Satotavoite on vähintään 100000 MJ/ha (9000 kg ka/ha). Sadon D-arvotavoite määritellään käyttötarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilörehulla 680-700 g/kg ka ja kuivaheinällä 660-670 g/kg ka. Säilörehun tuotannossa nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten kolmen korjuun taktiikalla.

Nurmen perustaminen

Nurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pinnanmuotoilu jatarkistetaan salaojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pinnanmuotoilulla ja toimivalla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kasvu ja hyvä talvehtiminen. Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uusimisen yhteydessä. Pellon pH-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apilapitoisilla nurmilla. Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita, esimerkiksi Marika-kauraa, Mainio, Bredo- tai Arild -ohraa, Alli vehnää tai Synthia -rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää kannattaa vähentää 20 - 30 %. Apila- tai sinimailaspitoisia nurmia perustettaessa jopa enemmänkin. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumisen ja aukkopaikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rikkatorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan kasvinsuojelussa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmirehun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille.

Lannoitus perustamisen yhteydessä

Nurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila-lannoitteella viljavuustutkimuksen ja lanta-analyysin mukaan. Karjanlantaa kannattaa ensisijaisesti käyttää perustettaville nurmille. Fosforia voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen sopivalla YaraMila-lannoitteella. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lannoitetaan perustamisvuonna muiden nurmien tavoin. Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan, maan multavuuteen ja suojaviljan käyttöön.

Lannoitus satovuosina

Typpilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riittävä typpilannoitus takaa hyvän sadon ja korkean valkuaispitoisuuden. Lannoitus on syytä aina tehdä ajoissa sekä keväällä että kasvukaudella. Viiden päivän myöhästyminen voi alentaa satoa yli 20 %, kolmatta satoa jopa yli 40 %. Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nurmille typpilannoitus jaetaan suhteessa 55/45, kolmesti niitettäville suhteessa 45/40/15. Neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/30/20/10. Rehun riittävän seleenitason varmistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä. Apilapitoisten nurmien ensimmäinen sato kannattaa lannoittaa samalla tapaa kuin heinänurmet, sillä apilan sadonmuodostus painottuu kesään ja syksyyn. Apilan osuus huomioidaan 2. ja 3. sadon lannoituksessa, jolloin 1% apilaa kuivaaineessa vähentää typpilannoituksen tarvetta 1 kg. Satovuosina fosforilannoitus kannattaa ajoittaa ensimmäiselle sadolle. Kevätlannoituksessa fosfori lisää juurten kasvua ja parantaa nurmisadon ruokinnallista laatua. Punaisten fosforiluokkien lohkoilla lannoitus tehdään keväällä fosforipitoisella YaraMila-lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus YaraMila NK -lannoitteella. YaraMila lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa tapauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä. Sen voi määrittää maanäytteestä esim. Viljavuuspalvelussa.

Parhaita hivenlannoitteita nurmelle ovat rikkipitoinen YaraVita Thiotrac 300- ja mangaani-, kupari- ja sinkkipitoinen YaraVita Mancozin-lehtilannoitteet. Ne voidaan yhdistää monien kasvinsuojeluaineiden kanssa. Sekoitettavuus selviää osoitteesta yara.fi/tankmix. Hyväsatoisten nurmien fosforitaseet ovat negatiivisia, muista hyödyntää nurmen perustamisvaiheen varastofosforilannoitus, lue lisää Yaran sivuilta.

Kolmen sadon lannoitusesimerkki:

1. sato  YaraMila Y 25 (25-3-6) 400 kg/ha
2. sato YaraMila NK 2 (22-0-12) 430 kg/ha
3. sato YaraMila NK 2 (22-0-12) 180 kg/ha

Hivenlannoitus:

  • YaraVita Mancozin 1-2 l/ha
  • YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha

Karjalannan täydennysesimerkki

1. sato YaraMila Y 2 (27-2,6-3) 410 kg/ha
2. sato YaraBela Seleenisalpietari (27-0-1) 210 kg/ha
3. sato YaraMila NK 1 (25-0-7) 120 kg/ha

Hivenlannoitus:

  • YaraVita Mancozin 1-2 l/ha
  • YaraVita Thiotrac 300 5-10 l/ha

Suuremmilla lietemäärillä (>25 m3/ha/sato) täydennykseen kannattaa valita YaraBela Seleenisalpietari. Sitä käyttämällä saadaan karjan rehuun riittävä määrä välttämätöntä seleeniä, joka on 100 %:sti orgaanisessa muodossa. Suosituksena on lisätä YaraVita Thiotrac 300(5-10 l/ha/sato) lietteen typen hyväksikäytön parantamiseksi. Lisää nurmen lannoitusohjelmia löydät yara.fi/nurmi.