojen kuin mahdollisten korjaustenkin kanssa.

Aktiivinen konemyynti on mieleen myös huoltoväelle.

– Mitä me sitten huollettaisiin, ellei Risto myisi koneita, Kankaanranta heittää.

Iso merkitys on myös sillä, että kun viljelijä ostaa Höykinpurolta uuden tai käytetyn koneen, hintaan kuuluu, että joku Konehuolto Klemolan väestä käy paikan päällä laittamassa koneen työlyöntiin.

– Ihan perustyökoneissa on nykyään valtavan paljon tietokonepohjaista tekniikkaa, Klemola toteaa.

– Säästytään monelta hankaluudelta, kun asetukset ja säädöt laitetaan heti alkuun kohdalleen juuri sitä käyttöä ajatellen, mihin kone on hankittu.

Maatalouden raju rakennemuutos näkyy myös kone­puolella. Tilojen määrä vähenee, mutta samaan aikaan tilakoko kasvaa, ja sitä myöten kasvavat ja monimutkaistuvat myös tiloilla käytössä olevat koneet. Niin konemyynti kuin niiden huoltokin alkaa olla erikoismiesten työtä. Höykinpuro, Klemola, Kankaanranta ja Heikkilä uskovat vakaasti siihen, että töitä tulee riittämään jatkossakin niin maatalouskoneiden käyttäjille kuin niiden kunnosta huolehtivillekin.

 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita