Paria päivää ennen juhannusta Jussi Takalan ohrakasvusto Alajärvellä näytti mallikkaalta. Viljelijä on kuitenkin vakuuttunut siitä että hyvä ohrasato vaatii aina varmistukseksi tautitorjuntaa.

Uusi tapa käyttää tautitorjunta-ainetta varmistaa sadon ja säästää aikaa

07.11.2019 // Teksti ja kuvat Antti Tuulos

Verkkoartikkeli
Poikkeuksellisen hyvin kasvissa liikkuva Xemium-SDHI-tehoaine suojaa myös ruiskutushetken jälkeen kehittyviä kasvinosia. Suuri annos Xemiumia sisältävää Priaxoria voidaankin yhdistää hieman myöhästettyyn rikkakasvien torjuntaan, jolloin ohra- tai kaurakasvuston tarpeellisimmat kasvinsuojelutoimet hoituvat yhdellä ruiskutuskerralla.

Perinteisesti kasvitautien torjunta viljoilla on tarpeen tehdä jaettuna käsittelynä, eli yksi ruiskutus pensomisen puolenvälin jälkeen ja pääkäsittely viljan saavuttaessa lippulehtivaiheen. Jaettu käsittely on tuottanut hyviä tuloksia useilla eri tautiaineyhdistelmillä, mutta menetelmän kääntöpuolena on tarve kahdelle ajokerralle.

Kahden ruiskutuskerran tekniikka vaatii kuitenkin tarkkaa aikataulutusta. Kotieläintiloilla viljojen lippulehtivaihe osuu usein samaan aikaan rehunteon kanssa, ja toisaalta suurilla kasvinviljelytiloilla peltopinta-ala suhteessa sääoloiltaan suotuisiin ruiskutuspäiviin voi olla haastavan suuri varsinkin sateisina kesinä.

Ruiskutustyössä voi säästää aikaa

Alajärvellä tilaansa viljelevä Jussi Takala tiedostaa ongelman. Vaikka tilan päätuotantosuunta on kananmunien tuotanto, peltokasvien viljely on huomattavassa roolissa. Viljely on viljapainotteista, mutta viljelykiertoa ylläpidetään rypsin ja rapsin avulla. Koska kaikki tilalla tuotettu sato myydään, Takala tekee kaikki kasvinsuojeluruiskutukset itse taatakseen korkean satotason ja laadun.

Omien sanojensa mukaan Takala ei ole koskaan jättänyt tautiainetta ajamatta, sillä tautiaine on vakuutus laadulle. Alajärven seudulla tuulee Takalan mukaan lähes aina, joten suuri osa ruiskutustyöstä painottuu tyynille yön tunneille. Ajansäästö ja yötöiden vähentäminen olivatkin Takalan suurimmat motiivit kokeilla yhden ruiskutuksen tautitorjuntaa Priaxorilla.

Vaihtelevat olosuhteet vaativat aineelta paljon

Oman haasteensa Takalan pelloilla muodostaa Alajärven seudun maalajien vaihtelu tilan ja peltolohkojenkin sisällä. Samana päivänäkin kylvettyjen lohkojen viljat voivat erota toisistaan useita kasvuasteita, sillä kasvuoloissa ja eri maalajien kosteudessa on eroja. Myös peltolohkojen korkeuserot vaikuttavat maan vesitilanteeseen. Toisaalta myös suuri kylvöpinta-ala johtaa väistämättä siihen, että tilalla on ruiskutettavana eri aikaan kylvettyjä kasvustoja.

Kasvustojen välisten erojen takia Takala pitääkin tärkeänä, että tautitorjunta-aineella olisi mahdollisimman laaja käyttöaikaikkuna ja riittävästi tehoa, jotta aikaisessakin kasvuvaiheessa olevat viljat saisivat riittävän tautisuojan. Maat ovat satoisia, joten kasvuolojen vaihtelusta huolimatta korkeaa satoa on mahdollista tuottaa, mutta se edellyttää tarkkuutta viljelytoimissa.

Juhannuksen alla lämpötila hipoi hellelukemia eikä maassa ollut kosteutta ainakaan liiaksi asti. Kasvit menettivät nestejännityksensä nopeasti maasta noston jälkeen.

Uusia ratkaisuja kasvinsuojelun ajankäytön tehostamiseen

Jussi Takala on hakenut jo tehokkuutta ruiskutustöiden ajankäyttöön hankkimalla automaattitäytöllä varustetun esisäiliön ruiskutusvedelle. Mustassa muovisäilössä ruiskutusvesi lämpenee, ja 3 500 litran vetoisen kasvinsuojeluruiskun täyttö hoituu muutamassa minuutissa.

Lisää mahdollisuuksia ajansäästöön Takala on hakenut kokeilemalla Priaxor-tautiaineen yhden ruiskutuksen taktiikkaa. Priaxor-ruiskutus ajettiin pensomisen lopussa ohralle suurella, 1,0 l/ha:n annoksella. Samalla kasvusto sai Lantmännen Agro -kauppias Risto Kankaan reseptin mukaisen korrensäädön Medax Max 0,3–0,4 kg/ha sekä rikkatorjunnan Tooler Heavy 50 g/ha. Hivenravinteitakaan ei unohdettu: seoksessa oli mukana myös Mancozin 1,0 l/ha.

Aivan täysin yhden ruiskutuksen varaan isäntä ei ensimmäisenä kokeiluvuonna ohria arvannut jättää vaan kasvusto sai lippulehdelle erikseen Terpal-korrensäädön annoksella 0,5–0,7 l/ha, riippuen lohkosta ja kananlantalannoituksen tasosta.

Keskimääräistä paremmat sadot

Elokuun puolivälissä alkanut puintikausi Alajärvellä muodostui syyskuun epävakaan sään johdosta pitkäksi, mutta syyskuun 24. päivään mennessä viimeisetkin ohralohkot oli puitu ja Jussi Takala saattoi arvioida kulunutta kasvukautta.

Kasvukauden puoliväli oli kuivakan puoleinen, mikä näkyi tilapäisinä värimuutoksina kasvustossa kasvinsuojeluruiskutuksen jälkeen. Lisäksi tähkälletulovaihe kesti pidempään kuin alkuvaiheessa vaikutti. Kuivan jakson aiheuttamalla kananlannan typen hitaalla vapautumisella sekä hivenlannoituksella lienee osansa tässä, uskoo viljelijä.

Sadon puolesta viljat olivat kuitenkin keskimääräistä parempia: ohrasato parhailla lohkoilla ylsi lähes seitsemän tonniin ja muillakin lohkoilla tulos oli vähintäänkin hyvä. Viljelijä pitää satotason lisäksi sadon korkeaa laatua ja raskasta jyvää osoituksena Priaxorin pitkäkestoisesta tehosta. Myös korrensääde Medax Max sai Jussilta kiitosta: ohra pensoi voimakkaasti käsittelyn jälkeen. Lisäksi Medax Max- ja Terpal-käsittelyt saaneesta ohrasta yli 95 prosenttia oli yhä pystyssä puintiajankohtana huolimatta syyskuun alkupuolen sateista.

Takala uskookin käyttävänsä Priaxoria ja Medax Maxia myös jatkossa. Ensi vuoden viljelysuunnitelmakin on jo muodostumassa viljelijän mielessä: öljykasveista rapsi on suunnitelmissa ensi keväälle ja muun muassa satoisan, melko aikaisen ohran viljely kiinnostaa.

Priaxoria on tutkittu tautiaineena tarkkaan. Lue lisää sen ominaisuuksista tästä artikkelista.

Verkkoartikkeli

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita