Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Nurmenviljelijän on hyvä tiedostaa eri nurmilajien hyödyt ja heikkoudet, jotta pystyy varmistamaan oikeilla viljelytoimenpiteillä rehevät kasvustot - laatua unohtamatta.
Säilörehun tuottamisessa käytetään tänäkin päivänä valtaosin timotei-nurminataseosta. Ja miksei, sillä ne ovatkin varmimmat sadon ja laadun tuottajat Suomen olosuhteissa ja niitä kannattaa aina sisällyttää nurmiseokseen. Nykyään varsin yleisesti käytetään monipuolisempia nurmiseoksia, ja niihin sisällytetään muitakin nurmilajeja. Näin voidaan varmistaa rehevät kasvustot lajikkeiden sopivuus maaperään huomioon ottaen.
Englanninraiheinä
Englanninraiheinä on kiinnostava lisä perinteiseen timotein ja nurminadan seokseen. Sen parhaita puolia yleisesti ottaen ovat sen maittavuus ja hyvä sulavuus. Englanninraiheinä on suhteellisen matalajuurinen kasvilaji, sen kuivuudenkesto on siten rajallinen, kuten timoteillakin. Märkyyttä ja pellon matalaa pH:ta englanninraiheinä sietää hyvin.
Keväällä englanninraiheinä lähtee tavallisesti melko hitaasti kasvuun, mikä kannattaa huomioida kasvustoa keväällä arvioidessa. Ensimmäiseen niittoon hidas kasvuun lähtö näkyy lehtevänä ja hyvin koko seoksen sulavuutta nostavana kasvustona. Tähkät muodostuvat tyypillisesti toiseen niittokertaan ja kasvu jatkuu syksyyn, joten englanninraiheinä on suositeltavaa käyttää erityisesti kolmen niiton seoksissa.
Englanninraiheinän suurin heikkous Suomen olosuhteissa alttius lumihomeelle. Pakkasta englanninraiheinälajikkeet kestävät hyvin, mutta lumihome voi ajoittain etelässäkin aiheuttaa mittavat talvituhot. III vyöhykettä ylempänä englanninraiheinää ei suositella seokseen liikaa, etteivät sen mahdolliset talvituhot aiheuta koko kasvuston tuhoutumista.
Ruokonata
Ruokonataa käytetään nurminadan ohella timotein kanssa seoksissa varmistamassa kasvua kaikissa olosuhteissa. Ruokonata on syväjuurinen, tyypillisesti karkealehtinen, nopeakasvuinen kasvilaji. Se kestää monia ympäristöolosuhteita; kuivuutta, märkyyttä ja pellon happamia olosuhteita hyvin. Ruokonadan sulavuus on tyypillisesti nopeasti laskeva ja ligniinipitoisuus on korkea. Seoksissa liian suurella osuudella se voi heikentää maittavuutta ja laitumessa naudoilla se saatetaan jättää syömättä.
Ruokonadalla haasteena on saada se sopimaan niittorytmiin timotein kanssa ja saada seos tasapainoon erilaisista kasvurytmeistä huolimatta. Ruokonata aloittaa kasvun melko vaatimattomasti keväällä, mutta sen pääkasvu on toisessa ja kolmannessa niitossa ja sen osuus saattaa kasvaa seoksessa liikaakin, jos seoskumppanina on kilpailukyvyltään heikompia kasvilajeja tai -tyyppejä, esimerkkinä pohjoisen tyypin timotei, jonka sijasta ruokonadan seoskumppaniksi suositellaan ensisijaisesti eteläisen tyypin timoteita.
Ruokonata sopii parhaiten kolmen niiton niittorytmiin, jolloin sen sulavuus ja sitä kautta maittavuus saadaan pidettyä optimaalisella tasolla. Ruokonadan avulla seoksessa voidaan varmistaa rehun saatavuutta kasvukauden olosuhteista huolimatta. Se myös syvä- ja laajajuurisena voi samalla turvata ja parantaa maaperän laatua. Sopivana pitoisuutena seoksessa ruokonadasta saadaan hyvät ominaisuudet menettämättä nurmen maittavuutta.
Sinimailanen
Sinimailanen pystyy sitomaan typpeä ilmasta käyttöönsä, kuten apilat. Sinimailanen sopii nurmiseoksiin ja esimerkiksi lannoitetussa nurmessa sinimailanen säilyy apilaa paremmin. Talvenkestävyydeltään sinimailanen ei ole puna-apilan veroinen, mutta I – III vyöhykkeillä talvehtiminen on melko varmaa. Pellon märkyys ja matalan pH:n kestävyys ovat sinimailasen heikkouksia, kuivuutta se kestää syväjuurisena kasvina erinomaisesti.
Sinimailanen kasvattaa syvälle ulottuvan paalujuuren, puna-apilasta poiketen paalujuuri säilyy maassa pitkään ja sinimailanen onkin erinomainen kasvilaji myös maaperän rakenteen parantamiseen. Perustamisvuonna kasvu on usein maltillista, mutta satovuosina sinimailasen kasvu on voimakasta ja se soveltuu kolmeen niittoon. Kasvu myös voimistuu niittokertojen edetessä ja seossuhteen muuttuminen kannattaa huomioida toisessa ja kolmannessa niitossa, etenkin, jos lannoitusta on vähennetty. Sinimailasen satopotentiaali on korkea ja se säilyy helposti seoksessa, jos perustaminen onnistuu hyvin.
D-arvo sinimailasseoksessa on tyypillisesti matalampi, kuin heinämäisillä kasvilajeilla, D-arvon rinnalla sinimailasta sisältävissä seoksissa pitää tarkastella syönti-indeksiä, mikä paikkaa D-arvoa. Sinimailanen on erittäin maittava nautojen ruokinnassa. Sinimailasen kasviestrogeenien pitoisuus on pieni, joten sen ei pitäisi aiheuttaa rehun suurinakaan pitoisuuksina eläimille tiinehtyvyysongelmia.
Sinimailasen lopettamisen jälkeen seuraavan sinimailasen kylvö samana vuonna ei ole suositeltavaa, kasvilla on ns. allelopaattisia ominaisuuksia, mikä heikentää uuden sinimailasen itämistä.
Puna-apila
Puna-apila on tavallisimmin käytetty nurmipalkokasvi nurmiseoksissa. Kasvurytmi sopii timotein kanssa molempien sadon painottuessa vahvasti ensimmäiseen niittoon. Puna-apilaa voi käyttää sekä kahden että kolmen niiton niittorytmissä.
Puna-apila kasvattaa paalujuuren, mutta tavallisimmin paalujuuri kuolee ensimmäisen vuoden jälkeen, jonka jälkeen kasvi jatkaa sivujuurten varassa. Talvenkesto on pohjoisessa jalostetuilla lajikkeilla pääsääntöisesti hyvä. Kuivuuden kesto puna-apilalla ei ole kovin hyvä, parhaiten se sopii lohkoille, missä viljavuus ja olosuhteet ovat kaikin puolin ainakin tyydyttävällä tasolla.
Puna-apila seoksessa vaikuttaa madaltavasti D-arvoon, kuten sinimailanenkin, mutta samoin parantaa syönti-indeksiä. Puna-apila sisältää kasviestrogeeneja, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen erityisesti märehtijöillä, tavallisimmin nurmiseoksissa käytettävillä pitoisuuksilla ongelmia ei kuitenkaan pitäisi esiintyä, lampaat ovat nautoja herkempiä, joten niiden kanssa apilan määrä kannattaa seoksessa huomioida.
Valkoapila
Valkoapila on rönsyjen avulla leviävä matalajuurinen kasvilaji, joka soveltuu erityisesti esimerkiksi laitumeen. Valkoapilan yksittäinen sato ei ole suuri, mutta se kestää usein tapahtuvia niittoja tai laidunnusta ja palautuu sekä kasvaa takaisin nopeasti.
Valkoapilan talvenkestävyys ja satoisuus liittyy lehtien kokoon, pienilehtiset lajikkeet ovat talvenkestävimpiä, keskisuurilehtiset satoisampia, mutta talvenkestävyys ei ole aivan niin hyvä ja suurilehtiset lajikkeet eivät ole Suomessa talvenkestäviä. Sadontuottokyky ei ole parhaimmasta päästä verrattuna esimerkiksi puna-apilaan ja sinimailaseen, mutta valkoapilan vahvuus on sen rönsyjen avulla tapahtuvan leviämistavan tuottama kyky viedä tilaa rikkakasveilta ja tuottaa maaperä täystiheästi täyttävä kasvusto. Valkoapilan ruokinnallinen laatu vastaa muita apiloita ja sen maittavuus on hyvä. Valkoapilan kasviestrogeenipitoisuus on puna-apilaa huomattavasti pienempi.
Seoksessa valkoapilan osuus kannattaa harkita tarkoin, sen kilpailukyky nopeakasvuisena ja tehokkaasti leviävänä lajina on hyvä ja se leviää helposti liikaakin, jolloin koko seoksen sato voi jäädä matalaksi. Kuivuutta tai märkyyttä valkoapila sietää huonosti, toisaalta seoksessa muiden kasvien alla se voi pärjätä kuivanakin vuonna melko hyvin.
Alsikeapila
Alsikeapila on erityisesti happamia maita ja myös märkyyttä sietävä apilalaji. Kuivuutta se kestää puna-apilaa huonommin ja toisaalta sato ei yleensä yllä puna-apilan tasolle. Jos pellon pH on korkea (noin 7), alsikeapila kilpailee nurmiseoksessa huonosti ja sen sijasta seokseen kannattaa tällöin valita puna-apila tai sinimailanen. Alsikeapila sopii erityisesti kahden niiton niittorytmiin.
Alsikeapila häviää erityisesti ensimmäisen niiton sadossa puna-apilalle, toisessa niitossa se on suhteellisesti vahvempi. Talvenkestoltaan alsikeapila häviää puna-apilalle, lajikkeista Frida on osoittanut olevansa vahva. Ruokinnallinen laatu, D-arvo, valkuainen ja NDF ovat samalla tasolla, kuin puna-apilallakin.
Seoksiin alsikeapila kannattaa valita, jos on tiedossa, että lohkolla on märkyyttä tai pellon pH on hapan (<6). Alsikeapilaa voi myös käyttää puna-apilan kanssa yhdessä, jolloin ne voivat vaihtelevalla lohkolla täydentää toisiaan.
