Umpikauden ruokinnan muutoksilla tuloksiin

Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin 2,5 tuotoskautta ennen kun ne poistetaan. Suunnittelemattomat poistot heti alkulypsykaudella tulevat erittäin kalliiksi, ja ennenaikaiset poistot tarkoittavat sitä, että parhaat tuotosvuodet jäävät saavuttamatta. 

Siirtymäkauden ruokinnalla ratkaiseva merkitys

Poikimisen aikaan eletään lehmän elämän kriittisintä vaihetta, ja siirtymäkauden ruokinnalla ratkaistaan tuotos, terveys, ja hedelmällisyys seuraavalle tuotoskaudelle. Tällöin on tärkeää, että kalsiumaineenvaihdunta saadaan nopeasti käyntiin, sillä maidon muodostamiseen tarvitaan runsaasti kalsiumia. Poikiessa lehmän vastustuskyky laskee ja riski tulehduksille altistumisella kasvaa, jolloin olosuhteiden merkitys korostuu. 

Pohjois-Pohjanmaalaisella Alapykyn tilalla haasteeksi osoittautuivat poikimahalvaukset sekä piilevät poikimahalvaukset. Tilan kehityshaluinen isäntä Jesse Pyky halusi vähentää suunnittelemattomien poistojen määrää alkulypsykaudella panostamalla tuotoskauden alun terveyteen. Ratkaisua lähdettiin hakemaan siirtymäkauden ruokinnan muutoksilla ja eläimien uudelleen järjestelyllä.

Ruokinnassa liikaa energiaa

Tilalla on kaksi navettaa, joissa molemmissa lypsää lypsyrobotti. Umpikauden lehmillä on omat osastonsa molemmissa navetoissa. Umpilehmien ruokinnassa käytettiin kokoviljasäilörehua, Opti Rypsi 40:stä, kivennäisenä oli Tunnu-Melli, ja lehmien apeseosta lisättiin sekaan hieman. 

Umpikauden alun ja lopun lehmät olivat samoilla osastoilla. Rehuanalyysit olivat tiedossa, ja Maiturimenu-ruokinnansuunnitteluohjelman avulla totesimme ruokinnan sisältävän liikaa energiaa yhden appeen taktiikalle. Myös karkearehujen kalium- ja kalsium- tasot olivat turhan korkeita umpilehmien tarpeisiin nähden, jolloin riski poikimahalvauksille kasvaa, sillä kalium huonontaa magnesiumin imeytymistä.

Navetassa havainnoimme umpikauden lehmien olevan liian korkeassa kuntoluokassa. Päätimme rajoittaa hieman umpikauden alun energian saantia, sillä lihavana poikivalla lehmällä on suurempi riski sairastua energia-aineenvaihduntahäiriöihin poikimisen jälkeen. 

Kaksi eri osastoa umpilehmille

Myös lehmien uudelleenjärjestelyä ryhdyttiin pohtimaan. Mietimme, olisiko nykyisissä tiloissa mahdollisuus pienillä muutoksilla toteuttaa kaksi eri osastoa umpilehmille, jotta kalsiuminsitoja saataisiin tarvittaessa käyttöön tunnutettaville 10-14 päivää ennen poikimista. 

Vähän ennen poikimista ruokinnan energiaväkevyyttä ja valkuaistasoa voidaan nostaa, ja tällainen ruokinnanmuutos mahdollistuikin sijoittamalla umpikauden alun lehmät sekä tunnutettavat eri osastoille.

Tunnutusruokinta säädettiin kohdalleen

Tunnutusosastolla energian lisäksi pötsiä totutetaan tärkkelykseen, ja riittävällä valkuaisruokinnalla on positiivinen vaikutus vastustuskykyyn poikimisen jälkeen, kuin myös vasikan elinvoimaisuuteen. Tunnutettavien ruokintaan lisättiin mukaan anionisuoloja sisältävä Tunnu-Melli HyPo, joka tehostaa kalsiumaineenvaihdunnan käynnistymistä poikimisen jälkeen. Sekä kalsiumia sitova X-Zelit, jonka seurauksena eläimen oma hormonitoiminta aktivoituu.

Tunnutusruokinnan energia- ja valkuaistäydennys tehtiin karkearehun laadun mukaan. Energiatäydennyksestä vastaa propyleeniglykolia sisältävä rakeinen Aseto-Melli. Rakeinen Vita-Melli lisättiin ruokintaan myös tukemaan vastustuskykyä, sillä alkulypsykauden ongelmien ehkäisyn lisäksi tavoitteeksi asetettiin ternimaidon Brix -arvojen nostaminen, jotta vasikkaterveyttä voitaisiin tukea.

Umpikauden alun lehmien ruokinnasta poistettiin kokonaan lypsävien apeseos, ruokinnan energiatasoa laskettiin ja lisättiin riittävä määrä valkuaista sekä kuitua pötsin täytteeksi. Karkearehuja täydentävät myös Tunnu-Melli HyPo sekä Vita-Melli.

Maitotuotokset lisääntyneet muutosten myötä

Tasapainoisella umpikauden ruokinnalla annettaan lehmälle mahdollisuus aloittaa seuraava lypsykausi terveenä ja tuottavana. Tämän havaitsi kehitykseen sitoutunut isäntä saadessaan varsin positiivisia kokemuksia umpikauden ruokinnan ja eläinten uudelleenjärjestelyllä. 
- Enää lehmät eivät ole halvaantuneet, ja lähtevät herumaankin mainiosti, toteaa Jesse. 

Suunnittelemattomien poistojen määrä on vähentynyt, positiivista on myös lehmien hyvä tiinehtyminen. Ternimaidon Brix -arvot ovat nousseet tavoitellulle tasolle.
Heti poikimisen jälkeen lehmien ruokinnassa on mukana propyleeniglykolia sisältävä Aseto-Melli, ja tunnutuskauden ruokinta vaihdetaan heti poikimisen jälkeen lypsykauden ruokintaan. Hapanpötsiä ehkäistään soodaa sisältävän Pötsi-Mellin turvin, jolla pystytään varmistamaan tehokas rehujen hyväksikäyttö. 

Lypsykauden kivennäisenä tilalla on käytössä orgaanista seleeniä sisältävä jauheinen Seleeni-E-Melli TMR. Tila on päässyt keväällä asetettuihin tavoitteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmissa on kehittää toimintaa jatkuvasti.

Maitotuotosten positiivisesta kehittymisestä kertovat myös Lantmännen Agron Tuotostutka-raportit, joilla voidaan mainiosti seurata ruokinnan onnistumista ja maitotuotosten kehittymistä. 

Päivämaidon kehityksiä Alapykyn tilalla Tuotostutka-lypsyrobottiseurannasta.

Onnistuneella tuotoskauden alulla on positiivinen vaikutus myös poikimaväliin. Maitotuotokset ovat nousseet kesästä lähtien ja tila kuuluukin Tuotostutka-tilojen kärkeen. Lehmät lähtevät herumaan hyvin ja tuotokset pysyvät korkealla. Hienoa työtä!

Teksti: Henna Julkunen

Artikkeli on julkaistu Menestyvä maitotila -lehdessä. Lue koko lehti diginä:
Menestyvä maitotila Kevät 2024