Ennen vanhaan

20.02.2013

K-maatalouden koetilan viisi vuosikymmentä

Keskon ja Suomen Vähittäiskauppiasliiton piirissä oli jo 1950-luvulla todettu oman koetilan tarpeellisuus. Koetilan hankinnasta ja erityisen säätiön perustamisesta päätettiin 17.6.1963. Charpentier-suvun perikunnalta ostettiin Keski-Hahkialan kartano ja osa Länsi-Hahkialan kartanoa, maata yhteensä noin 308 hehtaaria, josta peltoa 90 hehtaaria. Nimeksi annettiin Länsi-Hahkialan opetus- ja koetila. Koetila on toiminut aktiivisesti suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäjänä. Eri vuosikymmeninä korostuvat ajan hengen ja tarpeiden mukaan tutkimus- ja kehitystyö sekä tilan opetuskäyttö.

60-luku painottui toiminnan aloittamiseen, perusteiden luontiin ja rationalisoinnin tutkimukseen. Ensimmäiset kasvinviljelykokeet aloitettiin 21.8.63, kun syysvehnän ja rukiin lajikekokeet kylvettiin. Konekalusto uusittiin: muun muassa Clayson-puimuri, Nuffield-traktori, Ugerlöse-niittosilppuri, Vicon-sokerijuurikkaan­nostokone, Strangko-lypsylaitteet otettiin käyttöön.

Taimituotanto, peltokasvien jalostus ja teknologia olivat 70-luvun painopisteitä. Jalostustyön kohteina olivat muun muassa monitahoiset, korkeavalkuaiset 2-tahoiset ja mallastyyppiset ohrat. Tutkimusaiheina olivat esimerkiksi Tiitus-kauran varastointikoe muovi- ja paperisäkeissä, irtolannoitteiden säilytys- ja käyttö, kukkakokeet ja sipulin lannoitus. Sipulin lannoitus- ja istutuskoneen testaus johti sarjatuotantoon 1977.

Kävijämäärien huippu saavutettiin vuonna 1980, kun vierailijoita tilalla kävi yli 10 500. Aikakaudella korostuu tietotekniikan kehitys. Peltokoetoimintaa varten hankittiin näyttökirjoitin ja tiedonkäsittelylaite. Lajittelijan tietokoneohjaus, triööri ja puoliautomaattinen lavauslaite kuvaavat teknologian esiinmarssia. Parhaina vuosina testattiin noin 150 kone- ja laiteyksikköä. Lisämaiden oston myötä pinta-ala kasvoi pellon osalta 175 hehtaariin ja metsän osalta 350 hehtaariin.

Kasvinjalostustyön tuloksena 1986 lajikeluetteloon hyväksyttiin muun muassa Kymppi-mallasohra. Tomaatti- ja yrttikokeilut jatkuivat kasvihuoneessa, muun muassa kirsikkatomaatti ja yrttiruukut olivat tutkimuskohteina.

1990-luvulla kiinnostuksen kohteiksi nousivat biologinen torjunta (petopunkit) ja bioenergia (energiapaju). Koneiden osalta koetoiminnan luonne muuttui laitekuvausten suuntaan, ja myyntinäyttelyiden rooli kasvoi. Elektroniikka ja tietotekniikka korostuvat edelleen. Uusi siemenvarasto ja toimisto rakennettiin 1998.

Vuonna 2001 Karl Fazer osti kartanonmäen ja sitä ympäröivän maa-alueen sekä koetilan metsät. Tutkimus- ja koetoiminta jatkuu aktiivisena. Kaupan maataloussäätiön tiloissa on muun muassa siemenkeskus, joka kunnostaa ja pakkaa merkittävän osan K-maatalouden myymästä sertifioidusta siemenestä.

Vuonna 2004 saavutettiin uusi ennätys, kun lajikelistalle hyväksyttiin kuusi uutuuslajiketta. Samoin vuonna 2009 kuusi lajiketta hyväksyttiin. Viljalaboratorion toiminta siirtyi koetilalle 2008. K-maatalouden Viljelyohjelmakokeet tulevat merkittäväksi osaksi tutkimusta. Viljelyohjelmapäiviä on järjestetty heinäkuun viimeisellä viikolla vuodesta 2007. Vuonna 2012 koeruutuja oli lähes 3 000, joista kaksi kolmasosaa lajikekokeita.

Vuosien varrella kotimaisia ja kansainvälisiä kumppaneita, yhteistyötahoja ja toiminnan vastuuhenkilöitä on ollut mukana runsaasti. Tänä vuonna koetilan toimintaa esitellään eri yhteyksissä muun muassa seuraavassa lehdessä. Juhlistamme 50 vuotta elokuun 2. päivänä koetilan Viljelyohjelmapäivillä.
 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita