Turvaa lehmien energiansaanti pakkaskaudella

Kylmästressi ei koske vain vasikoita, vaan myös lehmät reagoivat pitkittyneeseen kylmään säätilaan, jolloin niiden terveys, tuotos sekä hedelmällisyys voi heikentyä. Energian tarve kasvaa, ja maitotuotos laskee, ellei ruokintaa sopeuteta talven vaatimuksiin. 

Mitä on kylmästressi?

Kylmästressi syntyy, kun lehmän ruumiinlämpö uhkaa laskea normaalin 38–39 °C alapuolelle, eikä talvikarva sekä metabolia auta lehmää tuottamaan riittävästi lämpöä. Lämpötilan laskiessa, lehmän energiantarve nousee – esimerkiksi -5 °C:ssa energiantarve on jo 15 % suurempi kuin +5 °C:ssa. Jos lisäenergian tarvetta ei kompensoida ruokinnalla, maitotuotos voi madaltua, ja lehmien kuntoluokka laskea. Kylmästressin syntyyn vaikuttaa pakkasen lisäksi viima ja kosteus. Kylmällä ilmalla veden juonti vähenee, joka puolestaan vaikuttaa negatiivisesti syöntiin, ja siten myös energiansaantiin.

Lisää energiaa talvikauteen

Kylmässä elimistö suuntaa energiaa maidontuotannon lisäksi lämmöntuotantoon, jolloin energian tarve kasvaa. Osa eläinryhmistä ovat herkempiä kylmäjaksojen vaikutuksille. Erityisesti vastapoikineet lehmät ovat herkkiä kylmäjaksojen vaikutuksille, jos syöntikyky ei riitä kattamaan energiantarvetta.

Tuotostutka-palveluissa näkyvillä raporteilla energiavajeen voi havaita tunnusluvuista, kuten maidon valkuaispitoisuuden madaltumisesta yhdessä muiden energiavajetta kuvaavien parametrien synergiasta. Kausivaihtelusta poikkeavat muutokset havaitaan ajoissa ja niihin pystytään puuttumaan ennaltaehkäisevästi. 

Tuotostutka-palveluiden avulla voidaan kohdistaa energian saanti juuri niille eläinryhmille, jotka siitä parhaiten hyötyvät sekä optimoida tuotoksen mukainen ruokinta taloudellisesti kannattavaan suuntaan. 

Riittämätön energiansaanti voi johtaa tuotospoikkeamiin. Riittävällä energiansaannilla on myös positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen sekä vastustuskykyyn. Ruokinnan energiapitoisuutta voidaan nostaa ilman turhan korkeaa tärkkelystä esimerkiksi:

●    Propyleeniglykolia sisältävillä energiarehuilla kuten rakeinen Aseto-Melli ja Aseto-Melli energialiuos.
●    Energiarikkailla rehuilla kuten Benemilk Booster, joka sisältää runsaasti fraktioitua rasvaa 
●    Lisäämällä seosrehuun suojattua rasvaa

Ennaltaehkäisy on avain

Talvikarva suojaa lehmää kylmältä, mutta vain jos se on puhdas ja kuiva. Hyvä kuivitus sekä karjaharjojen käyttö tukevat karvan eristyskykyä, ja lisäksi lämpimät, vedottomat olosuhteet navetassa auttavat ehkäisemään kylmästressiä. Lämmin vesi edistää juontia sekä tukee syöntikykyä. Vesipisteiden puhtaanapito ja tarkistus jäätymisen varalta on tärkeää myös talvikaudella. 

Lehmät lisäävät kuiva-aineen syöntiä kylmässä, joten riittävästä rehunsaannista tulee huolehtia. Heikko rehunsaatavuus laskee syöntiä sekä lisää stressiä. Kuitujen sulatus pötsissä tuottaa lämpöä. Karkearehun ja väkirehun suhde tulisi olla tasapainossa, jolloin säilörehun kuiva-aineen mittaaminen on oleellinen osa ruokinnan onnistumista. Säännöllinen säilörehunäytteiden otto tuo perustan tasapainoiselle ruokinnalle. Ruokinnan muutosten yhteydessä pötsin toimintaa voidaan tukea pötsipuskureilla kuten Pötsi-Mellillä tai pH-Mellillä.

Kylmäjaksoihin valmistautuminen kannattaa. Rehunjakolaitteet ja muut koneet on hyvä huoltaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat moitteettomasti myös pakkasilla. Rehujen analysointi sekä ruokintasuunnitelmien päivittäminen on askel ennaltaehkäisyyn. Kylmässä ilmastossa onnistuminen on kiinni siitä, että rehu- ja juottokäytännöt sekä navettaympäristö on optimoitu tukemaan lehmien hyvinvointia. Hyvällä ennakoinnilla lehmät selviävät pakkasista ilman kylmästressiä, ja voidaan minimoida pitkän aikavälin haasteet.

Lue lisää Tuotostutka -palveluista

Kysy lisää asiakkuusvastaavaltasi ja tilaa rehut verkkokaupasta.

Teksti: Henna Julkunen