Myytävän hyvää säilörehua biologisilla rehunsäilöntäaineilla

Nurmentuotantoa luomutuotannon ehdoin

Snellmanin alkutuotannon aluevastaavana työskentelevä Jan-Peter Brunell suhtautuu nurmenviljelyyn ihailtavalla intohimolla. Käytänteitä hiotaan jatkuvasti ja tavoitteena on yhä laadukkaampi, kustannustehokkaampi ja vastuullisemmin tuotettu säilörehu. Tilan kuuluminen luomutuotannon piiriin on tuonut esimerkiksi lannoitukseen ja säilöntäaineen valintaan omat rajoitteensa. Biologisista säilöntäaineista Josilac Classiciin päädyttiin nimenomaan laatu ja luomukelpoisuus edellä – saatujen kokemusten valossa valinta on osoittautunut hyväksi ja Jan-Peterin mukaan Lantmännen Agron Erik Melanderin kanssa kaupantekokin on sujunut aina erittäin luonnikkaasti.

Luomutilan nurmenkylvössä rikkakasviäestyksellä on merkittävä rooli, joskin kuivana keväänä toimenpide lisää hieman veden haihtumista pelloilta.

Tilan pellot ovat pääsääntöisesti karkeita hietamaita ja 60 hehtaarin kokonaispeltoalalta nurmisäilörehua korjataan vuosittain noin 35 hehtaarin alalta. Satotasot jäävät luomutuotannossa hieman tavanomaista matalammaksi, tavoite on saada joka hehtaarilta 6–7 kuiva-ainetonnia. Nurmeksi perustettavat lohkot kynnetään keväällä, jyrätään ja kylvetään monipuolisella nurmensiemenseoksella, jossa viime keväänä käytettiin seosta, jossa on   60 % Nuutti-timoteita, 15 % nurminataa, 10 % Sval-ruokonataa sekä 8 % Birger-englanninraiheinää ja 7 % Yngve-puna-apilaa.

- Puna-apilaa ei tarvitse kylvää niin paljoa, koska se valtaa helposti alaa, Jan-Peter toteaa.

Hyvänä vuonna luomunurmista saadaan Brunellin tilalla jopa 7000 kg/ha kuiva-ainesatoja.

Lannoitukseen tilalla käytetään pääasiassa Jepuan biokaasulaitoksen lietettä.

Myytävässä säilörehussa säilönnällinen laatu on todella tärkeää

Brunellin tilalla säilörehut korjataan noukinvaunulla ja pellolta rehu ajetaan katettuihin rehusiiloihin, joissa on vuodesta 2019 lähtien alettu käyttää edellisen vuoden aumamuovia reunamuovina. Uusiokäyttö säästää sekä kustannuksia että ympäristöä ja samalla rehunlaatua voidaan lisävarmistaa ehkäisemällä hapen pääsyä myös reunojen kautta rehuun. Siilon päällä aumamuovin alla käytetään vakuumia, joka vuosien saatossa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tiivistämisessä on luotettu jo vuosikymmenten ajan pyörökuormaajaan ja vuodesta toiseen hyvin säilynyt rehu osoittaakin, että tiivistämisessäkin on onnistuttu hyvin.

Jan-Peter pitää pyöräkuormaajaa sekä näppäränä että tehokkaana työkaluna siilolla. Noukinvaunulla korjatussa rehussa tiivistämisen rooli korostuu.

Rehuhävikkiä tilalla syntyy todella vähän ja se onkin hyvän säilönnällisen ja ruokinnallisen laadun rinnalla yksi päätavoitteista. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, on Josilac Classicilla säilötty rehu pintaa myöden hyvin säilynyttä.

Josilac Classicilla säilötyssä rehussa laatu on pintaan asti hyvää. Riittävä säilöntäaineen käyttömäärä, huolellisuus nurmenviljelyssä ja korjuussa sekä siilon tiivistämisessä ja peittämisessä ratkaisevat hyvälaatuisen rehun myös biologisessa rehunsäilönnässä.

- Meillä hyödynnetään ylijäänyt Josilac-säilöntäaineliuos kaatamalla sitä kastelukannulla rehusiilon päälle, jolloin pintakerros saa säilöntäainetta tuplamäärän. Lisäksi käytämme reunoille vielä melassia, jotta vakuumi saataisiin helpommin työnnettyä reunamuovin ja rehun väliin. Rehuhävikki on normaalivuotena todella vähäistä, Jan-Peter kertoo.

Joka toinen pellolta siiloon ajettava kuorma punnitaan vuodesta 2008 asti käytössä olleella ajovaa`alla, samoin kaikki rehu joka siilosta myydään. Sitä kautta tilalla tiedetään hävikin osuus todella tarkasti.

Hyvä säilönnällinen laatu näkyy myös analyysituloksissa. Kuvassa vuosina 2022 ja 2023 Josilac Classicilla säilöttyjen 1. ja 2. satojen analyysitulokset Brunnellin tilalta.

Säilöntäaineen valinnassa tärkeintä rehunlaatu, turvallisuus, vastuullisuus ja hinta

Myytävässä säilörehussa hyvä säilönnällinen ja ruokinnallinen laatu on Jan-Peterille kaikessa toiminnassa tärkein kriteeri, niin myös säilöntäaineen valinnassa. Siirtyminen biologiseen rehunsäilöntään ei pelottanut, koska muiden kokemukset siitä olivat olleet hyviä.

- Olen nähnyt asiakastiloillani monen tehneen pitkään onnistuneita maitohappobakteereilla tehtyjä säilörehuja ja siksi uskalsin itsekin lähteä niitä kokeilemaan, Jan-Peter kertoo.

Yli kolmekymmentä vuotta happojen kanssa toimineena biologisten rehunsäilöntäaineiden turvallisuus oli myös tärkeä kriteeri.

- Kyllä halu turhan riskin vähentämisestä vaikutti säilöntämenetelmän vaihtumiseen, kertoo Jan-Peter.

Lisäksi lämpimämmät ja kuivemmat kesät olivat viime vuosina saaneet miettimään, että todennäköisyys kuivempana saatavaan säilörehuunkin on nykyään suurempi kuin ennen. Tähän tosin tuli poikkeus jo heti vuonna 2023, kun rehua jouduttiin tekemään aiempia vuosia märemmissä olosuhteissa. Haasteellisista keliolosuhteista huolimatta rehun säilönnässä onnistuttiin tänäkin vuonna kuitenkin hyvin.

Tilan kaikessa toiminnassa näkyy myös tavoite löytää ympäristöllisestikin mahdollisimman kestäviä ratkaisuja.

- Oli tässä (rehunsäilöntäainevalinnassa) vastuullisuusajatustakin mukana. Biologisia säilöntäaineita käytetään, valmistetaan ja kuljetetaan paljon pienemmällä energiatarpeella kuin muissa vaihtoehdoissa, Jan-Peter toteaa.

Ja viimeisimpänä eikä suinkaan vähäisimpänä myös säilöntäkustannuksen alentaminen toimi houkuttimena.

- Jos hyvälaatuista rehua voi tehdä edullisemminkin, niin sehän on vain järkevää, summaa Jan-Peter hymyillen ja jatkaa: Mikään ei estä vaihtamasta takaisin happoon, jos tilanne sitä näyttäisi vaativan. Toistaiseksi en ole tosin nähnyt siihen mitään syytä.

Jan-Peter Brunellin koko perhe osallistuu rehuntekoon. Anna-tytär tulee ensi kesänä vaikuttamaan tilan toimintaan vielä aiempaakin enemmän. Tuotannon vastuullisuus on Brunellin tilalla keskeinen arvo.

Kuten Jan-Peter useampaan otteeseen tuo esille, on huolellisuus nurmen perustamisesta aina rehunkorjuuseen asti tärkein säilörehun säilönnässä onnistumisen kannalta. Mikään aine ei korjaa huolimattomuutta.

Hoitoniitot varmistavat hyvän rehunlaadun ja tuovat joustavuutta korjuuseen

Hyvät ruokinnalliset arvot omaavaa säilörehua voidaan Brunellin kokemuksen mukaan edistää myös hoitoniitoilla. Siinä nurmen yläosasta niitetään 10 cm pois kasvuston kasvettua 25–30 cm korkeaksi. Toimenpiteellä ehkäistään ennenaikainen tähkälle tulo, mikä lisää rehun tasalaatuisuutta. Samalla rikkakasvien määrä vähenee ja saadaan jopa viikon lisäaika rehuntekoon, jolloin rehut ehditään helpommin korjaamaan korkeammalla sulavuudella.

Vasemmalla puolella on täystiheä nurmi hoitoniiton jälkeen, tavoitteena on 15 cm niittokorkeus. Brunell pitää hoitoniittoa tärkeänä juuri nurmen tasalaatuisuuden ja korjuuajankohdan optimointimahdollisuuden takia. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy hoitoniittämätön nurmi, jossa osa tähkistä on jo pitkällä.

Näillä näkymin ensi kesänä on tarkoitus seurata Brunellin tilan hoitoniittoa käytännössä ja palaamme siihen silloin tarkemmin uudestaan!

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Jan-Peter Brunell ja Benjamin Fuchs