Kysyntälähtöisyys kevätkylvöjen lähtökohdaksi

21.03.2016 // Ilkka Pekkala

Viljavarastot ovat suurimmillaan sitten 1980-luvun lopun. EU:n viljasadoksi on ensi kaudelle ennakoitu reilua 300 miljoonaa tonnia.

Kansainvälisillä viljamarkkinoilla odotukset uudesta sadosta päivittyvät jatkuvasti. Maailmanlaajuisesti suuria, viljakauppaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa Kiinan kysyntämuutokset seuraavalla kaudella sekä eri maiden viljantuotannon keskinäinen hintakilpailukyky. Kuluvalle kaudelle on ollut tyypillistä, että esimerkiksi Venäjä on hallinnut tärkeää vehnän vientimarkkinaa Pohjois-Afrikan maissa, ja muut myyjät ovat usein joutuneet tyytymään hopeasijoihin tarjouskilpailuissa. Etenkin USA on vahvan valuuttansa takia jäänyt takamatkalle ja siellä vehnän vientimäärät ovat heikoimpia sitten 1970-luvun alun.

EU:n viljasadoksi ensi kaudella ennakoidaan tässä vaiheessa noin 310 miljoonaa tonnia, joka on toteutuessaan viime syksyn suuruinen. Kasvukausi on toki vielä edessä ja satoarviot perustuvat syyskylvöjen määrään sekä keskimääräisiin satoihin. Unionin alueelta ei ole helmikuun puoliväliin mennessä raportoitu merkittävistä talvituhoista, mutta toki kriittisimmät kevätviikot ovat vielä edessä.

Suomessa viljaa tuli satokauden ensimmäisellä puoliskolla heinä-joulukuussa 2015 markkinoille satotasoon suhteutettuna melko tavanomainen määrä, noin 1,16 miljoonaa tonnia, joka on 30 prosenttia laskennallisesta sadosta. Kokonaissatoon verrattuna määrä on jopa edelliskautta suurempi, jolloin samalla ajanjaksolla tuli 29 prosenttia kokonaissadosta. 

Valmistuneiden tullitilastojen mukaan viljan vienti ei vetänyt saman jakson aikana aiotusti, joten kevätpuolelle on odotettavissa ruuhkaa etenkin rehuvehnän viennissä, jotta viljataseiden mukaisiin vientimääriin päästään. 

On epätodennäköistä, että Suo­men vehnän laskennalliseen ­346 000­ tonnin vientimäärään päästäisiin kesäkuun loppuun mennessä, ja onkin odotettavissa, että rehuvehnäpainotteista vehnäsatoa jää ylivuotiseksi.

 

Kansainvälisen viljakaupan vivahteita

Maailman suurin vehnänostaja Egypti hylkäsi joulukuussa ranskalaisen 63 000 tonnin vehnälaivan torajyvien löytymisen takia. Kauppasopimuksissa on aiemmin ollut torajyville 0,05 prosentin raja, jonka egyptiläiset – ilmeisesti yksipuolisella ilmoituksellaan – ovat muuttaneet nollatoleranssiksi. 

Lastin myynyt, eräs maailman suurimmista viljakauppiaista, on käynnistänyt oikeustoimet ostajaa kohtaan. Tällainen lastin hylkääminen joko sopimukseen perustuen tai sopimuksesta huolimatta on mahdollista kansainvälisessä viljakaupassa, ja se aiheuttaa suuret kustannukset viljan myyneelle viljakauppiaalle. Lisäkuluja syntyy esimerkiksi laivan purun odotuksesta ja mahdollisesta uudesta rahdista toiseen määränpäähän. Mikäli purkukielto jää voimaan, myös uuden asiakkaan etsintä aiheuttaa kuluja ja odotettavissa oleva kauppahintakin on todennäköisesti alkuperäistä alempi. 

Kansainväliset viljakauppatalot ovat usein suuria yrityksiä, jolloin niil­lä on resursseja ja ammattitaitoa hoitaa näitä yllättäviä tapauksia sekä kantaa riskien realisoitumisesta aiheutuvat suuretkin tappiot.

 

Kevätkylvöjen suunnitelmat 2016

Viljamarkkinoita kannattaa seurata aktiivisesti lähiviikot kylvösuunnitelmien taustoittamiseksi. Lähtökohdaksi tuotannossa pitää ottaa kysyntälähtöisyys eli tuotetaan sitä, mille on kysyntää myös maantieteelliset käyttöpaikat tiedostaen. Parin rehuvehnäpainotteisen vuoden jälkeen Suomessa olevat myllyvehnämäärät ovat hyvin rajalliset, joten ensi kesän vehnäntuotannossa myllylaatu kannattaa asettaa tavoitteeksi. Maaliin pääsee oikealla lajikevalinnalla ja riittävällä panostuksella lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. 

Vehnän rehukäyttö on toki kasvanut etenkin siipikarjan rehuis­sa viimeisten vuosien aikana, ja näin ollen vehnälle on kysyntää myös rehuteollisuudessa. Vientivehnän laatu vaihtelee vuosittain, mutta kauppa hakee näille erille ostajan maailmalta.

Ohran kulutus on vakiintunutta muun muassa tärkkelysteollisuudessa ja mallastuksessa, ja näitä käyttötarkoituksia varten on olemassa toivottuja lajikkeita. Esimerkiksi Altian tuotannossa kaksitahoiset lajikkeet on todettu toimiviksi nykyisessä prosessissa.

Kauran teollinen käyttö kasvaa sekä Suomessa että maailmalla uusien myllyinvestointien johdosta. Kauran tonnimääräisesti suurin käyttö Suomessa on tiloilla eläinten rehuna, mutta kauppaan tulevasta kaurasta suuri osa käytetään elintarviketeollisuudessa joko Suomessa tai vientimaissa. 

Kauran yksi tärkeimmistä laatu­ominaisuuksista teollisessa käytössä on suuri jyväkoko, koska kuo­rinnan jälkeen jyvän täytyy olla mahdollisimman suuri. Tämä saavutetaan parhaiten valitsemalla suurijyväisiä lajikkeita, joita löytyy Suo­men jokaiselta siemenmyyjältä. Edes kaikkein suosituimmat lajikkeet eivät ole kuitenkaan suurijyväisiä, mutta tutkimustuloksia on julkaistu runsaasti esimerkiksi virallisista lajikekokeista, joista lajikkeiden väliset erot käyvät selvästi ilmi. Laatulisät lajikkeiden välillä voivat olla merkittäviä ja niitä maksetaan hyvästä kahden millin seulonnasta.

Öljykasvien peittaukselle myönnettiin jälleen poikkeuslupa, eli peitatulla siemenellä saa jälleen kylvää keväällä 2016. Öljykasvit puoltavat paikkaansa monella tavalla osa­na toimivaa viljelykiertoa. Tilan oman viljansiemenen itävyys kannattaa selvittää mitä pikimmin, sillä etenkin viime syksyn kevätvehnäsadossa on ollut matalia itävyys­arvoja.

 

Viljelysopimus!

Sopimusviljely nopeuttaa viljakaupan toimintaa ja on siksi tärkeä työkalu viljavirtojen hallintaan, sillä markkinahintojen joskus suuretkin muutokset edellyttävät viljaketjun eri osapuolilta nopeaa reagointia. Tähän sopimusviljely tarjoaa hyvän ja jo olemassa olevan työkalun tarjoamalla tietoa maassa olevista viljamäärien sijainnista ja niiden laaduista. ρ

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 7.

 

Käy K-maatalouden nettisivuilla katsomassa viljan laivausvideo Naantalista:  https://www.k-maatalous.fi/ajankohtaista/uutiset/vilja-on-aito-vientituote/
 

5  faktaa viljamarkkinoista

  • Maailman viljavarastot ovat suurimmillaan 29 vuoteen.
  • Kauralajikkeilla on suuria eroja muun muassa tuhannen siemenen painossa, tutustu eroihin virallisten lajikekokeiden tuloksissa.
  • EU:n ensi kesän viljantuotanto arvioidaan suureksi, noin 310 miljoonaa tonnia.
  • Öljykasveja saa jälleen kylvää peitatulla siemenellä keväällä 2016.
  • Selvitä kotoisen siemenen itävyys heti: etenkin kevätvehnillä on havaittu heikkoja itävyyksiä.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita