Anttilan lypsykarjatila kasvaa ja kehittyy

Riistavedellä sijaitsevaa Anttilan tilaa luotsaavat yrittäjäpariskunta Antti ja Silvia Antikainen. Antti kertoo kotitilansa sukujuurissa komeilevan vuosiluvun 1642, ja nykyinen isäntäväki otti ohjat käsiinsä vuonna 2013 sukupolvenvaihdoksen myötä.

Vuonna 2018 valmistui pihattonavetta, jossa alkuun lypsi yksi robotti. Karjakokoa kasvatettiin viime syksynä, kun tilalle tuli toinen robotti. Ennen robotin tuloa tilan lehmät lypsettiin 36 paikkaisessa parsinavetassa. 

Parsinavetan aiemmat kalusteet on purettu, ja vanhassa navetassa kasvatetaan nykyään vasikat. Umpilehmät ja hiehot on sijoitettu vuonna 2023 valmistuneeseen pihattorakennukseen.

Arkivastuut töiden tekemisestä on jaettu tasaisesti yrittäjäpariskunnan välillä niin, että Silvian vastuualueena pääasiassa on päivittäiset navetta- ja eläinten hoitotyöt, kun taas Antilla appeiden valmistus, muut konetyöt ja viljelytoimenpiteet. 

Uuden navetan valmistuminen

Kehityshaluisten ja jalat maassa investointeja toteuttavan yrittäjäpariskunnan navetan rakennusprojektia ohjasi budjetti, josta ei joustettu. Huolellisesta budjetoinnista huolimatta satsattiin eläinten hyvinvointiin ja navetan toimivuuteen. 

Rakennusaikana kaikki projektin osat kilpailutettiin tarkkaan ja tehokkaan kilpailutuksen ansiosta saatiin kustannussäästöjä. Pihattonavetan valmistuessa lypsyssä oli aluksi vain 50 lehmää. Tämä toi haasteita talouteen. 
-    Velan saa heti, mutta maitoa ei, isäntä toteaa. 

Antti ja Silvia Antikainen sukutilan tuvan äärellä.

Uuden eläinaineksen hankinta 

Karjaa on hankittu monesta eri suunnasta. Ostettavan eläimen rakenne pitää olla hyvä, emäntä painottaa. Lehmien entisellä pitopaikalla ei ole heille väliä, kunhan ne ovat terveitä. Parsinavetoista on löytynyt yhtä hyviä yksilöitä kuin pihatoistakin. Ostolehmien muuttaessa Antikaisten tilalle, niitä odottaa hetimmiten sorkkahoito.

Ostolehmät ovat oppineet robottilypsyyn keskimäärin parissa viikossa. Tärkeintä parsinavetoista tulleiden lehmien opettamisessa on rauhallinen käsittely, jossa esimerkiksi portit toimivat alkuun hyvänä apuna.
-    Alkuun vastassa saattaa olla odottavia lehmiä robotin edessä. Aamunavetalla käydessä ei lehmiä välttämättä ajetakaan, vaan tilanne katsotaan uudestaan aamupäivällä, toteaa Silvia.

Jotta lehmät oppivat kulkemaan itsenäisesti, niitä ei ajeta robotille aina samaan kellon aikaan. Kun lehmä menee ensimmäisen kerran itsekseen robottiin, ajaminen lopetetaan.

Navetan ilmapiiri on seesteinen ja rauhallisten eläinten kanssa työskentely sujuu. Kuvassa näkyy hiljattain investoitu lukkoaita ruokintapöydän puolella, johon Silvia on erittäin tyytyväinen.

Appeella tavoitellaan syönnin maksimointia

Tilalla on käytössä osittaisape. Appeen tekeminen aloitetaan kuivimmasta ja kortisimmasta paalista, joka laitetaan apevaunuun sekoitumaan ensimmäisenä. 
-    Mitä lehtevämpi ja märempi paali, sitä myöhemmin se lisätään sekaan, kertoo Antti. 

Säilörehu säilötään paaleihin ja paaleja syötetään niin, että ensimmäistä ja toista satoa on 50/50. Appeen komponentteja ovat Opti-rypsirouhe ja ohra. 

Tänä vuonna isäntäväellä oli hetken kokeilussa vehnä-kaura viljelyteknisistä syistä. Tällä lähdettiin hakemaan viljelyvarmuutta. Vehnä-kaura jäi toistaiseksi kokeiluasteelle, sillä energia-arvo jäi alhaiseksi. Kesällä appeessa käytetään kuivattua viljaa, kun taas talvella tuoresäilöttyä.

Ape jaetaan kerran päivässä, aamuisin. Päiväsaikaan apetta työnnellään lehmien eteen tarpeen mukaan. Iltatarkin viimeisinä töinä varmistetaan vielä appeen saatavuus ja pidetään sitä tärkeänä osana päivän töitä. 
-    Ihan sama miten paljon apetta on metrin päässä, kun sen pitäisi olla siinä nenän edessä, isäntä mainitsee.

Ruokintakäytänteet

Ruokintasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja appeeseen tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Robotilta saatavasta datasta seurataan, tarvitseeko appeeseen tehdä muutoksia. 

Tilalla on kokeiltu robottirehun määrän vähentämistä ja viljan lisäämistä appeeseen, mutta muutokset ovat johtaneet lypsykäyntien vähenemiseen. Tällöin on palattu alkuperäiseen robottirehun määrään.

Robottirehuna käytössä on Maituri 12 000. Maiturit ovat olleet käytössä jo pitkään ja niihin ollaan tyytyväisiä, sillä niistä löytyy orgaanisia hivenaineita, korkea E-vitamiinitaso sekä soodaa tasapainottamaan pötsin pH:ta. 

Tila kuuluu Tuotostutka PRO -lypsyrobottiseurantaan, ja raportilla olevia tietoja hyödynnetään ruokintaratkaisujen ja analysoinnin tukena. Yhteistyö asiakkuusvastaava Marko Tengvalin kanssa sujuu mutkattomasti.

Tähtäimenä holstein-karja

Jalostuksen pitkän tähtäimen linjauksena on holstein-karja, ja niitä navetassa suurin osa jo onkin. Tasakokoinen karja mahdollistaa sujuvamman ruokinnan. Parsinavetan aikaan karja oli vielä ayrshire-valtainen, sillä holsteinit olivat liian isoja vanhan navetan parsiin. Tällöin jalostusta ohjasi karjan koko ja kestävyys parsinavetan olosuhteissa. Ayrshiret soveltuivat paremmin parsinavetan olosuhteisiin.

Hyvä syönti varmistetaan työntelemällä apetta lehmien nenän eteen pienkuormaajalla.

Kokeilevaa viljelytoimintaa

Tilan viljelypinta-ala on noin 150 hehtaaria. Tilalla on pyritty tehokkaaseen nurmenviljelyyn lannoituksen kautta. 
-    Se mitä viljellään, on viljeltävä tehokkaasti, sillä silloin se tulee myös lannoitettua, isäntä täsmentää.

Viime keväänä kylvettiin koemielessä kymmenen hehtaaria apilaseosta. Kylvöissä oli neljän lajikkeen hiiliseoksia. Seoksissa oli muun muassa timoteitä, nurminataa, ruokonataa ja englanninraiheinää. Apilakokeilun tarkoituksena oli miettiä lannoituskäytäntöjen muutoksia. 

Rakennusvuoden lisähaasteet

Keväällä 2023 päivämaito oli 40 kilon paikkeilla, mutta sitten tilalle tuli kutsumaton vieras: virusripuli. Alkulypsykauden lehmien heruminen kärsi virusripulin yhteydessä. Tauti oli raju, ja päivämaidot putosivat puolella. Myös joitakin luomisia ilmaantui, eivätkä kiimatkaan näkyneet. 

Virusripulin jälkeen koko kesä oli haasteellinen ja lehmille etsittiin kuitupitoisempaa rehua, jolloin tilanne hieman parani. Syksyllä tuotostason nousua hidasti remontti, kun toinen robotti ja ostokarja tuli taloon.

Talvella kovien pakkasten aikaan haasteena oli laimea ape, eikä vastapoikineiden heruminen tai syönti käynnistynyt. Tilanne kuitenkin ratkesi, kun appeen sekaan laitettiin parempaa säilörehua. Appeen kuiva-aine muuttui lisäyksen myötä kosteammaksi, ja nyt lehmien syönti on noussut. Pakkaskuukaudet olivat Pohjois-Savossa rajut mikä myös heijastui appeen syöntiin.

Katse tulevaisuuteen

Tilalla tulevaisuuden tavoitteena on täyttää navetta. Tällä hetkellä roboteilla on vapaata kapasiteettia, jota täytetään pikkuhiljaa myös ostoeläimin. Tulevaisuudessa haaveena on tehdä säilörehu siiloihin, paalien sijaan. Päivämaitomäärien nousuun tähdätään jalostuksen, uusien oppien sekä rautaisen ammattitaidon kautta.

Teksti ja kuvat: Henna Julkunen

Tuotostutka PRO -lypsyrobottiseuranta https://kauppa.lantmannenagro.fi/tuotostutka 

Katso kaikki Maituri-rehut https://kauppa.lantmannenagro.fi/brands/maituri 

Katso kaikki Opti rehukomponentit https://kauppa.lantmannenagro.fi/brands/opti-k