Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Öljykasvien rikkatorjuntakokeita on tehty jo useamman vuoden ajan. Clearfield-menetelmä on osoittanut kiistattomat vahvuutensa laajan tehon, kustannustehokkuuden sekä menetelmän turvallisuuden osalta.
Clearfield torjuu suuretkin rikkakasvit. Kuva ei kyseisestä kokeesta vaan viljelijän pellolta.
Vahva teho näkyy myös tässä kuvassa. Kuva ei kyseisestä kokeesta vaan viljelijän pellolta.
Markkinoille on myös tullut useita lajikkeita joista etenkin rapsinviljelijä voi valita haluamansa. Aurea CL on edelleen markkinoiden ainoa kevätrypsi.
Koe kylvettiin 15. toukokuuta. Kuivan ja viileän sään vallitessa perustuminen oli epätasainen. Myös lajikkeiden kasvurytmissä on eroja, ja Brander –hybridirapsin alkukehitys oli voimakkaampaa DK 7130 CL verrattuna. Rikka-aineista verrattiin keskenään Clamox- ja Cleravo –herbisidejä sekä verrokkina myös täysin käsittelemätön koejäsen että tavanomaista viljelymenetelmää kuvaava Galera –käsittely.
Clearfield-menetelmän DK7130 CL lajike tuotti yli 600kg suuremman sadon perinteiseen verrokkiin verrattuna. Sato oli samaa luokkaa molemmilla Clearfield-herbisideillä, Clamoxilla sekä Cleravolla.
Hybridirapsi Brander kilpaili ilman rikkatorjuntaakin kohtalaisesti rikkakasveja vastaan. Sen sijaan DK 7130 CL ei alun hitaamman kehityksen vuoksi kyennyt varjostamaan rikkoja, ja käsittelemättömän koejäsenen sadossa rikkasiementen osuus kasvoi korkeaksi.
Pellon rikkakasvilajisto on tavanomainen, ja kokeessa oli mm. jauhosavikkaa, pihatähtimöä, orvokkia sekä mataraa. Ero erityisesti käsittelemättömän Brander- ja DK 7130 CL –koejäsenten välillä on todella suuri. Brander nopeamman alkukehityksen ansiosta pystyy kilpailemaan paremmin rikkoja vastaan. Sen sijaan molemmilla Clearfield-herbisideillä käsitellyt koejäsenet tuottivat mittavan sadonlisän muihin verrattuna. Myös rikkasiementen osuus sadosta laski nollaan Clearfield-käsittelyillä ja sato oli täysin puhdas. Lohkolla ei esiintynyt heinämäisiä rikkoja, kuten juolavehnää tai hukkakauraa, joihin Clearfield-menetelmällä saadaan myös hyvä teho. Taloudellisuusnäkökulmasta heinämäisten rikkojen kustannus lisäisi yhden käsittelykerran sekä ainekustannuksen tavanomaisen rapsin viljelyssä.
Kaikki käsittelyt myöhästyttivät sadonkorjuuta muutamalla päivällä, vaikka silmin havaittavaa kasvuston vaalenemista ei esiintynyt.
Clearfield –menetelmään kuuluu aina torjunta-aineelle resistentiksi jalostettu lajike sekä Clamox tai Cleravo herbisidi eikä sitä ole mahdollista käyttää tavanomaisilla öljykasvilajikkeilla.