Lämpöstressi heikentää rehun hyväksikäyttöä ja vähentää maitotuotosta

Miten lämpöstressiä mitataan?

Lehmien lämpöstressiä arvioidaan yleisesti lämpöstressi-indeksillä (THI, Temperature Humidity Index), joka huomioi ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden. Kun THI nousee yli arvon 68, puhutaan lievästä lämpöstressistä. Varsinaisen lämpöstressin aikana THI ylittää tason 72.
THI-indeksiä voidaan havainnollistaa seuraavasti (Wageningen Livestock Research 2018):
•    vihreä = ei lämpöstressiä
•    keltainen = lievä lämpöstressi
•    oranssi = lämpöstressi
•    tummanoranssi = vakava lämpöstressi
•    punainen = kuolemaan johtava lämpöstressi

Lämpöstressi näkyy nopeasti tuotostappioina

Lämpöstressin vaikutukset näkyvät selvästi maitotuotoksessa. Jo lievässä lämpöstressissä (keltainen alue) maitotuotoksen on arvioitu laskevan keskimäärin noin 1,1 kg lehmää kohden vuorokaudessa. Varsinaisen lämpöstressin aikana (oranssi alue) tuotostappio voi kasvaa jopa 2,7 kiloon.

Kahden robotin navetassa tämä tarkoittaa jo yli 300 maitokilon päivittäistä vajetta meijerimaitoon. Kuukauden mittaisen hellejakson aikana menetys voi kasvaa jopa 9000 maitokiloon, millä on merkittävä vaikutus tilan kannattavuuteen.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (Kpedu) Kannuksen navetalla kesällä 2025 tehdyissä mittauksissa havaittiin, että hellejakson aikana THI pysyi navetan sisällä yli 72:n myös yöaikaan. Ulkona THI laski öisin alle 68:n korkeasta ilmankosteudesta huolimatta (Laurell ym. 2026). Tämä korostaa navettaolosuhteiden merkitystä hellekauden aikana.

Fysiologiset muutokset lehmän elimistössä

Lämpöstressi aiheuttaa useita fysiologisia muutoksia. Hengitystiheys ja sydämen syke nopeutuvat, ja lehmän ruumiinlämpö nousee. Tutkimusten mukaan hengitystiheys alkaa nousta nopeasti makuulla olevilla lehmillä jo silloin, kun THI ylittää tason 65 (Pinto ym. 2020).

Myös Kpedun tutkimuksessa korkea THI näkyi selvästi lehmien hengitysfrekvenssin kohoamisena (Laurell ym. 2026).

Lämpöstressin vaikutus syöntikäyttäytymiseen

Kuitujen hajotus pötsissä lisää lehmän sisäistä lämmöntuotantoa. Tästä syystä hellejaksojen aikana lehmät usein vähentävät rehunsyöntiään, erityisesti karkearehun osalta. Samalla syöntikerrat harvenevat ja syönti ajoittuu herkemmin viileämpiin hetkiin.

Helteinen sää lisää myös riskiä säilörehun ja appeen lämpenemiseen. Leikkuurintaus lämpenee herkemmin, ja rehu voi jälkilämmetä ruokintapöydällä. Jälkilämpeneminen heikentää rehun maittavuutta ja heikentää myös sen ravitsemuksellista laatua.

Suoloihin perustuva Säilöx Ape on osoittanut tehonsa pitämällä appeen raikkaana ja maittavana koko ruokintajakson ajan. Kun rehun laatu säilyy, syöntimäärät pysyvät korkeampina ja jäännösrehuhävikki vähenee. Tämä parantaa koko ruokinnan tehokkuutta. Säilöx Ape on saatavilla myös makeutettuna tai vanilja-aromilla syöntiä tukemaan.

Pelkkä syönti ei kerro kaikkea – rehun hyötysuhde ratkaisee

Maidontuotanto voi lämpöstressin aikana laskea enemmän kuin mitä pelkästään vähentynyt rehunsyönti selittää. Lämpöstressi käynnistää lehmän elimistössä tulehdusvasteita, ja immuunipuolustuksen aktivoituminen vaatii runsaasti energiaa sekä ravinteita. Tällöin keskeisiä ravintoaineita, kuten glukoosia ja aminohappoja, ohjautuu maidontuotannosta immuniteetin tukemiseen. Samalla kudosrasvojen käyttö energianlähteenä vähenee. Näiden muutosten seurauksena aineenvaihdunnan prioriteetit muuttuvat ja rehun hyötysuhde heikkenee. Todellinen kysymys ei ole siis vain se, kuinka paljon energiaa lehmä saa, vaan mihin elimistö tämän energian käyttää (Baumgard & Rhoads 2013).

Oikea rehuvalinta tukee tuotosta myös helteellä

Tyypillisiä lämpöstressin seurauksia ovat myös maidon rasvapitoisuuden lasku ja solupitoisuuden nousu. Maidon rasvapitoisuutta voidaan tukea varmistamalla riittävä karkearehun ja appeen syönti, ehkäisemällä pötsin happamoitumista puskureiden avulla ja fraktioitua pitoisuusrasvaa sisältävien rehujen avulla. Solupitoisuuden hallinnassa keskeistä on lehmän vastustuskyvyn tukeminen.

Kesäkauden ruokintaan sopivia pitoisuusrehuja ovat esimerkiksi Maituri 14000, Herkku 22 E ja Robo-Maituri 21 E. Herkku Robo on kivennäisetön robottirehu hellekauteen: se täydentää vastustuskyvyn kannalta oleellisten hivenaineiden saantia ja sisältää fraktioitua rasvaa maidon pitoisuuksien ylläpitämiseksi.

Kivennäisruokinnassa kannattaa suosia tehokkaasti imeytyviä hivenainemuotoja. Hevi-Melli TMR sisältää 100 % orgaanista sinkkiä, kuparia ja mangaania sekä runsaasti antioksidanttista orgaanista seleeniä. Hapanpötsin ennaltaehkäisyyn toimivia valintoja ovat Pötsi-Melli, joka sisältää soodaa ja elävää hiivaa, sekä pH-Melli, joka pohjautuu kalkkipitoiseen merilevään. Vastustuskykyä tukee erinomaisesti polyfenoleita, elävää hiivaa ja B-vitamiineja sisältävä DairyPilot.

Viilennys on avain lämpöstressin hallintaan

Kaikkia lämpöstressin aiheuttamia muutoksia ei voida estää pelkästään ruokinnalla. Siksi navetan viilennysratkaisut ovat keskeisessä roolissa. Kun lehmien lämpökuormaa vähennetään, elimistön stressitila lievittyy ja ravintoaineet ohjautuvat tehokkaammin tuotantoon.

Esimerkiksi viilentimen asentaminen robotin yläpuolella olevan kierrätysilmapuhaltimen yhteyteen mahdollistaa viileän ilman leviämisen laajalle alueelle navetassa. Robotin odotusalueen viilentäminen tukee myös lypsykierron sujuvuutta. Tehokkaiden kierrätysilmapuhaltimien ansiosta lehmät viihtyvät enemmän makuulla, mikä tukee maitotuotoksen säilymistä myös hellekauden aikana.

Ruokintavinkit lämpöstressin vähentämiseen

•    Vältä appeen lämpenemistä ruokintapöydällä
•    Huolehdi appeen tasalaatuisuudesta ja ehkäise lajittelua
•    Varmista riittävä karkearehun syönti
•    Ennaltaehkäise pötsin happamoituminen
•    Tue energiansaantia ja maidon pitoisuuksia fraktioitua rasvaa sisältävillä rehuilla
•    Varmista vitamiinien ja hivenaineiden riittävä saanti vastustuskyvyn tukemiseksi
•    Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta, viilennyksestä ja puhtaan veden saatavuudesta

Teksti: Satu Yrjänen

Lue myös artikkeli: Airrex Coolerilla uutta viilennystehoa navettaan