Hometoksiineja vai ei?

16.01.2012 // Marjo Serenius

Viljan aistinvarainen arviointi kertoo laadusta: haiseeko vilja homeelle, näkyykö punertavia surkastuneita jyviä? Vilja voi olla saastunut punahomeella, mutta punahomeisuus sinänsä ei kerro, onko siinä hometoksiineita.

Jos viljan kukinnan aikaan sateet pääsevät yllättämään tai kelit eivät suosi puinteja, on riski punahomeiselle viljalle suuri. Punahome on yleisnimitys Fusarium-sienten aiheut-tamille tartunnoille. Punahomeet aiheuttavat tyvitauteja, mutta sadon käytön kannalta pahempi on tähkän tai röyhyn altistuminen.

Punahomeet tuottavat mykotoksiineja

Sieni itsessään ei ole niin paha kuin sen tuottama myrkky eli mykotoksiini. Viljassa voi esiintyä punahomeita, mutta ei välttämättä toksiineja. Yleisimmät punahomeiden tuottamat toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON) ja HT2 ja T2. Kauralla punahometartunnan oireet ovat lieviä tai vaikeasti havaittavia kasvukaudella, mutta DON-pitoisuudet voivat silti olla korkeita. Puidussa sadossa tartunnan voi aistia surkastuneista, punertavista jyvistä. Kaura on alttein saamaan tartunnan heti röyhylle tulon jälkeen etenkin, jos on sateista. Myöhäinen tartunta-ajankohta lisää mykotoksiiniriskiä, mutta toksiinien muodostus riippuu ympäristöoloista, joita ei tunneta hyvin. Tiedetään, että sadonkorjuun viivästyminen sateiden vuoksi lisää mykotoksiiniriskiä.

Ennaltaehkäisy

Punahomeet säilyvät siemenissä ja niitä on vaikea havaita päällepäin. Sertifioidun, puhtaan tai peitatun ja lajitellun siemenen käyttö vähentää tyvitautien tartuntariskiä. Puna­homeet talvehtivat pellolla kasvijätteissä. Syysmuokkauksen – sekä kynnön että kevennetyn muokkauksen – on todettu vähentävän sienitartukkeen määrää kasvijätteessä verrattuna keväällä tehtävään muokkaukseen. Olkijäte tulisi hävittää tehokkaasti joko muokkaamalla tai paalaamalla. Vilja viljan perään, etenkin kauran yksipuolinen viljely, lisää saastuneen olkijätteen määrää maassa. MTT:n tutkimuksissa ilman viljelykiertoa tapahtuvan suorakylvön on todettu lisäävän hometoksiineja. Parhaita esikasveja viljalle ovat tartunnan minimoimiseksi öljykasvit, herne ja nurmet. Punahomeriski on suurin turvemaiden viljelyssä.

Entä, jos sää ei suosi?

Säähän emme voi vaikuttaa, mutta sen tuomat riskit on hyvä tiedostaa. Pahin riski punahomeille on, jos alkukasvukausi on kuiva, kukinta-aika sateinen ja puinti-aika kostea ja vaihteleva lämpötilaltaan. Sadonkorjuuta voidaan varmistaa valitsemalla riittävän aikaisia lajikkeita ja kylvämällä riittävän ajoissa. Laontorjunnalla kasvusto pidetään pystyssä ja ilmavana, mikä vähentää punahomeriskiä.

Myöhästynyt kasvukausi on aina riski. Punahomeen kestäviä lajikkeita ei vielä ole, mutta alttius tartunnalle vaihtelee lajikkeissa. Yleisesti ottaen aikaisissa lajikkeissa toksiineja on ollut vähemmän, mutta ei selitä kaikkea. MTT:n julkaisemien tutkimusten mukaan virallisissa kokeissa Ylistarossa eniten DON-muodostajia on todettu vuosina 2008–2009 kauran Aslak-, Fiia-, Ivory-, Julius-, Steinar- ja Eemeli-lajikkeilla. Puna-homeen torjuntaan on hyväksytty Juventus ja Prosaro, joita voidaan ruiskuttaa kukinnan aikaan. Ruiskutus on suositeltavaa, jos tartuntariski on olemassa ja sateita odotettavissa. Norjassa Bioforsk on todennut kukinnan aikana tehdyn ruiskutuksen alentavan myös viljan DON-toksiinipitoisuutta.

Pui laatua laariin

Tuleentumisen aikoihin on oltava tarkkana, jos sää on kosteaa ja lämpötila vaihtelee. Vilja tulisi puida mahdollisimman pian tuleentumisen jälkeen. Puidessa tuuli säädetään suurelle, jotta pienet, surkastuneet jyvät jäävät peltoon. Lakopaikat puidaan erikseen. Vilja kuivataan pian korjuun jälkeen alle 14 prosentin kosteuteen, mieluiten lämminilmakuivurissa. Esipuhdistajalla poistetaan vielä saastunnan saaneita pieniä, surkastuneita jyviä, joissa toksiinipitoisuudet ovat korkeimmat. Vilja varastoidaan kuivana alle 14 prosentin kosteudessa. Jos varastossa kosteus nousee yli 18 prosentin, riski toksiinien muodostumiseen lisääntyy huomattavasti.

Saastuneen viljan kunnostus

Toksiinit vaikeuttavat viljan rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi. DON-toksiinilla saastuneen viljan käyttö tilalla kannattaa harkita tarkkaan. Pahiten saastuneet erät kelpaavat vain energiaksi. Siat, hevoset ja siipikarja ovat arimpia toksiineille, joita voi olla myös kuivikeoljessa. Rehuerän saastuminen huomataan yleensä vasta eläintuotoksen heikkenemisestä ja eläinten sairastumisesta. DON-toksiinit aiheuttavat muun muassa vastustuskyvyn heikkenemistä.

Varastointi voi lisätä toksiinipitoisuutta rehussa tai kuivikeoljessa. Ruotsissa on todettu, että viljan happokäsittely ei alenna toksiinipitoisuutta tai estä sen lisääntymistä varastoinnin aikana. Sen sijaan hapettomat olosuhteet estävät toksiinien tuoton. Punahomeiset erät kannattaakin kunnostaa, jos niitä käytetään tilalla rehuksi tai siemeneksi. Viljan laatu paranee merkittävästi lajittelemalla ja kuorinnalla, minkä avulla toksiinipitoisuudet alenevat jopa 90 prosentia. DON-toksiini on vesiliukoinen ja kaurahiutaleiden valmistusprosessissa höyrytys ennen litistystä vähentää DON-pitoisuuksia.

Punahomeisen viljan käyttö

Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan toksiniiriskiä rehussa pienentää. Lajittelu- ja kuorintajäte kannattaa käyttää energiaksi. Toksiinipitoisuudet ovat kaikkein korkeimmat tässä jakeessa. Lihakarja kestää toksiinipitoista rehua paremmin kuin hevoset tai siipikarja. Emakoille ja pikkuporsaille toksiinipitoista rehua ei tulisi syöttää. Tosin MTT:n tutkimusten mukaan kevyt ja osittain itänytkin vilja voidaan käyttää sioille joko laimennettuna (1:10) parempilaatuiseen viljaan tai osittain sellaisenaan. Homemyrkkyhaittoja epäiltäessä voi rehua testata sekoittamalla sitä puhtaaseen viljaan ja syöttämällä aluksi pienelle eläinmäärälle, mieluiten lihakarjalle. Jos rehun kulutus ei laske eikä kasvu hidastu, voidaan rehun käyttöä jatkaa. Markkinoilla on toksiininsitojia, joiden tehoa ei ole riittävästi todistettu eikä EU ole niitä hyväksynyt. Toksiininsitoja-aineet ovat lähinnä kehitetty Aspergillus-homeita vastaan ja niiden tehosta punahomeiden toksiineja vastaan ei ole riittävää näyttöä.

DON-toksiini alentaa myös siemenen itävyyttä, mikä tulee huomioida. Heikosti itävää siementä käytettäessä siemenmäärän lisääminen ei takaa tasaista orasta. Punahomeilla saastuneen erän kunnostus omaksi siemeneksi ei ole välttämättä kannattavaa. Sertifioidun, peitatun siemenen käytöllä saadaan varmemmin tasainen kasvusto ja pienennetään tyvifusa-rioosin riskiä. Samalla hyödytään uusista satoisammista lajikkeista.

Lisätietoja viljanturvallisuusseurannasta ja punahomeista: www.vyr.fi

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita