IPM – tarpeenmukaista kasvinsuojelua

06.12.2012 // Elina Seppä ja Aino-Maija Alanko

Torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivi (2009/128/EY) astui voimaan 25.11.2009. Direktiiviin perustuva kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintasuunnitelma eli NAP (National Action Plan) valmistui Suomessa vuonna 2011 laajan työryhmän työn tuloksena. Direktiivin ja kansallisen suunnitelman tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristö- ja terveysriskien minimointi ja siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun. Direktiivi velvoittaa viljelijöitä vuodesta 2014 alkaen soveltamaan integroidun torjunnan eli IPM:n yleisiä periaatteita. Direktiivi toimeenpantiin Suomessa uudella lailla kasvinsuojeluaineista (1563/2011), joka astui voimaan tämän vuoden alusta.

Integroitu kasvinsuojelu (IPM – Integrated Pest Management) on yksinkertaisesti sanottuna kasvint­uhoojien torjuntamenetelmä. Integroidun kasvinsuojelun yleisinä periaatteina ovat ennalta­ehkäisevien menetelmien käyttö, kasvintuhoojien tarkkailu kasvukauden aikana, vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttö mahdollisuuksien mukaan, tarpeenmukainen kemiallinen torjunta ja kasvinsuojelun tehokkuuden seuranta. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen integroidun torjunnan yleisistä periaatteista (7/2012).

IPM:n yleisten periaatteiden mukaisesti kaiken perustana ovat ennakoivat toimenpiteet. Näistä tärkein on monipuolinen viljelykierto, jolla voidaan ehkäistä kaikkia kasvintuhoojia. Kasvilajikkeita ja -lajeja tulisi vaihdella. Maan muokkauksella, tasapainoisella lannoituksella ja huomioimalla lajikkeiden kestävyyden eri kasvintaudeille voidaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä vähentää. Kasvukauden aikana ennen kasvinsuojeluaineiden ruiskutusta peltolohkoja tulisi tarkkailla ja tehdä tarvittavat toimenpiteet tarkkailun perusteella, joten eri kasvintuhoojat tulee osata tunnistaa. Aineet täytyy ostaa kuitenkin jo talvella, joten pitkäjänteisen tarkkailukirjanpidon avulla pystytään esimerkiksi edellisen kasvukauden aikana tehtyjen havaintojen perusteella ennakoimaan seuraavan kesän kasvinsuojelutarpeet. Olemassa olevat kynnysarvot ja ennuste­mallit auttavat päätöksenteossa. Käsittelemättä jätetyillä alueilla eli torjuntaikkunoilla voidaan seurata toimenpiteiden tehoa. Kasvukauden lopulla tulee muistaa kirjata tehdyt toimenpiteet, havainnot ja tehtyjen toimenpiteiden tehot.

Tarkkailu ja ainevalinta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan ehkäistä kasvinsuojeluaineresistenssin syntymistä. Eri tehoaineita ja vaikutustavaltaan erilaisia kasvinsuojeluaineita tulisi vaihdella ja muistaa myös monipuolinen viljely­kierto. Kasvinsuojeluaineita on käytössä rajallinen määrä, joten uusien kestävien kasvintuhoojien syntymiseen ei ole varaa. IPM:n tavoitteena on vähentää riippuvuutta kasvinsuojeluaineista kuitenkin niin, että sadon määrä ja laatu säilyvät sekä toiminta on taloudellisesti kannattavaa.

IPM-ajattelutapaan kuuluvat myös muut kuin kemialliset kasvin­suojelutoimenpiteet ja näitä tulisi hyödyntää ensisijaisesti, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. Biologista torjuntaa on kehitetty pitkälle kasvihuoneissa ja se toimii suljetuissa olosuhteissa hyvin. Pelto-olosuhteisiin biologisen torjunnan soveltaminen on haasteellista ja kallista, mutta uusia innovaatioita syntyy koko ajan. Mekaanisia kasvinsuojelutoimenpiteitä hyödynnetään erityisesti puutarhatuotannossa ja niitä on tutkittu maailmalla viljantuotantoonkin.

Integroitu kasvinsuojelu ei siis ole pelkkä kumma sana vaan varsin tuttu toimintamuoto itse kullekin kasvinsuojelun kanssa toimivalle. Aivan kuin lääkärikin lääkitsee potilaansa tarpeenmukaisella annoksella lääkettä, samoin viljelijä valitsee pellolla tekemiensä havaintojen pohjalta, omaan tietoon ja asiantuntevaan myyjään luottaen kasvinsuojelu­aineen, joka on lohkokohtaisesti sopiva valmiste hänen kasvustonsa tuholais-, tauti- tai rikkakasvi­ongelmaan. Kasvin­suojeluainetta valitessa kiinnitetään huomiota myös käyttömäärään, käsittelyajankohtaan ja mahdollisiin rajoituksiin. Kasvinsuojelutoimien jälkeen on tärkeää käydä havainnoimassa kasvinsuojeluaineen teho. Eihän lääkärikään voi jättää potilastaan seuraamatta hoito- ja lääkitys­toimenpiteiden jälkeen, sillä aina on komplikaatioriskejä. Tärkeintähän on, että potilas jää henkiin.

Harkituilla kasvinsuojelutoimenpiteillä halutaan taata viljelykasville paras mahdollinen kasvu, jotta se tuottaisi parhaimman mahdollisen ja laadukkaan sadon järkeviä ja toimivia viljely­panoksia käyttäen, ympäristöä huomioiden ja riskejä minimoiden.

 

Pellonpiennartapahtumissa vaihdetaan tietoa tutkijoiden sekä viljelijöiden kesken ja opitaan yhdessä.

 

Kirvoja esiintyi Uudellamaalla paikoitellen runsaasti.
 

 

 

 

 

 

 

FAKTAA

Myös ruiskujen testausvaatimus laajenee koskemaan kaikkia ammattikäytössä olevia ruiskuja. Laki mahdollistaa joissakin tapauksissa poikkeamisen testaamisesta esimerkiksi reppuruiskuille ja kannettaville ruiskuille. Poikkeuksista päättää maa- ja metsätalous­ministeriö ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin perusteella. Ruisku pitää testata viiden vuoden välein vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen testaus on tehtävä kolmen vuoden välein. Tässäkin tapauksessa ympäristötuen mukainen testaus kelpaa sellaisenaan, ja ruisku tulee testata sitten, kun vanha testi umpeutuu.

PesticideLife – kasvinsuojelua todettuun tarpeeseen

PesticideLife on EU:n Life+ -ohjelman osittain rahoittama hanke. Tutkimuksen tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristöriskien minimoiminen ja siirtyminen IPM-menetelmien käyttöön. Tietoa tuotetaan EU:n puitedirektiivin mukaisen kansallisen toimintasuunnitelman (NAP= National Action Plan on the Sustainable Use of Pesticides) laatimista ja sen jatkuvaa päivittämistä varten. Demonstraatioita on tehty viljoilla vuosina 2010 – 2012 77 viljalohkolla. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla sijaitsevilla tiloilla kokeiltiin jo käytössä olevia ja vielä kehitettäviä IPM -menetelmiä.

Sääoloiltaan kolmena hyvin erilaisena kesänä testattiin IPM menetelmiä kasvinsuojelun näkökulmasta. Haasteet olivat näinä kolmena kesänä erilaiset. 2010 kesä oli lämmin, 2011 myös lämmin, mutta syksy oli erittäin sateinen ja märkä, mikä vaikeutti syysviljojen kylvöä. Kesä 2012 alkoi viileänä ja monin paikoin vettä tuli koko kesän. Kasvitaudeilla ja rikkakasveilla oli hyvät olosuhteet ja tuomikirvojakin jouduttiin torjumaan muutamalla Uudenmaan peltolohkolla.

Demonstraatiolohkoja oli kullakin tilalla kahdesta kolmeen ja hankkeessa keskityttiin ainoastaan viljakasveihin. Demonstraatiolohkoilla tutkittiin eri kasvinsuojeluaineiden vaikutusta satoon käsittelemättömien ruutujen avulla. Koeruutujen satoja vertailtiin keskenään ja pyrittiin laskemaan kunkin kasvinsuojeluainekäsittelyn vaikutus satoon sekä kiloissa että euroissa. Kaikkien kolmen vuoden tulokset julkaistaan maaliskuussa 2013.

Jokainen demonstraatiotilan isäntä sai valita kymmenestä eri IPM menetelmästä kolme, joita hän demonstraatioiden ohella huomioi omissa viljelytoimenpiteissään. Suosituimmat menetelmät kolmena vuonna olivat viljelykierto, maan muokkaus ja torjunta-aineresistenssin välttäminen. Kunkin demonstraatiokesän päätteeksi tehdyt kasvinsuojelutoimenpiteet arvioitiin ja pohdittiin yhdessä viljelijöiden kanssa. Viljelijöiltä kerätyn palautteen perusteella omat asenteet muuttuivat hankkeen aikana, vaikka mitään uusia ja mullistavia menetelmiä ei noussutkaan esiin.

Viimeinen hankevuosi keskittyykin IPM viestintään yhdessä muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Uusia viljelijöitä pyritään saamaan mukaan testaamaan IPM menetelmiä. Tavoitteena on kehittää viestintää viljelijöiden tarpeiden mukaiseksi, jotta he löytäisivät tarvitsemansa tiedon helposti sekä tiivistää yhteistyötä viljelijöiden, tutkimuksen ja neuvonnan kesken.

Kiinnostuitko ja haluatko mukaan testaamaan IPM –menetelmiä kasvukaudella 2013? PesticideLife etsii uusia sopimusviljelijöitä. Sopimus on kirjallinen, mutta muodollinen ja tarjoamme tukea IPM –menetelmien testaamiseen ennen vuotta 2014. Järjestämme keskustelutilaisuuden Jokioisilla tammikuun lopulla, jossa yhdessä pohdimme mitä IPM oikein tarkoittaa käytännössä, mitä opittavaa olisi vielä lisää ja mikä IPM:ssä tuntuu haasteelliselta. Kesän jälkeen järjestämme palautekeskustelun. Lisäksi kauttamme saa ajantasaista tietoa eri IPM menetelmistä ja hankkeemme tuloksien perusteella tietoa, miten eri IPM menetelmät vaikuttavat taloudellisesti. Ota yhteyttä Projektitutkija Aino-Maija Alankoon (aino-maija.alanko@mtt.fi).

FAKTAA

Kasvinsuojelukoulutusta tulee olemaan tarjolla myyjille, neuvojille ja kaikille, jotka ammatissaan käyttävät kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto on pakollinen kaikille ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineiden myyjille marraskuun lopusta 2015 lähtien. Tukesin kokoamassa koulutustyöryhmässä luodaan koulutus- ja tutkintojärjestelmä, joka valmistuu ensi vuoden marraskuun loppuun mennessä, kertoo ylitarkastaja Pauliina Laitinen Tukesista. Koulutustyöryhmässä on mukana myös Rautakeskon edustajat. Tärkeää on muistaa, että ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän ei tarvitse suorittaa uutta tutkintoa, ennen kuin tukeen sidottu kasvinsuojelukoulutus vanhenee. Jos siis tänä talvena käy koulutuksen, uusi tutkinto pitää suorittaa viiden vuoden kuluttua, tarkentaa Laitinen. Asetuksessa määriteltyyn koulutusohjelmaan sisältyy myös integroitu kasvinsuojelu.

FAKTAA

Kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamia ympäristöriskejä voidaan vähentää käyttämällä tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Niiden käyttöön rohkaistaan jatkossa myös vesistösuojakaistojen yhteydessä. Uudessa järjestelmässä suojaetäisyys vesistöön on määritelty jokaiselle valmisteelle erikseen aineen vesieliömyrkyllisyyden, käyttömäärän ja mahdollisen tuulikulkeuman perusteella. Suojaetäisyyksien minimi tulee olemaan 3 m, ja maksimi peltoviljelyssä 20 m, pensailla ja taimistoilla 30 m ja hedelmätarhoissa 50m. Erilaiset suuttimet tullaan luokittelemaan sen mukaan, miten paljon ne vähentävät tuulikulkeumaa, kertovat ylitarkastajat Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari TUKES:lta. Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällyksiin tulee jatkossa tarvittavat suojaetäisyydet tuulikulkeumaa alentavien suutinten luokitusten mukaan. Esimerkiksi useimmilla rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuilla valmisteilla suojaetäisyys tulee olemaan 3 m.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita