Viljantuotanto vähenee viime kaudesta

20.09.2015 // Ilkka Pekkala

Viljojen satoarviot ovat kasvaneet edelleen sadonkorjuun edetessä pohjoisella pallonpuoliskolla. Maailmassa viljantuotanto jää hieman viime vuodesta, mutta on silti yksi suurimmista koskaan. Euroopan kasvukausi on ollut kaksijakoinen ja Keski-Euroopan lämpöaallon vaikutukset eivät ulottuneet sateiseen ja viileään Suomeen, jossa etenkin ohrakasvustot kärsivät sateisesta alkukesästä.

Maailman vehnäntuotannon arvioidaan Kansainvälisen Viljaneuvoston mukaan olevan samalla ennätystasolla kuin viime vuonna, 720 miljoonaa tonnia. Määrä on kasvanut kesän aikana pääosin suotuisten kasvuolosuhteiden avittamana pohjoisen pallonpuoliskon päätuotantoalueilla. 

Koko maailman viljantuotannon arvellaan sen sijaan jäävän viime vuotta selvästi pienemmäksi 1988 miljoonaan tonniin ja kulutus on vastaavasti suurempaa kuin koskaan, 1985 miljoonaa tonnia. Näiden lukujen valossa maailman laskennalliset viljavarastot kuitenkin kasvavat 447 miljoonaan tonniin, joka on suurin määrä usean vuoden aikajaksolla tarkasteltuna. 

Maailman viljapörssit laskivat voimakkaasti elokuun aikana. Esimerkiksi heinäkuun hintapiikistä elokuun loppuun lähin vehnäfutuuri laski 205 eurosta 160 euroon tonnilta. Kursseja ovat painaneet sekä odotettua parempi sato EU:ssa, Mustanmeren maiden suuri sato ja aggressiivinen hintakilpailu tärkeimmillä vientimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa sekä Kiinan talouden hyytyminen ja pörssiromahdus. 

Nähtäväksi jää, miten nämä tekijät vaikuttavat koko satokauden viljakaupan määriin ja hintatasoihin. Egypti onnistui elokuun lopussa hankkimaan satojatuhansia vehnätonneja edullisesti (noin 170 euroa/tonni) toimitettuna Egyptiin sekä Venäjältä että Ukrainasta. Ukrainan itäosien sekavalla sotatilalla ei ole näyttänyt olleen vaikutusta maan viljantuotantoon tai sen vientimääriin.

Ranskassa korjattiin tämän vuosituhannen suurin vehnäsato ja Keski-Euroopan puintikauden helteiden ansiosta se saatiin talteen hyvälaatuisena. Kesällä markkinat hermoilivat kuumuuden vaikutuksista sadon määrään ja laatuun, mutta syyskylvöisten viljojen kehitys oli jo niin pitkällä, että tällä ei ollut vaikutusta satoon. 

Sen sijaan tärkeän rehuviljan, maissin, tuotanto jää selvästi viime kautta alemmaksi ja sillä voi olla paikallista vaikutusta rehuviljojen markkinaan koko EU:n alueella. Viljataseiden perusteella viljalle on markkinoita etenkin Espanjassa, jonne vietiin viime kaudellakin Suomesta merkittäviä määriä muun muassa rehuohraa ja -vehnää. 

Suomen viljankorjuu alkoi tällä kaudella selvästi viime vuosia myöhemmin, vasta elokuun loppupuolella. Tätä kirjoittaessa käytännössä vasta syysviljojen ja aikaisten ohrien korjuu on käynnissä ja ensimmäisten satotulosten perusteella hehtopainot ovat syysvehnillä hyviä, mutta valkuaiset jäävät alhaisiksi. 

Kevätvehnien laadut ratkeavat vasta puintien edetessä, ja syksyn säät vaikuttavat korjattavan viljan laatuun. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella Huoltovarmuuskeskus jatkaa satokauden aikana varmuusvarastojen pienentämistä etenkin myllyvehnän osalta ja tällä saattaa olla lyhytaikaista vaikutusta vehnämarkkinaan.

Ohra

Euroopan ohrantuotanto jää viime vuotta pienemmäksi samoin kuin Suomen ohrantuotanto. Laskennallinen noin 1,5 miljoonan tonnin ohrantuotanto kattaa juuri kotimaan käytön, mutta on odotettavissa, että satokauden aikana nähdään alueellisia kysyntäpiikkejä muun muassa ohraa tarvitsevien kotieläintiloilla. 

Rehuviljojen hintasuhteet ratkaisevat paljon niiden teollisen käytön keskinäisiä käyttömääriä ja onkin oletettavaa, että niukan ohrasadon takia sitä korvataan ­rehuresepteissä mahdollisuuksien mukaan muilla viljoilla.

Kaura

Euroonpan unionissa kauran elintarvikekysyntä jatkuu vahvana. Ruotsissa korjataan maan tilastokeskuksen tietojen mukaan yhdeksän prosenttiyksikköä viime kautta suurempi kaurasato. 

Sen sijaan Suomen kaurantuotanto jäänee viimeisen vuosikymmenen pienimmäksi, vain 940 000 tonniin, joka on kymmenen prosenttia viime vuotta alempi. Kotimaan käytön jäljiltä kauran vienti­määrät jäänevät tällä kaudella selvästi tavanomaista pienemmiksi muiden viljojen tapaan. 

Ruis

Ruissato näyttää olevan suurempi kuin kertaakaan reiluun kymmeneen vuoteen ja näyttää siltä, että se kattaa hyvin maamme tarpeen. Kotimaiset myllyt maksavat suomalaisesta rukiista useiden kymmenien eurojen hintapreemiota esimerkiksi balttirukiiseen verrattuna, kiitos kotimaisuus­kampanjoiden. 

On kuitenkin huomattava, että rukiintuotantoa ei ole järkevää kasvattaa tältä tasolta, koska rukiin vienti on näillä hintasuhteilla mahdotonta.

Vilkaisu menneeseen satokauteen 2014/15

Edellisellä satokaudella viljaa tuotettiin Suomessa noin 4,1 miljoonaa tonnia, mikä oli tavanomainen viljantuotantomäärä 2000-luvulla. Kauppaan ja teollisuuteen tästä määrästä tuli puolet eli 2,2 miljoonaa tonnia. Elintarvikekäyttöön meni noin 260 000 tonnia myllyvehnää, 90 000 tonnia ruista ja 80 000 tonnia kauraa.

Elintarvikekäyttöön päätyi kauppaantulleesta viljasta viidennes. Vain ruista joudutaan tuomaan merkittäviä määriä, muissa myllyviljoissa Suomi on omavarainen. Määrällisesti viljan tärkein käyttömuoto on eläinten rehuna joko maatiloilla tai teollisten rehujen raaka-aineina.

Viralliset tullitilastot eivät ole vielä tätä kirjoittaessa valmistuneet, mutta valistuneiden arvioiden mukaan satokaudella 2014/15 viljaa vietiin Suomesta kaikkiaan lähes miljoona tonnia. Tämä on suurin määrä vuosiin ja etenkin sen jälkeen, kun ohran interventiojärjestelmän aikaiset viimeiset ohraerät vietiin maasta viitisen vuotta sitten.

Kaura oli jälleen suurin vientivilja lähes 350 000 tonnilla, ja sekä vehnää että ohraa vietiin kumpaakin noin 300 000 tonnia. Tyypillistä tälle kaudelle olivat suuret 60 000 tonnin valtamerialukset Suomen tärkeimmästä vientisatamasta Naantalista.

Viljantuonti oli suurimmaksi osaksi ruista, noin 40 000 tonnia sekä muutamia tuhansia tonneja vehnää, joka lienee lähinnä näillä leveysasteilla kasvamatonta durum-vehnää.

4 vinkkiä

  • Seuraa viljamarkkinoita ja aloita seuraavan kauden kylvöjen suunnittelu hyvissä ajoin.
  • Selvitä satosi laatu edustavalla ennakkonäytteellä, laatuvaihtelut ovat suuria.
  • Tee viljelysopimus: sopimukset parantavat viljamarkkinoiden toimintaa ja lisäävät viljamarkkinoiden ennakoitavuutta.
  • Hajauta sadon määrä- ja laaturiskiä viljelemällä useampaa kasvia!

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita