Maitotilan käyttövesi lämpiää aurinkosähköllä

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta- ja asennushinnat ovat viime vuosina laskeneet voimakkaasti. Kehittyneet ja tehokkaat aurinkovoimalat sopivatkin mainiosti maatiloille, joiden sähköntarve on suurta ympäri vuoden.

Saarijärveläisen lypsykarjatilan isäntä Tapio Tenosalmi seuraa tyytyväisenä, kun kaksi aurinkopaneelielementtiä nousee henkilönostimen kyydissä kohti konehallin katonharjaa. Nimellisteholtaan 10,2 kWp:n aurinkovoimalan asennustyö on viimeisten paneelien asentamista vaille valmis. LEM-KEMin asennustiimiltä urakkaan on kulunut vajaat kaksi työpäivää.

Eletään parhaillaan huhtikuun alkupuolta ja kevätaurinko helottaa kirkkaana taivaalta. Ajankohta on paras mahdollinen aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta, sillä Suomen oloissa järjestelmän tuotto on huipussaan huhti–syyskuussa.

Painavat aurinkopaneelit nousevat katolle kätevästi henkilönostimella.

Aurinkopaneelijärjestelmän toimittaneen ja asentaneen LEM-KEM Oy:n tekninen myyjä Jouni Heiskanen arvioi, että Tenosalmen hankkiman järjestelmän vuosituotto on keskimäärin reilut 8000 kWh. Sääolosuhteet luonnollisesti vaikuttavat energiantuottoon.

– Tällä maatilalla kuluu sähköä noin 45 MWh vuodessa ja kulutus on tasaista ympäri vuoden. Tällaiseen kohteeseen aurinkoenergia sopiikin hyvin. Aurinkosähköllä voidaan kattaa noin viidesosa tilan sähköenergian tarpeesta. Tällainen mitoitus on useimmissa kohteissa järkevä, Heiskanen laskee.

LEM-KEM Oy:n osaava asennustiimi suoriutuu isommankin aurinkopaneelijärjestelmän asennuksesta 1–2 työpäivässä.

Pitkä takuu ratkaisi aurinkopaneelijärjestelmän valinnan

Tenosalmi päätti hankkia aurinkovoimalan tuottaakseen sähköä navetan kahden lämminvesivaraajan vastuksille. 34 lypsylehmän maitotilalla lämmintä vettä nimittäin kuluu runsaasti. Jos aurinkovoimala tuottaa sähköä yli varaajien tarpeen, ylijäämäsähkö hyödynnetään tilaan kuuluvissa rakennuksissa käyttösähkönä. Sähköyhtiölle Tenosalmi ei halua sähköä kaupata, koska sähköstä saatava korvaus on niin pieni.

Tarkkana yrittäjänä Tenosalmi mietti tarkkaan millainen järjestelmä hänen kannattaa tilalleen hankkia. Tarjoukset hän pyysi kuudelta yritykseltä.

– Lopulliseen päätökseeni vaikutti se, että LEM-KEMin toimittamille komponenteille ja asennustyölle sai 10 vuoden takuun. Muilla takuu ei ollut näin pitkä. Sillä oli myös iso merkitys, että olen tehnyt pitkään yhteistyötä aurinkojärjestelmää myyvän Lantmännen Agron paikallisen kauppiaan kanssa, Tenosalmi kertoo.

Aurinkopaneelien tuottaman tasavirran vaihtovirraksi muuttava invertteri odottelee asennusta katoksen sisäseinään.

Aurinkovoimalan elinkaari 25–30 vuotta

Lantmännen Agron myymä ja LEM-KEMin mitoittama, toimittama sekä asentama aurinkovoimalakokonaisuus pitää sisällään 38 aurinkopaneelia kattotelineineen, tarvittavat kaapelit sekä invertterin, joka muuntaa paneelien tuottaman tasavirran vaihtovirraksi.

Invertterin etäseurannan avulla Tenosalmi voi jatkossa tarkkailla järjestelmän toimintaa ja energian tuottoa mobiililaitteella tai tietokoneella. Järjestelmään ei kuulu akustoa, mutta Tenosalmi voi hyödyntää lämminvesivaraajien vastuksia energiapankkeina.

Tenosalmen hankkiman aurinkovoimapaketin kokonaishinnaksi muodostui noin 15 000 euroa (sis. alv). Heiskasen mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin vuosikymmenessä. käyttöiäksi he arvioivat 25–30 vuotta, joten säästöä syntyy pitkässä juoksussa mukavasti. Kustannustehokkuutta parantaa myös se, että järjestelmä ei vaadi juurikaan huoltoa.

Mahdollisten energiatukien avulla aurinkopaneelijärjestelmä takaisinmaksuaikaa voidaan lyhentää jopa seitsemään vuoteen. Maatalouden investointituen saaminen edellyttää kuitenkin noin 22 000 euron (sis. alv) suuruista järjestelmäinvestointia. Niin suurta järjestelmää Tenosalmen ei ollut taloudellista hankkia.

– Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus ja sijoittaminen on tehtävä huolella. Liian pieni tai ylisuuri järjestelmä ei tuota haluttua säästöä. Paneelien suuntaus tulisi tehdä itä–länsi välille. Sijoituspaikkana voi olla katto tai vaikka pelto. Tälle järjestelmälle löytyi unelmapaikka. Paneelit saatiin suunnattua lounaaseen, eikä ympärillä ole käytännössä lainkaan varjostuksia, Heiskanen sanoo.

Tapio Tenosalmen maatilan konehallin katolle asennettiin 38 aurinkopaneelia. Paikka on optimaalinen, sillä katon lape suuntautuu lounaaseen eivätkä puut tai muut rakennukset estä auringonsäteiden pääsyä paneeleihin.


Kiinnostus aurinkoenergiaan kovassa kasvussa

Lantmännen Agrosta kysellään yhä useammin aurinkopaneelijärjestelmiä. Niitä on myyty paikallisille omakotiasukkaillekin jo useita. Maatilallisista Tenosalmi rohkeni lähteä liikkeelle ensimmäisenä. 

– Tämä on selkeästi tulevaisuuden juttu ja kiinnostaa asiakkaitamme. Aurinkovoimaloiden teho on saatu kasvatettua niin suureksi, että niiden hankkiminen on taloudellisesti järkevää niin omakotitaloihin, yrityksiin kuin maatiloillekin. Etuna on myös se, että energiaa voidaan tuottaa päästöttömästi ja järjestelmät ovat varmatoimisia sekä huoltovapaita, Lantmännen Agrolta toteaa.

 

Neljä kuukautta myöhemmin...

Lue myös Tapio Tenosalmen kokemukset neljä kuukautta aurinkovoimalan käyttöönoton jälkeen artikkelista Mitä kuuluu Saarijärven aurinkovoimalalle?