Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Kokeessa verrattiin keskenään kaura-herne- ja kevätvehnä-herneseoksen sadon määrää ja laatua. Peltokoe kylvettiin 11.5., kylvölannoituksen määrä kokeella oli 90 kg N/ha. Kokeessa tutkittiin ’Ingrid’ hernettä seoksessa joko kaura ’Bettinan’ kanssa tai kevätvehnä ’Bjarnen’ kanssa. Sekä herneen että kevätviljojen osuus oli 50 painoprosenttia kokonaisseoksesta.
Tässä kokeessa vehnä ja herne olivat kasvutavoiltaan keskenään epätasaisempia verrattuna kaura-herneseokseen, herne kasvoi vehnän yli ja myös rikkakasveja (mm. jauhosavikkaa ja peltovalvattia) esiintyi vehnän ja herneen seoksessa kaura-herneseosta runsaammin.
Kuva 1. Kaura-herneseos 21.7.2016.
Kuva 2. Vehnä-herneseos 21.7., herne kasvoi vehnän yli ja heikensi vehnän kasvua.
Osa kokeesta niitettiin 27.7., kuiva-aine sato mitattiin ja sadon laatu analysoitiin Valion laboratoriossa. Herne-kauraseos tuotti suuremman sadon verrattuna herne-vehnäseokseen. D-arvot olivat matalat molemmissa seoksissa (598 ja 604). Herne-kevätvehnäseoksessa valkuainen oli hieman korkeampi, 12,6 %, verrattuna herne- kauraseoksen 11,5 %:iin, tämä johtunee herneen vahvemmasta kasvusta kevätvehnän kanssa. INDF suhteessa NDF:ään, eli sulamattoman kuidun osuus molemmissa seoksissa oli suuri verrattuna tavanomaisiin nurmirehuihin. Muuntokelpoisen energian (ME) määrä oli pieni: 9,6 – 9,7 MJ/kg ka.
Kuvio 1. 27.7. niitetty rehusato (kg ka/ha) ja sadon valkuainen (%)
Kuvio 2. 31.8. puitu siemen/jyväsato (kg/ha).
Loppuosa kokeesta puitiin 31.8., kaura-herneseos tuotti myös selvästi paremman siemensadon (n. 7000 kg/ha) verrattuna kevätvehnä-herneseokseen (n. 5100 kg/ha).
Tämän kokeen perusteella Bettina-kaura soveltuu herneelle Bjarne-kevätvehnää paremmin seoskumppaniksi, lajikkeiden eroja pitäisi tutkia enemmän, jotta niiden osalta voitaisiin sanoa tarkemmin muiden kevätvehnien sopivuudesta herneen kanssa seoskumppaniksi.