Hellestressin aikaan lypsävien kationitase +300

Turvaa DCAD plus lypsylehmille

Vähentämällä natriumin ja kaliumin summasta kloorin ja rikin summa [(Na + K) – (Cl + S)] voidaan laskea ruokinnan anioni-kationitase. Yksikkönä käytetään milliekvivalentti -arvoa eli Meq/kg ka. Poikimisen aikaan eläimen happoemästasapainoon ja kalsiumtaseeseen vaikuttaa ruokinnan anioni-kationitase. Lopputiineyden aikaan pyritään ruokinnan Meq-arvo pitämään nollan tuntumassa tai jonkin verran miinuksella, jotta ehkäistään poikimahalvausta. Karkearehun kaliumpitoisuus vaikuttaa Meq-arvoon, ja umpilehmien karkearehun kaliumpitoisuus ei saisi nousta yli 20 g/kg ka, muutoin Meq-arvoa nollan tuntumassa on vaikea saavuttaa, ilman ruokintaan lisättäviä kloridi- ja sulfaatti- anioneja. Umpi-Melli Hypo TMR  ja Tunnu-Melli Hypo ovat kivennäisiä tähän tarkoitukseen. Rypsissä on myös negatiivinen Meq-arvo.

Lypsykaudella sopiva DCAD on +200-400 Meq/kg ka. Pötsin käymisessä muodostuu happoja, joita kationien lisääminen lypsykauden ruokintaan auttaa lehmää neutralisoimaan. Lypsykauden aikaan ruokinnan kationitaseen pysyminen plussalla mahdollistaa hyvän syönnin sekä maitotuotoksen. Suomalaisten lehmien ruokinnassa käytettävä nurmisäilörehu sisältää riittävästi kaliumia, jolloin ruokintaan on suositeltavaa lisätä Meq-arvoa nostamaan soodaa sisältävää Pötsi-Melliä.

Hiiva muuntaa maitohapon propionihapoksi

Pötsi-Melli sisältää soodan lisäksi myös elävää hiivaa, jonka on todettu lisäävään maitohappoa ”syövien” pötsimikrobien määrää sekä muuntavan sen propionihapoksi. Propionihappo on maitohappoa heikompi happo, jonka seurauksena pötsin pH nousee. Glukoosin esiasteenakin tunnettu propionihappo helpottaa myös alkulypsykauden energiavajetta. Pötsin tuottaman metaanin määrä myös vähenee, sillä propionihapolla on vetyä sitova ominaisuus.

Säilörehun kaliumpitoisuus sekä vuodenaika määrittelevät sopivan annostelun Pötsi-Mellin käytölle. Säilörehun kaliumin ollessa alle 25 g/kg ka, annostellaan Pötsi-Melliä 150 g/pv. Pötsi-Melliä 100g/pv riittää annosteluksi, jos säilörehussa on kaliumia yli 30 g/kg ka. Kationitase lypsävillä lehmillä saa kesäaikaan, hellestressin aikaan olla yli + 300, jolloin Pötsi-Mellin annostelu on suositeltavaa nostaa 150g - 200 grammaan päivässä.

Ruokintavinkkejä hellejaksolle

Helteiden aikaan syönnin vähentymistä ja tuotantomenetyksiä voidaan ennaltaehkäistä muun muassa rehun saatavuuden turvaamisella yöaikaan, jolloin lehmät mieluiten syövät. Ruokintapöydän ja juomaveden puhtaudesta tulee myös huolehtia.

Rehun lämpenemistä ruokintapöydällä voidaan ehkäistä lisäämällä jakokertojen määrää sekä lisäämällä appeeseen propionihappoa. Märät komponentit appeessa myös lisäävät lämpenemisriksiä.

Helteiden aikaan, syönnin vähentyessä lehmät tarvitsevat enemmän energiaa syötyyn rehuannokseen, jotta varsinkin korkeatuottoisten lehmien energiatarve saadaan täytettyä. Korkeatuottoinen lehmä kärsii ensimmäisenä hellestressistä, koska se joutuu poistamaan elimistöstään enemmän rehun sulatuksessa syntynyttä lämpöä. Suositeltavaa on lisätä ruokintaan entistä energia- ja valkuaispitoisemmat rehut. 

Kuitujen sulattaminen tuottaa lehmän elimistöön lämpöä. Kuituja voidaan korvata osittain monipuolisilla energianlähteillä kuten fraktioidulla rasvalla, jolloin energiatase sekä sitä kautta myös vastustuskyky paranevat. Tämä hillitsee myös maidon soluluvun nousua. Suositeltavaa lisätä ruokintaan Benemilk Booster.

Maitotuotosta ja syöntiä tuetaan hellestressin aikaan nostamalla ruokinnan kationitase yli +300. Suositeltavaa lisätä Pötsi-Mellin annostelu 150 – 200 grammaan päivässä. Näin ehkäistään myös hapanpötsiä.

Kysy lisää vinkkejä ruokintaan asiakkuusvastaavaltasi!