Ruokinnasta säästöä lypsykarjatiloille

Joulukuun webinaarissamme tähän vastasivat Merja Holma ja vierailevana puhujana, eläinlääkäri ja maidontuottaja Mervi Yli-Hynnilä.

Eroon hiehoautomaatista

Ylimääräisten hiehojen kasvatus tuhlaa resursseja ja pahimmassa tapauksessa johtaa hyväkuntoisten vanhempien lehmien ennen aikaiseen poistamiseen ja sitä kautta tavoitetta alhaisempaan keskipoimakertaan. Toinen säästömahdollisuus piilee riittävän tehokkaassa hiehojen kasvatuksessa, jotta ne poikisivat ajallaan, kahden vuoden iässä. ”Mikä hiehojen poikimaikä on, onko se korkea? Onko uudistusvauhti liian kova?” Näitä Holma kehottaa säästökohteita miettiviä tiloja kysymään itseltään.

Hiehokasvatukseen kannattaa panostaa kustannusten laskun lisäksi myös siksi, että ajallaan poikivalla hieholla on myös muita selkeitä etuja. Merja toteaakin, että turhien poistojen lisäksi eläinikäistuotos ja hedelmällisyys paranevat, kun hiehot poikivat 24 kuukauden iässä.

Vain hyvää ternimaitoa vasikoille

Tutkimalla ternimaidon vasta-ainepitoisuudet ja pakastamalla hyvälaatuiset ternimaidot, voidaan jokaiselle vastasyntyneelle vasikalle tarjota pakastimesta hyvää ternimaitoa nopeasti, jo ennen kuin poikinutta lehmää ehditään edes lypsää. ”Tällä varmistetaan hyvä alku vasikalle ja vähennetään kuolleisuutta.” Holma toteaa.

Merja Holma toimii Lantmännen Agrolla rehujen kehityspäällikkönä

Ruokinnan sopiva valkuaistaso

Liiallinen valkuaisruokinta tuhlaa valkuaista sontaan ja virtsaan eikä kasvata tuotosta. Säilörehun laatu on merkittävässä asemassa, kun valkuaistäydennystä suunnitellaan. Hyvälaatuinen, rajoittuneesti käynyt ja sulava säilörehu (D 69) tuo selkeää säästöä ruokintaan. ”Silloin voi pudottaa rypsivalkuaisen osuutta ilman, että tuotos kärsii”, Holma huomauttaa. Hän kehottaakin, tutkailemaan koko dieetin raakavalkuaispitoisuutta. Hyvällä säilörehulla se voi olla matalampikin tuotoksen laskematta. Hyvällä säilörehulla, jossa raakavalkuainen on luokkaa 120–130 g/kg ka, voidaan hyvin tyytyä alhaisempaan maidon ureatasoon (jopa alle 20). Mikä tuo ruokintaan säästöä matalamman valkuaistäydennystason kautta.

Eläinlääkäri ja maidontuottaja Mervi Yli-Hynnilä

Yli-Hynnilä puolestaan aloittaa oman puheenvuoronsa korostamalla säilörehuanalyysien teettämisen merkitystä. Riittävä määrä analyyseja mahdollistaa täsmällisyyden niin täydennysrehujen hankinnassa kuin ruokinnassakin.

Kaikesta ei voi säästää

Poikivaan lehmään on satsattava, jota tuleva lypsykausi sujuisi hyvin. Holma painottaa umpilehmien kivennäisten, siirtymäkauden ja herutusruokinnan merkitystä. Mervi Yli-Hynnilä jatkaa samasta aiheesta ja muistuttaa, että yhä korkeampia tuotostasoja tavoiteltaessa on tuotannon aineenvaihdunnalliset pullonkaulat ratkaistava. Kalsium- ja energia-aineenvaihdunta ja kuntoluokan sahaaminen tuotoskauden eri vaiheissa aiheuttavat monia ongelmia lypsykauden aikana. Yli-Hynnilä toteaakin, että tiloille jatkuvasti ajankohtainen aihe on tunnistaa ketoosi ja hän kehottaa panostamaan piilevän ketoosin ajoissa tunnistamiseen yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Ei-säästettävien listalla on vielä muutakin. Tehokas tiineytys ja ajoissa tehtävät hoitotoimet. Näistä ei yhdelläkään tilalla kannata tinkiä. Olosuhteisiin, jalkaterveyteen ja eläinainekseen kannattaa todella panostaa, niissä on Yli-Hynnilän mukaan edelleen yleisesti parantamisen varaa.

Mistä kannattaa luopua?

Ylimääräisistä eläimistä. Yli-Hynnilän mukaan uusissakin navetoissa törmää ahtauteen ja turhista lehmistä luopuminen on erityisesti nykytilanteessa viisautta. Tankkimaito ei välttämättä vähene lainkaan, mutta tunnelma navetassa muuttuu ja eläinten hyvinvointi paranee, kun navetta ei ole liian täynnä.

Turhista töistä. Tai paremminkin työt kannattaa rytmittää järkevästi eikä koittaa tehdä samana päivänä kaikkea. Näin kiirekin vähenee ja esimerkiksi eläinten tarkkailuun vapautuu aikaa.

Kiinnostuitko?

Katso tästä koko webinaari