Satokauden viljatoimitukset etupainotteisia

Viljankäyttäjillä ja ostajilla oli selvää epätietoisuutta korjatun sadon määrästä ja siksi hankittavia määriä pyrittiin varmistamaan suurilla ostoilla. Tämä nosti markkinahintoja kaikilla viljoilla useilla kymmenillä euroilla muutamassa viikossa, ja viljelijät toimivat rationaalisesti myymällä suuren osan ­sadostaan. Pienen sadon etupainotteisten myyntien takia on kuitenkin odotettavissa, että loppusatokauden viljantoimitukset eivät tule ruuhkautumaan enää samalla tavalla.

Nopeat markkinamuutokset pitävät aina sisällään ylikuumenemisen riskin, josta nytkin havaittiin alustavia merkkejä. Nousu-uralle päästyään Suomen viljanhinnat nousivat jopa korkeammiksi kuin lähialueen maissa, ja hinnat säilyivät korkeissa lukemissa joulukuulle saakka. Sitten ne lähtivät laskuun toimijoiden tasapainottaessa hankintojaan.

Suurimmat muutokset viljojen hinnoissa tapahtuivat ehkäpä ohralle, jonka sato oli selvästi ennakoitua parempi. Samaan aikaan etenkin ohran rehukäyttö väheni ja sitä korvattiin muilla viljoilla sekä maissilla.

Myynnit ja toimitukset voivat erota ajallisesti

Nopeat liikkeet viljojen kysynnässä ja tarjonnassa ovat hankalia toimitusten kannalta. Viljaa käyttävä teollisuus kuluttaa viljaa melko tasaisella volyymillä ympäri vuoden, ja siksi vilja-alan kokonaiskustannusten hallinnan kannalta olisi tärkeää, että viljojen toimitukset saataisiin kohdennettua entistä lähemmäksi niiden käyttöajankohtaa eli hetkeä, jolloin jyvä kohtaa myllynkiven tai vientilaivan ruuman­pohjan.

Ylimääräiset varastointi- tai käsittelykulut syövät pidemmällä aikajänteellä kannattavuutta koko toimialalta, koska markkinoilta näitä ylimääräisiä kuluja ei ole helposti löydettävissä. Viljan myynti- ja toimitushetkien välillä voi olla useita kuukausia, ja näitä eri toimijoiden tarjoamia kaupantekotapoja tulee hyödyntää jatkossa entistä tehokkaammin!

Suomen viljakauppakulttuuri eroaa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Suurin ero esimerkiksi naapurimaihimme on tilavarastoinnin suuri kapasiteetti: käytännössä monella tilalla koko viljasato mahtuu tilavarastoihin, joillakin tiloilla jopa kahden vuoden sato.

Lantmännen Agron uusien viljakaupan toimintamallien lanseerauksen eräs tärkeä elementti on viljan myynti- ja toimitushetken eriyttäminen toisistaan aiempaa paremmin. Hallussaan olevan viljan voi myydä tulevien kuukausien toimituksiin erilaisia kauppamalleja hyödyntäen. Kauppamalleista on ollut artikkeleita muun muassa tämän lehden aiemmissa numeroissa sekä nettisivuillamme lantmannen.com/fi.

Perinteisellä tavalla toimittaessa viljan tulo markkinoille on jossain määrin ennustamatonta, mikä on lisännyt ylimääräistä käsittelyä ja varastointia koko viljaketjussa. Se syö osaltaan koko alan kannattavuutta ja lisää Suomen viljamarkkinan ennakoimattomuutta. Pitkällä aikavälillä suomalaisen viljamarkkinan on integroiduttava eurooppalaiseen viljamarkkinaan ja toimintatapoihin.

Viljankäyttäjillä ja ostajilla oli selvää epätietoisuutta korjatun sadon määrästä ja siksi hankittavia määriä pyrittiin varmistamaan suurilla ostoilla. Tämä nosti markkinahintoja kaikilla viljoilla useilla kymmenillä euroilla muutamassa viikossa, ja viljelijät toimivat rationaalisesti myymällä suuren osan ­sadostaan. Pienen sadon etupainotteisten myyntien takia on kuitenkin odotettavissa, että loppusatokauden viljantoimitukset eivät tule ruuhkautumaan enää samalla tavalla.

Nopeat markkinamuutokset pitävät aina sisällään ylikuumenemisen riskin, josta nytkin havaittiin alustavia merkkejä. Nousu-uralle päästyään Suomen viljanhinnat nousivat jopa korkeammiksi kuin lähialueen maissa, ja hinnat säilyivät korkeissa lukemissa joulukuulle saakka. Sitten ne lähtivät laskuun toimijoiden tasapainottaessa hankintojaan.

Suurimmat muutokset viljojen hinnoissa tapahtuivat ehkäpä ohralle, jonka sato oli selvästi ennakoitua parempi. Samaan aikaan etenkin ohran rehukäyttö väheni ja sitä korvattiin muilla viljoilla sekä maissilla.

Myynnit ja toimitukset voivat erota ajallisesti

Nopeat liikkeet viljojen kysynnässä ja tarjonnassa ovat hankalia toimitusten kannalta. Viljaa käyttävä teollisuus kuluttaa viljaa melko tasaisella volyymillä ympäri vuoden, ja siksi vilja-alan kokonaiskustannusten hallinnan kannalta olisi tärkeää, että viljojen toimitukset saataisiin kohdennettua entistä lähemmäksi niiden käyttöajankohtaa eli hetkeä, jolloin jyvä kohtaa myllynkiven tai vientilaivan ruuman­pohjan.

Ylimääräiset varastointi- tai käsittelykulut syövät pidemmällä aikajänteellä kannattavuutta koko toimialalta, koska markkinoilta näitä ylimääräisiä kuluja ei ole helposti löydettävissä. Viljan myynti- ja toimitushetkien välillä voi olla useita kuukausia, ja näitä eri toimijoiden tarjoamia kaupantekotapoja tulee hyödyntää jatkossa entistä tehokkaammin!

Suomen viljakauppakulttuuri eroaa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Suurin ero esimerkiksi naapurimaihimme on tilavarastoinnin suuri kapasiteetti: käytännössä monella tilalla koko viljasato mahtuu tilavarastoihin, joillakin tiloilla jopa kahden vuoden sato.

Lantmännen Agron uusien viljakaupan toimintamallien lanseerauksen eräs tärkeä elementti on viljan myynti- ja toimitushetken eriyttäminen toisistaan aiempaa paremmin. Hallussaan olevan viljan voi myydä tulevien kuukausien toimituksiin erilaisia kauppamalleja hyödyntäen. Kauppamalleista on ollut artikkeleita muun muassa tämän lehden aiemmissa numeroissa sekä nettisivuillamme lantmannen.com/fi.

Perinteisellä tavalla toimittaessa viljan tulo markkinoille on jossain määrin ennustamatonta, mikä on lisännyt ylimääräistä käsittelyä ja varastointia koko viljaketjussa. Se syö osaltaan koko alan kannattavuutta ja lisää Suomen viljamarkkinan ennakoimattomuutta. Pitkällä aikavälillä suomalaisen viljamarkkinan on integroiduttava eurooppalaiseen viljamarkkinaan ja toimintatapoihin.