Nykyaikaisella kalustolla

07.02.2012 // Diana Jance

Zemgalen maakunta on Latvian viljavimpia seutuja. Via Baltica kulkee tätä kautta, pellot ovat täällä suuria, metsiä ei juuri näy. Tilat ovat yleensä suuria ja maat hyvin hoidettuja. Syksyn sumu kietoo vaippaansa viheriöivän talvivehnän, rapsipellot ja kevätkylvöä varten kynnetyt vainiot. Via Baltican pohjoispää peittyy varmaan jo lumeen. Maatilat ovat panostaneet viime vuosina aktiivisesti nykyaikaiseen kalustoon.

Ajan maatalousosuuskunnan viljasiilojen ja traktorivajojen ohi. Raskas maataloustekniikka odottaa kevättä.

Nykyään myös traktorien perävaunut ovat merkittäviä maatilan apuvälineitä, ja erityisen tehokasta, Liettuassa valmistettua viljavaunua, Grain Transporter GPP23, olenkin matkalla tutkimaan maanviljelijä Persijs Kaufmaniksen tilalle.

Konekesko myi jo kuluneena kesänä viisi tämäntyyppistä vaunua. Koko Latviassa niitä on noin kolmekymmentä. Suurin osa on aiemmin hankittuja, mutta kesästä lähtien Konekesko on ollut ainoa virallinen edustaja.

Tilojen koko vaihtelee

Tilojen keskikoko on Latviassa melko pieni, mutta Juskeni-niminen tila on tavallinen tämän seudun maatila – kaikkiaan 750 hehtaaria. Suurimmat tällä alueella käsittävät pari tuhattakin hehtaaria. Juskenin isäntä Persijs Kaufmanis (61) omistaa tällä hetkellä 350 hehtaaria maata, loput hän on vuokrannut kymmeneltä suuremmalta tai pienemmältä maanomistajalta. Kaukaisimmalle vuokramaalle on talon pihalta matkaa 20 kilometriä.

Tila kasvaa vähitellen: tänä vuonnakin isäntä on ostanut 37 hehtaaria.

Sukupolvesta toiseen

Tämä maatalousyritys on nyky­aikainen ja tehokas. Ympäri vuoden työskentelee vain viisi työntekijää ja lisäksi vielä isännän poika, joka on mekaanikko ja hoitelee kaiken tekniikan. Poika aikanaan myös perii kaiken.

– Hän ei pelkästään osaa korjata koneita, hän myös pystyy aina tekemään niistä parempia, Kaufmanis sanoo ylpeänä.

– Ellei maanviljelijällä ole jälkeläisiä, jotka haluavat ja osaavat aikanaan ottaa vastuulleen hänen työnsä, ei tilan eteen uurastaminen ole vaivan arvoista. Kysehän ei ole vain suurin rahasijoituksin aloitetusta bisneksestä vaan myös hoidetusta ja elävästä maaseudusta.

Kaufaniksen isoisän talo näkyy läheisen koivikon takaa. Isäntää kuunnellessa saa vaikutelman, että hän on todellakin esi-isensä taitojen ja unelmien jatkaja. Hänen isoisänsä joutui aikoinaan yhdessä yössä pakenemaan mailtaan, muuten hänet olisi monien muiden tilanomistajien tavoin karkotettu Siperiaan 1949.

Entinen kolhoosin traktoristi Persijs Kaufmanis aloitti aikoinaan, 1992, yksityisen maatalouden harjoittamisen yhdellä vanhalla, kolhoosilta perityllä M 40 -traktorilla ja 40:llä naapureilta ostetulla hehtaarilla. Vuosien mittaan tilalla on kasvatettu niin karjaa kuin sokerijuurikasta. Nyt Kaufmanis erikoistuu talvirapsiin ja vehnään.

Nykyaikainen konekalusto

Tilan vaikuttavassa konehallissa seisoo kuusi traktoria, kaksi leikkuupuimuria ja kaksi auraa sekä runsaaasti pienempää kalustoa. Kesällä pelloilla Kaufmanis on yhteydessä työläisiinsä radiopuhelimilla. Paljon on todella muuttunut verrattuna entisaikoihin! Keskustellessa hänen kanssaan voi vaistota, että hänelle ovat tärkeitä niin hänen kylvämänsä maat kuin myös tekniikan tehokkuus ja työläisten hyvinvointi.
Suurin osa koneista on maalattu vaaleanvihreiksi, ja sama väri tilattiin tehtaalta myös uuteen Grain transporter -vaunuun, jota on jo vuoden ajan koeteltu tilan tositoimissa.

Isäntä ylistää liettualaisen Umegasin valmistamaa viljavaunua. GPP23:n avulla viljan voi korjata pellolta kolmasosassa siitä ajasta, jonka sadonkorjuu vaati aiemmin. Se on tärkeää, sillä laadukasta viljaa korjattaessa aikaa on joskus vain pari päivää ennen seuraavaa sadetta. Tärkeää on myös vaunun hinta. GPP23 maksaa kolmasosan vähemmän kuin vastaava Saksassa tai Ranskassa valmistettu vaunu.

Perävaunu on helppo kuljettaa, kun sen eteen "valjastaa" vähintään 160-hevosvoimaisen traktorin. Isäntä suosittelee kuitenkin tilaamaan vähän leveämmät renkaat – tavalliset ovat 600-milliset, mutta 750-milliset ovat paljon varmemmat kostealla savipohjalla.

Perävaunua voi täydentää erilaisin lisävarustein. Vaunuun saa esimerkiksi lisälaidat, jolloin pystyy ottamaan enemmän viljaa kerralla. Kaufmaniksen vaunulla voi kuljettaa 3 000 kiloa viljaa, ja sen pystyy tyhjentämään neljässä minuutissa.

Lisävarusteena viljavaunuun on saatavissa hydraukiset jarrut, ohjaava akseli sekä kameravarustus purkamisen helpottamiseksi.

Kriisi ei koske maanviljelijöitä

Paluumatkalla näen joitakin umpeen kasvaneita peltoja. Paljon maalaisia on lähtenyt Länsi-Eurooppaan etsimään parempaa elämää. Maaseudulla on vaikea löytää työtä.

Aivars Metla-Rozentals Konekesko Jejgavasta ei lainkaan hyväksy pessimististä neäkemystäni:

– Kriisi ei koske Latvian maanviljelijöitä! Ne, jotka osaavat ammattinsa kunnolla, ne jotka eivät pelkää isännöidä ja täydentää osaamistaan ja tietojaan sekä ennen kaikkea, suunnitella järkevästi tulevaisuutta osallistuen Euroopan rahastojen tarjoamiin ohjelmiin ja pankkiluottoihin, ne eivät kriisiä tunnekaan.
Konekesko Latvia on suurin maatalouskoneiden myyjä Latvias­sa ja tuntee epäilemättä parhaiten maatalouden tilanteen. Juuri Konekeskolta vähintään 30 prosenttia Latvian viljelijöistä on ostanut nykyakaisen suurmaatalouden vaatimaa tekniikkaa.

Faktaa

  • Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on Latviassa noin 15 prosenttia. Peräti 17 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä työskenteli maatalouden parissa vuosituhannen vaihteessa ja kolme prosenttia maatalouden raaka-aineita jalostavassa teollisuudessa.
  • Yli kolmannes maan kokonaispinta-alasta on maatalousmaata. josta kaksi kolomannesta on peltomaata. Viljelytuotanto on keskittynyt maan hedelmällisiin eteläosiin. Karuilla Itä- ja Keski-Latvian vuoristoalueilla keskitytään lähinnä kotieläinkasvatukseen.
  • Viljakasvien lisäksi Latviassa viljellään lähinnä puussa kasvavia hedelmiä kuten omenoita. Maidontuotanto muodostaa noin neljänneksen maatalouden tuotoksesta.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita