Kasvinsuojelun haasteet koetilalla

03.11.2013 // Minni Tapola

K-maatalouden koetilalla tehdään vuosittain useita kymmeniä kasvinsuojelukokeita, joissa tutkitaan uusia ratkaisuja kasvinsuojelun haasteisiin Suomen oloissa. Lisäksi joka vuosi testataan Viljelyohjelmareseptejä viljoille, öljykasveille ja nurmille.

Vuosikymmenien koetoiminta K-maatalouden koetilalla on vähintäänkin osoittanut, että vuodet eivät ole veljeksiä, ja kasvinsuojelussa riittää haasteita ja tutkittavaa tulevillekin vuosille.

Nyt kun viljat on puitu, sato­tulokset ja laatuanalyysit miltei valmiina, on aika palauttaa mieleen menneen kasvukauden onnistumiset ja ongelmat. Näin ensi vuoden kylvöjä ja kasvinsuojelua on helpompi suunnitella ja ehkä oppiakin jotain edelliseltä vuodelta.

Hauholla, jossa K-maatalouden koetila sijaitsee, kasvukausi oli keski­arvoa kuumempi ja kuivempi. Kylvöt päästiin tekemään edellisvuotta aikaisemmin ja kaikki kylvöt olivat valmiina 15.5. Kylvöjen jälkeen alkoi pitkä kuiva jakso, joka kesti kesäkuun puoleenväliin saakka. Tämän kuivan kuukauden aikana satoi vain 19 milliä, joista ainoastaan yksi sade oli yli viisi millimetriä.

Monet rikkakasvit itivät vasta tämän jakson jälkeen. Kuivuutta esiintyi edelleen tämän jakson jälkeenkin, ja olosuhteiden takia muun muassa laontorjunta jätettiin osin tekemättä. Lehtilannoitteet olivat tällä kasvukaudella erityisen suuressa roolissa, niiden vaikutus kasvustoihin oli silminnähtävissä keskikesällä, kun ravinteiden saanti maaperästä oli kuivuuden takia heikentynyt.

 

 

Mustalaikkuinen rapsi

 

 

 

 

 

 

 

Rikkakasvien torjuntakokeita

Kuivuus heikensi jonkin verran rikka­kasvien torjunta-aineiden tehoa, ja erityisesti peippi oli paikoitellen hankala torjua. Nähtävissä oli myös kiinnitteen suuri merkitys.

Koetilalla on tutkittu hukka­kauran torjunta-aineita jo useita vuosia yhteistyössä Bayerin kanssa. Jotta teho hukkakauraan olisi paras mahdollinen kasvuolosuhteista huolimatta, suosittelemme kokemusten perusteella kiinnitteen käyttöä. Hukkakauran torjuntakokeissa testattiin tänäkin vuonna Puma Extra ja Tooler -seosta, joka on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Teho hukkakauraan on samaa luokkaa kuin ilman tankki­seosta tehtävällä hukkakaura­ruiskutuksella.

K-maatalouden koetilalla on myös testattu ratkaisuja, kuinka ohdakkeen ja valvatin sekä hukkakauran torjunta olisi parasta ajoittaa keskenään. Toimivaksi reseptiksi on noussut tapa, jolloin ensin ruiskutetaan Puma Extra ja tästä lyhyen välin sisällä
(4–5 päivää) syvä­juurisiin rikkakasveihin tehoava aine. Aikaisemmin tehty hukkakauran torjunta on myös viljalle turvallisempi vaihtoehto.

– Rikkakasvien torjuntakokeissa oli vaihtelua maalajista riippuen, sillä multavilla mailla, jossa kosteutta riitti, rikkakasvikokeet onnistuivat odotusten mukaan ja sato­vaste oli normaali. Kuivemmilla mailla rikkakasveja esiintyi vähän ja viljojen kasvua rajoitti lähinnä kuivuus, kertoo K-maatalouden tutkija Milla Välisalo.

Yksinkertainen resepti

Tautien torjuntakokeissa on vuosia testattu nyt jo viljelyohjelma­suosituksiksi muodostuneita reseptejä Comet Pro -tankkiseoksista. Tautipaine Hauholla ennen juhannusta oli vähäinen, minkä vuoksi yhden ruiskutuksen taktiikka lippu­lehti- tai tähkän esilletulo­vaiheessa oli toimiva.

Tämänhetkiset Viljelyohjelman suositukset tautien torjuntaan ovat maan tehokkaimmat ja helppokäyttöisimmät, esimerkiksi Comet Pro ja Prosaro -seosta voi käyttää kaikille viljoille, peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla. Seoksen teho on osoittautunut erittäin hyväksi kaikkia yleisimpiä viljojen kasvitauteja vastaan.

– Öljykasveilla esiintyi runsaasti mustalaikkua, joka aiheuttaa mustia laikkuja varteen ja lituihin. Mustalaikkutautia esiintyy juuri tämän tapaisina kesinä kun on kuivaa ja kuumaa. Tauti tulee torjutuksi pahkahomeruiskutuksen yhteydessä. BASFin uusi valmiste Ephilor tehosi erinomaisesti mustalaikkuun, muilla valmisteilla teho oli hyvä tai tyydyttävä, Välisalo sanoo.

Nyt syksylläkin riitti haasteita kasvinsuojelussa. Syysviljoissa esiintyi paljon kahukärpäsiä niin Hauholla kuin ympäri maata. Pitkään jatkunut lämmin syksy sai kärpäset lisääntymään aktiivisesti oraissa, ja paikoitellen pääversot oli syöty kokonaan. Hauholla rukiissa oli myös ruostetta. Lumihomeen torjunta tehtiin Sportakilla lokakuun puolenvälin jälkeen. Edellinen talvi opetti, että lumihomeen torjunta oli välttämätön syysviljoilla. Kasvustot, jotka eivät saaneet lumihomeen torjuntaa, olivat kokonaan tuhoutuneet.

 

Koetilan rukiin Viljelyohjelma-kokeet keväällä 2013. Kasvustot, jotka eivät saaneet lumihomeen torjunta-aine Sportakia, olivat keväällä tuhoutuneet miltei kokonaan.

 

Raskaan sarjan uutuus

Vuonna 2010 esitelty Tooler on nopeasti kasvanut yhdeksi Suomen suosituimmista rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuista kasvinsuojeluaineista. Sen suosio perustuu laajaan tehoon, luotettavuuteen ja hellävaraisuuteen, unohtamatta esimerkiksi helppokäyttöisyyttä, hyviä tankkiseosmahdollisuuksia tai edullista hehtaarikustannusta. Nyt tuo menestystarina on saamassa jatkoa, kun K-maatalous ja Basf julkaisevat yhteistyössä kauden 2014 painavimman uutuuden: Tooler Heavyn.

Kyseessä on suomalaisiin olosuhteisiin ja suomalaista viljelijää varten kehitetty tuote, joka tarjoaa kohdennetun ratkaisun erityisesti syysviljojen rikkakasvien torjuntaan. Tooler Heavy tuo lisää luotettavaa tehoa suuriin saunakukkiin ja mataraan.

K-maatalouden koetilalla kokeiltiin kuluneena kesänä Tooler Heavyn tehoa syysviljalohkolla, jossa kasvoi runsaasti niin syys- kuin kevätitoistakin saunakukkaa. Uusi valmiste tehosi todella hyvin suureen, jo nupulla olevaan 20 senttiä korkeaan saunakukkaan. Täytyy lisäksi mainita, että myös normaali Tooler tehosi syysviljojen annoksella erittäin hyvin syysitoisiin saunakukkiin.

 

Ceylon-syysvehnässä kasvoi ruiskutushetkellä 20-senttistä saunakukkaa, jonka Tooler Heavy kukisti hyvin.

 

 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita