Viljan typenotto esiin

23.11.2017 // Anne Kerminen

4/2017

Viime kesänä viljojen typenottorytmiä mitattiin neljällä koepaikalla Yara N-Sensor -teknologiaan perustuvalla mittarilla.

Mittauksia tehtiin syys- ja kevätvehnällä sekä ohralla K-maatalouden koetilalla Hauholla sekä Vihdissä, Loviisassa ja Inkoossa. Mittausvälineenä käytettiin Yaran kehittämää käsikäyttöistä mittaria, joka perustuu Yara N-Sensor -teknologiaan.

Kasvukauden viileys ja juhannuksen ajan kiihkeä kasvurytmi näkyvät tuloksissa selvästi. Menetelmällä voi seurata typenottoa tähkälle tuloon asti.

Viljojen typenotto riippuu useasta tekijästä, kuten lohkon maalajista ja multavuudesta, kasvukauden säätilasta ja annetusta lannoituksesta. Olosuhteiden vaihdellessa oikean lisälannoitusajan määritteleminen on haasteellista ilman mittausta. 

Syysvehnällä hidas alku ja loppukiri

Syysvehnien kevät oli tuskien taivalta ja moni oli valmis jo luovuttamaan, kun kasvustot jurottivat kesäkuulle asti. Toukokuun loppuun mennessä kasvustot olivat ottaneet typpeä eri lannoitustasoilla vain noin 30 kg/ha.

Kesäkuu alkoi vähän lämpimämpänä ja vihdoin tuli kaivattuja sateita, jotka innostivat syysvehnäkasvustot hämmästyttävään kasvuun. Viileydessä kehittyneet vehnät olivat pensoneet villisti ja sato-odotukset nousivat.  

Kesäkuun puolivälissä syysvehnä otti kymmenen päivän aikana jopa 40 kg typpeä hehtaarilta. Tämä ajankohta oli paras hetki tehdä syysvehnän ensimmäinen lisälannoitus sadon määrän lisäämiseksi. Parhaisiin satoihin ja leipävehnälaatuun päästiin, kun kevätlannoitusta täydennettiin Yara N-Sensorin ohjeen mukaan. 7 000 kilon satotasoon ja yli 12 prosentin valkuaiseen tarvittiin noin 200 kilon typpilannoitus. Sallitulla 160 typpikilolla sato oli rehuvehnää.

Kevätvehnälle täsmälannoitusta

Hauholla seurattiin 12.5. kylvetyn Licamero-kevätvehnän kasvua. Viikolla 24 lannoitetut ruudut erottuivat selvästi lannoittamattomasta. Typen otto oli 20–30 kiloa viikossa ja oikea lisälannoitusaika osui juhannuksen jälkeiseen viikkoon, jos kevätlannoitus oli ollut 100 kiloa typpeä hehtaarille.

Vehnillä Yara N-Prognosilla voi tarkentaa korrenkasvuvaiheen lisälannoitusta, joka vaikuttaa sadon määrään. Hyvissä kasvuoloissa valkuaisen noston tähtäävä lannoitus tulee kukinnan jälkeen tähkälle. Typen määrä voi täsmentää lippulehtivaiheessa myös Yara N-Testerillä. 

Licamero-kevätvehnän typenotto

Mallasohra sai lisätyppeä lippulehtivaiheessa

Mallasohran lannoitus on muuttunut uusien lajikkeiden myötä. Yara Kotkaniemessä mallasohra otti noin 20 kg typpeä viikossa. Lippulehtivaiheen mittauksesta näkyi että kasvu alkoi hidastua 100 kg saaneessa ruudussa, silloin tehty lisälannoitus tuotti myös hyvän tuloksen. 

Ympäristökorvauksen mahdollistamalla 140 kilon typpitasolla satoa tuli 8 370 kg/ha ja valkuainen oli 10,5 prosenttia. Jyväsadossa oli typpeä 141 kg, fosforia 29 kg ja kaliumia 44 kg/ha. Lannoitus oli annettu jaettuna: 100 + 40 kg.

Paras kannattavuus saatiin koejäsenestä, joka lannoitettiin (100+20+35 kg N). Tässä viimeinen lannoitus 35 kg, oli Yara N-Sensorin suositus, mutta käytetty typpimäärä yhteensä ylitti ympäristökorvauksen typpirajan. 

Koepaikkakohtaisia tuloksia voi lukea Lantmännen Agron ja Yaran nettisivuilta syksyn aikana.

4/2017

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita